Neuvostoliitto painosti Suomea koko 1970-luvun

Julkaistu: , Päivitetty:

Neuvostoliitto vyörytti vuodesta 1972 lähtien aina 1980-luvulle asti Suomea eri tavoin sotilasyhteistyöhön. Painostus pidettiin täysin salassa.

Suomalaisten piti sekä torjua itsenäisyyttämme kaventaneet esitykset että antaa Moskovan säilyttää kasvonsa.

Vaarasta on kerrottu vasta viime vuosina. Vastuun kantoi usein yksin puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela.

Tuskallisten konsultaatioiden jälkeen Lauri Sutela tyrmäsi 1974 Porkkalassa Nl:n huvilalla YYA-sopimuksen soveltamisneuvottelut. Hän otti riskin olemalla kertomatta asiasta etukäteen presidentti Urho Kekkoselle.

Heinäkuussa 1978 Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinovin vierailulla suomalaiset väistelivät alusta asti.

Kädenvääntö huipentui Kultarannan saunalla, jossa Sutela ja Kekkonen torjuivat esityksiä löylyn, illallisen ja kunniamerkin avulla.

Sutelan läsnäolo Kultarannassa yllätti ikävästi neuvostovieraat. Komentaja ehti sovitusti paikalle puolta tuntia aiemmin briiffaamaan Kekkosen.

Moskovan märkien lakanoiden alentavalla matkalla Sutela keskeytti Ustinovin kuullessaan konsultatsiooni-sanan. Sutela kuittasi, että se termi on "pyhitetty" tarkoittamaan vain neuvotteluja sodan syttymisen alla.

Myöhemmin samana syksynä Kekkonen ilmoitti suostuvansa "jonkinasteiseen esikuntatyöskentelyyn" venäläisten kanssa. Sutela torjui asian. Matti Lukkarin Sutela-elämäkerrassa kenraali kertoo jääneensä ihmettelemään, kuka sanat oli syöttänyt.

Hannu Rautkallion uutuusteoksen mukaan presidentin pään oli kääntänyt suurlähettiläs ja KGB-kenraali Vladimir Stepanov.

Hän olisi "ohjeidensa mukaisesti jatkanut Sutelan hiostamista, nyt presidentin välityksellä".

Stepanov haastoi usein konkreettisesti riitaa Lauri Sutelan kanssa. Suomen ulkoministerille Stepanov oli ilmoittanut savustavansa Sutelan virasta, mutta Stepanov hävisi lopulta koko ottelun.