Kommentti: Petteri Koposen olemus kertoo kaiken – Susijengi on näyttänyt luonteensa

Suomen reagoinnit pettymyksiin kertovat paljon joukkueen luonteesta. Nyt pettymyksiin ei kuitenkaan enää ole varaa, kirjoittaa Tony Pietilä.

Petteri Koponen on edelleen iso johtaja.

8.9.2022 11:21

Praha

Susijengin alkulohkovaihe koripallon EM-kisoissa on ollut melkoista vuoristorataa. Kirvelevää avaustappiota Israelille seurasi murskavoitto Puolasta ja murskatappiota Serbialle seurasi upea taisteluvoitto Tshekistä.

Tshekki-ottelu kertoi paljon joukkueen luonteesta. Suomi pelasi isäntämaata vastaan selkä seinää vasten tilanteessa, jossa tappio olisi tarkoittanut turnauksen päättymistä ennen aikojaan.

Valtavat panokset ja fyysinen paini eivät Susijengiä hidastaneet, vaan joukkue varmisti paikkansa jatkopeleissä Berliinissä komealla kymmenen pisteen voitolla.

Johtavien pelaajien Shawn Huffin, Petteri Koposen, Sasu Salinin ja Lauri Markkasen taso vastaavassa painetilanteessa arvokisoissa on nähty ja tiedettiin, mutta joukkueen kahdeksan ensikertalaisen kohdalla tilanne oli toinen.

Tshekki-peli antoi vastauksia. Ensikertalaiset Elias Valtosen ja Edon Maxhunin johdolla pelasivat erinomaisesti. Valtonen puolusti hurjalla intensiteetillä ja mahtavalla jalkatyöllä läpi ottelun ja sai onnistumisia myös hyökkäyspäässä, mistä kertovat 11 pistettä.

Miro Little ehti vajaan viiden minuutin peliajallaan säväyttää upealla syötöllään Huffille, vaikka vastapainona olikin pari turhaa menetystä. Mikael Jantusella taas pallo vähän poltteli käsissä hyökkäyspäässä, mutta puolustuksessa hän hoiti 1v1-tilanteet jykevästi.

Harvan pelaajan kannattaa Euroopassa lähteä haastamaan Jantusta kaarelta yhdellä yhtä vastaan.

Vaikka Tshekin kova fyysinen paine aiheutti välillä ongelmia, Suomen debytanttiosaston voi sanoa suoriutuneen painetilanteessa hienosti.

Elias Valtonen oli vireessä Tshekkiä vastaan.

Vaikuttavin esitys nähtiin kuitenkin Petteri ”Kenraali” Koposelta. Ilman lonkkaniveltä pelaava konkari urakoi lähes 17 minuuttia ja näytti käsittämättömän hyvältä. Koponen tehtaili 14 pistettä lähes täydellisellä heittopelillä, jakoi kolme koriin johtanutta syöttöä ja oli kaikin tavoin hyödyksi joukkueelle.

Isoin ero suhteessa Koposen muihin peleihin viimeisen vuoden aikana näkyi muualla kuin tulostaululla. Kenraali hamusi jatkuvasti palloa hyökkäyspäässä, käytti skriinejä ja ajoi kohti koria. Hän liikkui terävämmin ja enemmän kuin miesmuistiin ja johti välillä peliä kuin nuoruusvuosinaan.

Jos vaivainen mutta kaiken nähnyt konkari näyttää eteen tällä tavalla, nuorempien on syytäkin pelata tämän uralle jatkoaikaa vähintään yhden pudotuspelin verran.

Koponen jos kuka näytti, että sitä hän todella halusi.

Ei tiistain pelistä voi kirjoittaa mainitsematta suurimpia tähtiä Salinia ja Markkasta, sillä sitä köyhän miehen Curry & Durant olivat tässäkin pelissä.

Kovassa paikassa syömähampaiden on otettava joukkue reppuselkään. Sen he todella tekivät.

Markkanen oli täysin pysäyttämätön ja hoiti puolustajan toisensa jälkeen virhevaikeuksiin. Ottelun lopuksi taululla komeili 34 pistettä.

Uskomattomin hetki Markkaselta nähtiin, kun hän blokkasi tshekkipelaajan oman korin alla ja singahti niin vinhaa vauhtia toiseen päähän, että ehti lentää Salinin syöttämän alley-oopin koriin. 34 pelattua minuuttia eivät paljon painaneet.

Lauri Markkanen omissa korkeuksissaan.

”Malmin roskisdyykkari” Salin taas oli oma itsensä, heitti kaiken sisään, puolusti fantastisesti ja hakemalla haki pari hyökkääjän virhettä turhautuneille tshekeille. Tämän lisäksi hän pääsi vielä yllättämään muutamalla korille ajollaan.

Suomi ei missään nimessä ole pelannut täydellistä turnausta. Jos tämä teksti olisi kirjoitettu Serbia-pelin jälkeen, sävy olisi hyvin erilainen.

Avauspeli Israelia olisi ollut voitettavissa omalla hyvällä peruspelillä eikä edes Serbia missään nimessä ole niin kova – vaikka kova onkin – että ensimmäisen puoliajan kaltainen nöyryytys olisi hyväksyttävää.

Mutta tätä tekstiä ei kirjoitettu Serbia-pelin jälkeen, vaan sen jälkeen, kun Susijengi oli toistamiseen näyttänyt, miten se reagoi pettymyksiin.

Kahta pettymystä on seurannut upea esitys ja kohtalaisen kovan vastustajan painaminen maanrakoon. Susijengi on näyttänyt luonteensa.

Nyt turnaus on edennyt siihen vaiheeseen, ettei pettymyksiin enää ole varaa eikä niitä voi seuraavana päivänä paikata.

Suomi on todistanut pystyvänsä voittamaan eurooppalaisia keskitason korismaita selvästikin, mutta jatkopeleissä on voitettava koviakin maita. Muuten tuloksena on sama kuin tähän asti aina: ensimmäisellä jatkopelikierroksella ulos.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?