Lipponen: "Täysi hölmö ottaa 70-luvun tekstit kirjaimellisesti"

Julkaistu:

Paavo Lipponen kiistää Järki voittaa -kirjassaan jyrkästi, että Sdp olisi kylmän sodan aikana suomettunut ja kääntynyt Neuvostoliitolle myötämieliseksi.

- Lokakuun vallankaappauksen ja YYA-sopimuksen vuosipäivinä pidetyt puheet olivat pieni hinta mahdollisuudesta säilyttää liikkumavapaus. Pitää olla täysi hölmö jos ottaa tuon ajan tekstit kirjaimellisesti, Paavo Lipponen kirjoittaa.

Suomettumiseksi Lipponen myöntää kokoomuksen syrjinnän 1970-luvulla.

Hänen mukaansa kukaan ei olisi auttanut, jos Suomi olisi joutunut Neuvostoliiton kanssa konfliktiin. "Meitä nenänvartta pitkin kylmän sodan aikana katsoneiden ja meidät pettäneiden edessä" ei suomalaisten pidä Lipposen mielestä osoittaa minkäänlaista huonommuutta.

- Se tästä vielä puuttuu, että suomettumisen itsesyytöksissä julistautuisimme kylmän sodan häviäjiksi. Vai perustettaisiinko yhteinen juhlapäivä toisessa maailmansodassa ja kylmässä sodassa kärsittyjen tappoiden juhlimiselle, Lipponen irvailee.

Lipponen ei käsittele kirjassa uusia tietoja esimerkiksi presidentti Mauno Koiviston toimista Moskovan suuntaan Baltian maiden itsenäistymisen ja Tsernobylin onnettomuuden yhteydessä.

- Mauno Koiviston johdolla Suomi noudatti 1980-luvulla idänsuhteissaan edelleen varovaista linjaa, mikä oli perusteltua uudelleen kärjistyneessä kansainvälisessä tilanteessa, Paavo Lipponen toteaa.

Lipponen sivuuttaa mm. kenraali Lauri Sutelan paljastukset Neuvostoliiton koko 1970-luvun ajan tekemästä huippusalaisesta painostuksesta, joka oli lähellä tehdä Suomesta käytännössä Varsovan liiton maan.

Painostusta olivat edeltäneet vasemmistoradikaalit, jotka pitivät esillä YYA-sopimuksen korostamista puolueettomuuspolitiikan sijaan. Lipponen kiittää kirjansa esipuheessa neuvoista Jaakko Blombergia, joka oli tuolloisia YYA-korostajien ykkösnimiä.

"Suomi ajautui sisällissotaan"

Kirjan historiaosuuksissa piirretään kuvaa myös Suomen vuoden 1918 sodasta. Paavo Lipposen mukaan "Suomi ajautui sisällissotaan tammikuun lopulla 1918".

Hänen kuvauksensa mukaan maahan perustettujen puolisotilaallisten järjestyskaartien väliset yhteenotot kävivät väistämättömiksi, kun "Svinhufvudin syyssenaatti sai eduskunnalta valtuudet ryhtyä luomaan lujaa järjestysvaltaa ja julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi".

- Työväenliikkeessä suoraa toimintaa kannattanut vähemmistö määräsi tahdin. Keskeisessä asemassa vallankäytön kannalta olivat punakaartit ja kun ne lähtivät liikkeelle, työväenliike seurasi varsin solidaarisena punaisten toimintaan, Lipponen selvittää.

Professori Seppo Zetterberg huomautti äsken IS:ssa, että Lipponen sivuuttaa vuodesta 1918 sen, että vasemmiston siipi teki kapinan demokraattisesti valitun eduskunnan asettamaa hallitusta vastaan.

Professori Seikko Eskolan mukaan sisällisotaan ajautumista oikeampaa olisi sanoa, että Lenin ajoi Suomen sotaan.