Kotimaa

Muukalaislegioonassa palvellut 500 suomalaista

Julkaistu:

Kovamaineisessa Ranskan muukalaislegioonassa on sen perustamisesta, vuodesta 1831 lähtien palvellut 500 suomalaista miestä. Ensimmäinen suomalainen legioonassa on todistettavasti turkulainen Vanja Lahti, joka värväytyi vuonna 1917. Parhaillaan legioonassa palvelee kymmenen suomalaista.

Tiedot käyvät ilmi suomalaisia legioonalaisia käsittelevästä kirjasta Leijonalegioona. Kirjailija Kari Kallonen on haastatellut teosta varten kymmeniä entisiä legioonalaisia.

Lähdeaineiston jäljille häntä on neuvonut Teuvo Arolainen, korkeimman hallinto-oikeuden nykyinen viestintäpäällikkö. Kustantaja on tamperelainen Revontuli.

- Muukalaislegioona ei päästä arkistoihinsa muita kuin legioonalaisen. Onnekseni tapasin kuitenkin sellaisen suomalaisen ja sain näin tutkijoiden saavuttamattomissa olevaa tietoa. Tämä legioonan arkistossa käynyt suomalainen ei kuitenkaan halua nimeään julki, huomauttaa Kallonen.

Kirjailija Kari Kallonen selvitti viime vuonna suomalaisten sotilaiden osallistumista Vietnamin sotaan. Tuon tutkimuksen ohessa hän kokosi taustamateriaalia Indokiinan sodasta ja siellä muukalaislegioonan riveissä taistelleista suomalaisista. Työ legioonalaisten parissa jatkui.

Ensimmäinen
suomalainen legioonalainen

Arkistotietojen mukaan esimerkiksi vuosina 1914-1918 legioonaan liittyi 65 ruotsalaista ja 5 242 venäläistä, mutta ei yhtään suomalaista. Autonominen Suomi ja sen kansalaiset kun laskettiin venäläisiksi.

Mikrofilmeiltä löytyi legioonaan vuonna 1917 liittynyt Vanja Lahti Turusta, kotipaikkatiedot oli tallennettu ruotsinkielisessä muodossa ja kansallisuus oli Venäjän alainen Suomen autonomia. - Hän oli ensimmäinen, joka oli arkistoon merkitty suomalaiseksi, toteaa Kallonen.

Jopa poliittiseen paitsioon joutunut kenraali C.G.E. Mannerheim ilmoitti halukkuutensa liittyä legioonaan vuonna 1925. Kallonen viittaa tässä Mannerheim-museosta löytyneeseen lyhyeen mainintaan ja Suomen Kuvalehdessä 1989 julkaistuun Jukka Nevatien artikkeliin Mannerheim ja muukalaislegioona.

Kuuluisin legioonassa (1930-1935) palvellut suomalainen lienee kapteeni Aarne Juutilainen alias Marokon Kauhu. Jatkosodan jälkeen monet sotilashenkilöt joutuivat jättämään Suomen valvontakomission pelossa, ja myös heitä liittyi legioonaan.

Nimettömät
legioonalaiset

Vain noin puolet suomalaisista legioonalaisista on selviytynyt ensimmäistä palvelusvuotta pitemmälle. Moni karkasi ja päätyi Suomeen, jotkut vankilaan. Moni myös lähti legioonasta täysin palvelleena, jopa eläkkeelle.

- Historiallinen osuus on tehty mahdollisimman suurella tarkkuudella, mutta elossa olevien legioonalaisten kohdalla kunnioitin miesten omaa valintaa pysyä nimettömänä. Legioonalainen ei paljasta toisen legioonalaisen oikeaa nimeä ilman asianomaisen lupaa, tiivistää Kallonen.

Tämän päivän muukalaislegioona on lähentynyt huomattavasti Ranskan perinteistä armeijaa. Monet suomalaiset ovatkin palvelleet legioonan riveissä esimerkiksi rauhanturvaajina Balkanilla, jotkut jo sitä ennen samassa paikassa myös suomalaisina YK-sotilaina.

LEGIOONA ON VALIOJOUKKO

Muukalaislegioona on Ranskan armeijan eliittisotilasyksikkö, perustettu jo 1831.

Nimensä mukaisesti siinä palvelee eri kansallisuuksia olevia sotilaita.

Vain noin kolmasosa on Ranskan kansalaisia.

Kolmen palvelusvuoden jälkeen legioonalainen saa hakea Ranskan kansalaisuutta.

Muukalaislegioonaan on halutessaan voinut pestautua salanimellä ja kansallisuudella.

Legioonan alkuperäinen tehtävä oli turvata Ranskan siirtomaita eri puolilla maapalloa.

Nykyään legioona on osa Ranskan armeijaa.

Se on toiminut myös YK:n alaisissa tehtävissä muiden ranskalaisten joukko-osastojen ohella.

Aiemmin legioona on ollut lähinnä viimeinen pakopaikka mm. rikollisille ja karkureille.

Nykyään legioonaan valitaan hakijoista vain parhaat.