Praha
Tiistain Suomi–Tshekki-ottelu koripallon EM-kisoissa Prahassa oli suomalaisjuhlaa monella rintamalla. Susijengi pöllytti Tshekkiä lukemin 98–88 ja varmisti jatkopaikkansa alkulohkosta, mutta ottelun tauolla parketilta löytyi toinenkin suomalaisvoittaja.
Pälkäneen Luopioisista kotoisin oleva Oskari Ketola, 17, nimittäin nakkasi tauolla sadantonnin heiton. Prahan lohkossa kaikkien otteluiden tauolla yksi yleisön jäsen on päässyt yrittämään heittoa puolesta kentästä, ja onnistuneesta heitosta palkintona on 100 000 Tshekin korunaa, eli noin 4 000 euroa.
Ketola oli ensimmäinen, joka onnistui palkintopotin voittamaan.
– Se oli hieno heitto, ei oikein pysty sanoin kuvailemaan, Ketola kommentoi voittoheittoaan.
Ketolan perhe on reissannut ahkerasti Susijengin arvokisamatkoilla.
Ketola on pelannut pienestä asti koripalloa ja pelaa edelleen Pälkäneen Luja-Lukossa, mutta yli 10 000 katsojan edessä hän ei aiemmin ole palloa heittänyt. Tunne oli erityinen, kun koko O2-areenan katsomo räjähti hurjiin suosionosoituksiin.
Voit katsoa Ketolan heiton esimerkiksi tästä linkistä.
Ketä tahansa ei päästetä varsinaista rahaheittoa edes yrittämään, vaan sitä ennen pitää läpäistä karsinta.
– Fanialueella hallin ulkopuolella oli sellainen minikorispeli, jossa heitetään pieniä palloja koriin. Sain siitä päivän korkeimman lukeman, ja sillä pääsi heittämään puoliajalla, Ketola taustoittaa IS:lle keskiviikkona Prahan keskustassa.
– Kun sai riittävän hyvän tuloksen, he kysyivät yhteystiedot. 20 päivän parasta saa jonkun palkinnon ja paras pääsee heittämään puoliajalla puolesta kentästä.
Unelmaheitto sattui kohdalle varsin hyvään saumaan, sillä Ketolan mukaan hän ei montaa heittoa kymmenestä saisi tuolta etäisyydeltä sisään.
– Peliin valmistavissa harjoituksissa viime kaudella heitimme aina lopuksi puolesta kentästä, silloin en osunut kertaakaan. Eli kymmenestä menee ehkä sitten se yksi, tai ei yhtään. Hyvään paikkaan osui!
Ketolan perheen keskiviikkopäivä oli myös varsin poikkeava. Oskari, hänen vanhempansa Kimmo ja Katja sekä pikkusisko Sanni, 15, ovat pyörineet kaupungilla haastatteluissa ja vastaanottamassa kaikenlaista sponsorikamaa.
He kävivät myös lunastamassa palkintopotin, joten tilisiirto on jo lähtenyt liikkeelle. Oskari ei ole kuitenkaan ehtinyt pohtia, mihin 4 000 euroa käyttäisi.
– En ole vielä oikein suunnitellut. Ei ole vielä oikein mitään mielen päällä, että mihin sen haluaisi käyttää. Varmaan säästöön menee jotain. Yhden illallisen olen luvannut tarjota perheelle täällä Prahassa.
Oskari täyttää maanantaina 18 vuotta, joten nähtäväksi jää, ehtivätkö rahat tilille ennen sitä vai tulevatko syntymäpäivälahjaksi. Ja myös se, miten tämän rajapyykin saavuttaminen vaikuttaa rahan käyttökohteisiin.
Ketolat ovat koripalloperhe päästä varpaisiin. Oskarin lisäksi isä Kimmo valmentaa ja sisko Sanni pelaa Luja-Lukossa. Äidin roolina on ollut se tärkein: kuljeta, kustanna, kannusta. Arvokisareissullakaan perhe ei ole ensimmäistä kertaa.
– Bilbaossa 2014 olimme jo, ja toki EM-kotikisoissa 2017. Bilbaossa olin kymmenenvuotiaana. Jotain muistikuviakin on, metropysäkit hotellilta hallille muistan vieläkin ulkoa! Jenkkipelistä jäi tietysti pari asiaan mieleen, vaikka kyyti oli kylmää, ja ainoan voiton Ukrainaa vastaan muistan, Oskari kertoo.
Prahassa perhe on ollut lohkovaiheen alusta asti ja kotiinpaluun aika on sen päätyttyä perjantaina. Jatkopelit Berliinissä jäävät väliin, sillä Oskarilla on edessään englannin ja biologian ylioppilaskirjoitukset.
– Eilinen oli paras peli. Ei pelkästään sen heiton takia, vaan hallissa oli tosi hyvä tunnelma, kun halli oli eniten täynnä ja tshekkiläisetkin pitävät ihan hyvää meteliä, antoivat kelpo vastuksen meille silläkin puolella, Oskari linjaa.
Oskari Ketola on kohdannut Miro Littlen.
Susijengiä Oskari on seurannut pitkään ja uskoo sen mahdollisuuksiin myös pudotuspeleissä. Suomi jahtaa Berliinissä ensimmäistä voittoaan EM-kisojen jatkopeleissä.
– Kova luotto on siihen, että tulisi. On sen verran hyvä nippu kasassa. Uskon että pystyvät neljännesvälieränkin voittamaan.
Yksi joukkueen pelaajista tuli Oskarille tutuksi jo pikkupoikana Pirkanmaan korisparketeilla.
– Miro Littleä vastaan olen pelannut joskus tosi pienenä. On ollut aika hienoa huomata, että hän on yhtäkkiä miesten maajoukkueessa. En muista pääsinkö häntä silloin puolustamaan, olin sen verran pieni.
