Duaa Anshur Aden on 193-senttinen teinityttö ja koripallon huippulupaus - Koripallo - Ilta-Sanomat

Helsinkiläinen Duaa Anshur Aden on 193-senttinen teinityttö ja koripallon huippulupaus – kuulee jatkuvasti törkeää puhetta kadulla

Helsinkiläinen Duaa Anshur Aden on 193-senttinen teinityttö, joka kokeilee pian taitojaan nuorten koripallomaajoukkueen leirillä.

Kolmetoistavuotias Duaa Anshur Aden harjoitteli koripallojoukkueensa WB Pantterien kanssa Kurkimäen liikuntapuiston pienessä rakennuksessa Helsingissä.

10.2. 6:51

Lapsena Duaa Anshur Aden, 13, ei halunnut harrastaa koripalloa. Vanhemmat ja alakoulun opettaja kuitenkin jatkoivat liikunnallisen tytön kannustamista. Kymmenvuotiaana Aden lopulta meni ensimmäisiin koripalloharjoituksiin.

– Kerta kaikki aina sanoivat, että mene mene, niin kokeilin sitten. Tykkäsin heti.

Nykyään seitsemättä luokkaa käyvä Aden pelaa neljä kertaa viikossa itähelsinkiläisessä WB-Panttereissa. Tai siis pelaisi. Koronan takia harjoituksia on vain kolmet viikossa ja osa niistäkin etänä. Pelejä ei tällä hetkellä ole.

Adenin motivaatiota pandemian aiheuttamat poikkeusolot eivät nakerra. Hänen tavoitteenaan on menestyä.

– Toivon, että voisin tulevaisuudessa pelata ulkomailla ja tulla kuuluisaksi.

Duaa Anshur Aden pääsee kokeilemaan kykyjään nuorten maajoukkueessa.

Aikuisuuteen on toki vielä matkaa, mutta ainakin lähtökohdat ovat kohdillaan. Aden on peräti 193 senttiä pitkä. Hän kertoo pituuden olevan peräisin Somaliassa syntyneen isänsä suvusta.

– Siellä miehet ovat yli kaksimetrisiä.

Perhettään Aden kuvailee isoksi ja urheilulliseksi. Kaikki seitsemän lasta ovat syntyneet Suomessa ja hän on heistä vanhin. Muu perhe harrastaa muun muassa kori- ja jalkapalloa. Heille islamin uskonto ja oman kulttuurin pitkät perinteet eivät ole ristiriidassa urheilun kanssa. Aden on yksi tällä hetkellä vielä harvinaisista suomalaisurheilijoista, jotka harjoittelevat ja kilpailevat pukeutuneena huiviin.

Aden alkoi käyttää hiukset ja kaulan peittävää hijabia yhdeksänvuotiaana. Hänen mukaansa huivin käyttö on hänelle oma valinta.

– Aloitin käyttämään sitä, kun minusta tuntui, että olen valmis. Jos minut olisi pakotettu käyttämään sitä, haluaisin piilotella sitä, mutta nyt olen vain ylpeä siitä. Huivin kanssa tunnen oloni turvalliseksi.

Koripalloharjoituksiin mennessä huivi kyllä mietitytti Adenia. Hän pohti, tuleeko se päässä kuuma. Tavallisen hijabin kangasta Aden kuvailee paksuksi ja mattapintaiseksi. Ongelma ratkesi, kun Adenin vanhemmat tilasivat tyttärelleen netistä urheiluun tehdyn huivin. Nykyään Adenilla on niitä useita, jotta erilaiset harjoitus- ja peliasut ovat sävy sävyyn huivin kanssa.

– Urheiluhuivin kanssa tuntuu, ettei päässä olisi mitään. En ajattele, sitä yhtään, kun pelaan.

Huipulle pyrkiminen vaatii paljon työtä.

Jos huivi olisi koripallotreeneissä kielletty, Aden ei todennäköisesti pelaisi. Hän ei kuitenkaan usko, että Suomessa tehtäisiin sellaista päätöstä.

– Suomessa on uskonnonvapaus. Toivon, ettei se muutu.

Koripallomaailmassa pitkä, huivipäinen ja tummaihoinen tyttö ei ole kohdannut ennakkoluuloja, mutta Helsingin kaduilla on toisin. Aden kertoo rauhallisesti, että häntä kutsutaan rättipääksi ja terroristiksi, ja jotkut syyttävät hänen yrittävän peittää huivillaan kaljun. Hän vakuuttaa, ettei pahoita sanomisista mieltään.

– Koska en itse usko haukkumasanoihin, niin ne eivät satuta. Joillakin toisilla haukkuminen voi mennä enemmän tunteisiin.

