Kotimaa

Citykaneja halutaan harventaa järeillä keinoilla

Julkaistu:

Villikanien kissanpäivät ovat Helsingissä pian ohi. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) näyttää vihreää valoa ehdotukselle, joka toisi järeitä keinoja siihen valikoimaan, joilla villikania voi metsästää.

Sauri nojaa esityksessään yleisten töiden lautakuntaan, joka on kanipoliittisella linjallaan huomattavasti kovaotteisempi kuin ympäristölautakunta.

Yleisten töiden lautakunta haluaisi metsästyslakiin ja -asetukseen useita muutoksia. Sen mielestä nykyiset lait on suunniteltu harvaan asutuilla alueilla tapahtuvaan metsästämiseen.

"Villikanien metsästystoimia on käytännössä mahdotonta toteuttaa vallitsevan lainsäädäntömme sallivilla tavoilla ja menetelmillä", yleisten töiden lautakunta - ja Sauri - katsovat.

Helsinki onkin kääntymässä kaniasiassa valtiovallan puoleen. Metsästyslakiin halutaan muutoksia, jotka mahdollistavat villikanin metsästämisen riittävän tehokkaalla pienoiskiväärillä, pienikaliperisella haulikolla, elävänä pyytävällä loukulla ja heti tappavilla raudoilla.

Riittävien tehojen saamiseksi kanijahtiin haluttaisiin laista poistaa määräys, jonka mukaan metsästyksen tulee tapahtua vähintään 150 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta.

Esitystä perustellaan sillä, että "kaupunkiolosuhteissa metsästäminen on tarkasti kontrolloitua toimintaa. Helsingissä poliisi määrittää tai hyväksyy jokaisen ampumapaikan ja ampumasektorin sekä tekee jokaiselle ampujalle henkilökohtaisen päätöksen aseenkäyttöluvasta kaupunkialueella".

Lakiin haluttaisiin myös mahdollisuus käyttää keinotekoisia valonlähteitä villikaneja metsästettäessä.

Lakiin esitetään myös muutosta, joka sallisi villikanin metsästämisen ympäri vuoden.

Vaikka myös ympäristölautakunta pitää perusteltuna pitää villikanikanta aisoissa ja on valmis muuttamaan metsästyslakia, ei se lähtisi yhtä radikaalille tielle kuin yleisten töiden lautakunta.

Ympäristölautakunta torjuu heti tappavat raudat. Sen mielestä ne voivat epänormaalisti lauetessaan aiheuttaa eläimelle kärsimystä. "Rautoihin voi myös joutua rauhoitettuja eläimiä tai lemmikkieläimiä, tai kookkaat eläimet voivat jäädä niihin jalastaan kiinni", lautakunta huomauttaa.

Se pitää heti tappavia rautoja myös "eläinsuojelullisesti arvelluttavina" . Menetelmä olisikin sen mielestä syytä pitää "luvanvaraisena ja valvottuna".

Lain määräystä siitä, että metsästyksen on tapahduttava vähintään 150 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta ympäristölautakunta pitää "tärkeänä periaatteellisena linjauksena, jonka muuttaminen yhden lajin pyynnin helpottamiseksi on kyseenalaista".

Lautakunta ei sallisi villikanin ympärivuotista pyyntiä. Se pitää "lisääntymisaikaista rauhoitusta merkittävänä periaatteellisena ja eläinsuojelukysymyksenä".´

Lautakunta viittaa kokemuksiin harmaalokin kaatopaikkametsästyksestä, jossa "käytännössä on voitu kokonaan estää poikasten menehtyminen emopyynnin vuoksi". Vaikka villikani sirrettäisiin rauhoittamattomien eläinten luetteloon, tulisi lautakunnan mielestä sille jättää "lisääntymisaikainen rauhoitus samaan tapaan kuin rahoittamattomille linnuille".

Yleisten töiden lautakunta on perustellut esitystään sillä, että metsästyslakiin tehtävien muutosten avulla ei enää tarvittaisi jokavuotisia poikkeuslupia villikanien lahtaamiseen.

Ympäristölautakunta on eri linjoilla. Sen mielestä "myös tähänastinen lupamenettely on mahdollistanut suhteellisen tehokkaan pyynnin". Lautakunnan mukaan "toiminnan perustumista poikkeuslupiin voidaan pitää eläinsuojelun ja yleisen turvallisuuden kannalta tarpeellisena".

Ympäristölautakunta mainisee internetissä huhtikuussa kerätyn kanien tuskallista lopettamista vastustaneen vetoomuksen. Siinä lopettamisessa käytettyjä keinoja pidetiin "epäinhimillisinä, lainvastaisina ja tehottomina" ja esitettiin, että haittojen torjunnassa pitäydyttäisiin "suojaverkkoihin, karkoteaineisiin ja valistukseen".

Myös ympäristölautakunta panostaisi tehokkaaseen valistustyöhön, jotta "ihmiset eivät hylkäisi lemmikkikanejaan luontoon eivätkä ruokkisi villikaneja maastoon".

"Kasvien suojaaminen mekaanisesti ja mahdollisesti kemiallisesti on tehokkain keino kanivahinkojen torjunnassa", lautakunta katsoo.

Pekka Sauri haluaa kaikki esitetyt keinot yhdellä kerralla tarkasteltavaksi. "Näin koko ongelmakenttä mukaan lukien myös ne metsästystavat, joita ympäristölautakunta ei katso voivansa puoltaa, saataisiin valmistelutyössä esille ja selvittelyn kohteeksi", Sauri muotoilee.

Samalla kun Helsinki on kääntymässä kaniongelmissaan valtiovallan puoleen, halutaan kaupungin eri organisaatioiden keskinäistä yhteistyötä villikanien suhteen tehostaa. Tavoitteena on kanikannan säätelyohjelma, jonka tarpeet tulisivat huomioiduiksi eri hallintokuntien talousarvioita laadittaessa ja taloussuunnitelmia tehtäessä.

Villikaneja arvellaan olevan Helsingissä noin 10 000.

Laji on levittäytynyt lähes koko kaupungin alueelle ja on siirtymässä myös Espoon ja Vantaan puolelle. Sen viime vuosina aiheuttamien vahinkojen on arveltu olevan ainakin satojatuhansia euroja.

Sauri yhtyy yleisten töiden lautakunnan luonnehdintaan villikanista "merkittävänä tuhoeläimenä" ja "vieraslajina, jonka vaikutuksia maamme alkuperäiselle kasvi- ja eläinlajistolle on vaikea ennustaa".

Lausunnossa kiinnitetään huomiota villikanin varsin pitkään ruokalistaan.

"Ravintokasvivalikoima on huomattavasti runsaampi kuin rusakon tai metsäjäniksen. Suuri lisääntymispotentiaali, ravintokasvien monipuolisuus ja aktiivinen kaivuutoiminta ovat ominaisuuksia, joiden voitaisiin olettaa ainakin paikallisesti vähentävän biodiversitettiä", villikania puntaroidaan.

Viime talvena Helsingissä pyydystettiin noin 1300 villikania. Niistä kaupungin rakennusvirasto nappasi 700 yksilöä.