Aden toivoo, että rasismi loppuisi maailmasta. Jos hän itse menestyy koripalloilijana, hän toivoo voivansa kannustaa muita huivia käyttäviä muslimityttöjä aloittamaan urheilun.

– Huivia ei tarvitse hävetä. Jos joku kysyy sen käytöstä, kannattaa selittää, mikä se on. Sitten muut ymmärtävät, eivätkä enää pelkää.

Yhteiskuvassa 194-senttisen Awak Kuierin (vas.) kanssa.

Adenin oma esikuva urheilijana on 19-vuotias suomalainen Awak Kuier, jonka perhe on lähtöisin Sudanista ja joka pelaa tällä hetkellä ammattilaisena Italiassa. Huivia käyttävää esikuvaa ei ole, sillä se päässä urheilevia naisia on edelleen vähän myös kansainvälisesti. Se ei Adenia haittaa. Huiviasioita enemmän hän keskittyy elämään.

Suomen 19-vuotias koripallotähti Awak Kuier (kuvassa) on Duaa Anshur Adenin esikuva.

Vapaa-ajalla hän viettää aikaa ystäviensä kanssa ja hoitaa pikkusisaruksiaan. Koripallotreeneissä hän yrittää kehittyä. Poikkeuksellisen pituuden takia korien tekeminen ja vastustajan blokkaaminen on helppoa, mutta koripallossa pitää osata paljon muutakin.

– Pallon kuljettaminen keskikentällä on heikkouteni. En uskalla kuljettaa, Aden naurahtaa.

Pian hän saa oppia kotimaansa parhaimmilta. Helmikuun alussa Aden osallistuu ensimmäistä kertaa Susijengin alle 15-vuotiaiden maajoukkueleirille.

– Olin valtavan iloinen, kun sain kuulla siitä. Toivon, että menestyn.

Duaa Anshur Adenin mielestä huivia ei tarvitse hävetä.

Isot suomalaiset lajiliitot uskovat, että huivia käyttävien urheilijoiden määrä kasvaa Suomessa samaa tahtia täällä syntyneiden maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Huivin käyttö lisääntynee myös siksi, että eri urheilulajit haluavat saavuttaa nykyistä paremmin eri väestöryhmiä.

Huivia käyttävien tyttöjen määrä on vielä pientä kaikissa lajeissa, mutta lajiliittojen tuntuman mukaan toiset lajit ovat suositumpia kuin toiset. Esimerkiksi jalkapallo vetää nuoria.

Voimisteluliitossa on huomattu jalkapallon olevan voimistelua helpommin lähestyttävä laji paitsi maahanmuuttajataustaisille pojille, myös tytöille.

– Se on ymmärrettävää, sillä eri voimistelulajien kilpamuodoissa säännöt määrittävät tiukasti urheilijoiden asuja, voimistelu- ja seuratoiminnan johtaja Susanna Porola sanoo.

– Olemme tehneet paljon maahanmuuttajien sopeutumishankkeita ja haluamme muutenkin vahvistaa tyttöjen ja naisten roolia jalkapallossa, kertoo naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja Palloliitosta.

Jatkossa Voimisteluliitto haluaa tavoittaa myös maahanmuuttajataustaiset lapset. Liitto on käynnistänyt vuoden alussa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvohankkeen.

– Tietyillä alueilla maahanmuuttajataustaisia lapsia on paljon ja myös meidän pitää olla laji, joka pystyy houkuttelemaan heitä. Kun eri taustoista tulevien harrastajien määrä kasvaa, voimme huomioida heidän kohderyhmäänsä paremmin myös sääntöjen osalta, Porola sanoo.

Lajiliitot vakuuttavat, ettei huivi ole este harrastamiselle, kunhan se ei materiaalinsa tai muotonsa puolesta aiheuta vaaraa. Esimerkiksi Suomen Taitoluisteluliiton seuratoiminnan kehittäjän Mira Korpisen mukaan lajin säännöt eivät estä huivin käyttöä. Toisissa lajeissa, kuten telinevoimistelussa, huivin käyttö pysynee kiellettynä turvallisuusriskin takia.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden liikuttaminen tuo lajiliittojen pohdittavaksi muitakin kuin kysymyksiä kuin huivin käytön. Koripalloliitossa on huomattu esimerkiksi, että tyttöjä voi olla vaikea pitää toiminnassa mukana, jos heidän perheensä edellyttää heidän hoitavan pienempiä sisaruksia kotona.

– Seuroissa tehdään voimakasta työtä, jotta suomalaista seuratoimintaa saadaan selitettyä vieraasta kulttuurista tuleville ja jotta heidän kanssaan löydetään kultainen keskitie, seura- ja kilpailutoiminnan johtaja Susanna Strömberg sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?