Suomessa puhkesi kiivas keskustelu teinitähdistä – Hanno Möttölä varoittaa yleisestä virheestä - Koripallo - Ilta-Sanomat

Suomessa puhkesi kiivas keskustelu teinitähdistä – Hanno Möttölä varoittaa yleisestä virheestä

Hanno Möttölä yrittää tehdä nuorista koripalloilijoista huippuja.

Julkaistu: 7.5. 16:32

Koripallonuoria valmentavan Hanno Möttölän mukaan teini-ikäiselle pelaajalle on vielä turha rakentaa pilvilinnoja.

Hanno Möttölä kertoo lukeneensa lehdistä Brad Lambertin, 16, tapauksesta. Teini-ikäinen jääkiekon superlupaus vaihtoi seuraa jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä, kaikesta päätellen maksimoidakseen kehityksensä ja päästäkseen pelaamaan vakituisesti SM-liigaa.

– Minun mielestäni 16-vuotias on aika nuori pomppimaan seurasta toiseen useita kertoja. Mutta en tunne taustoja, enkä siksi voi tai halua kommentoida tätä tapausta tarkemmin, Möttölä sanoo.

Möttölä ei ole jääkiekkovalmentaja, mutta entisenä huippukoripalloilijana ja päivittäistä työtä nuorten urheilijoiden kanssa tekevänä valmentajana hänellä on vankka käsitys junioripelaajien kehittymisprosessista.

– Vaikka urheilija olisi 15–16-vuotiaana Suomen paras ikäluokassaan, hän ei välttämättä ole sitä enää 18-vuotiaana murrosiän jälkeen. Saati sitten 21-vuotiaana.

Hanno Möttölä opastamassa nuoria koripalloilijoita kesällä 2015.

– Näin someaikana jo 15-vuotias voi nousta pienessä kuplassaan tähdeksi. Silloin pelaajalta vaaditaan valtavasti luonnetta.

Möttölän mukaan ikävuodet 15–20 ovat todella ratkaisevia urheilijan uralla.

Möttölän ei ole tarkoitus kyseenalaistaa Lambertin lahjakkuutta. Hän puhuu ilmiöstä yleisellä tasolla.

Möttölä nostaa esiin kaksi oivaltavaa esimerkkiä. Jalkapallolupaus Lauri Dalla Vallen kohdalla pohdittiin jo tämän ollessa 15-vuotias, edustaako superlupaus tulevaisuudessa Suomen vai Italian maajoukkuetta. Dalla Valle ei koskaan noussut huipulle ja lopetti jo 26-vuotiaana.

– Toinen hyvä esimerkki nuorten pelaajien potentiaalin arvioimisesta löytyy NFL:stä. Seurat käyttävät miljoonia tarkkaillakseen lahjakkaita, yleensä jo 22–24-vuotiaita pelinrakentajia, mutta vain todella harva ykkösvarauksista murtautuu lopulta huipulle. Joten miten voisimme kertoa 15-vuotiaasta tarkasti, mitä hänestä tulee?

Onko 15–16 vuotiaan pelaajan kohdalla siis vielä täysin liian varhaista puhua tulevasta supertähdestä?

– Aika vaarallista on väittää, että tuosta pelaajasta tulee tähti ja tuosta ei. On hieman eri asia olla esimerkiksi kimmoisa koripalloilija 14-vuotiaana kuin olla kova atleetti 18-vuotiaana, kun kroppaan on pitänyt hankkia lihasta ja voimaa valtavalla työmäärällä.

– Osa meillä Mäkelänrinteen lukiossa aloittavista pojista ottaa valtavia fyysisiä harppauksia kolmen vuoden aikana. Osa kehittyy suhteessa vähemmän. Niin se vain menee.

Brad Lambert on kohistu jääkiekkoilija.

Täysin oma asiansa on henkisen kantin kestävyys. 15–16-vuotiaana pelaajat alkavat vasta oikeasti nähdä, miten paljon töitä huipulle nouseminen vaatii.

Joitain valoisaa tulevaisuutta povaavia asioita teini-ikäisistäkin pelaajista voi tunnistaa. Etenkin koripallossa tällaisia ovat mm. antropometriset tekijät eli suomeksi sanottuna pituus.

– Lisäksi pelinäkemys on sellainen, joka ei ainakaan katoa mihinkään vuosien aikana. Myös erinomaisen liikkeen ja rytmin tasapainon tunnistaa jo 14–15-vuotiaasta. Ja kyllä toiset pelaajat ovat jo junioreina terveen kilpailuhenkisempiä kuin toiset. Se on suurta lahjakkuutta, Möttölä sanoo ja mainitsee Lauri Markkasen nimen.

Suomalaisessa koripallossa ei ole vastaavaa nuorten pelaajien tähtikulttia lieveilmiöineen kuin jääkiekossa. Teinipelaajilla ei esimerkiksi ole agentteja neuvottelemassa sopimuksia jo juniorivuosina.

– Jääkiekko on toki ammattilaisstatuksensa takia täysin erilaisessa asemassa. Paineet vanhemmillakin kasvavat, kun seuraava askel SM-liigan jälkeen voi olla jo NHL. Koripallossa se on ehkä Espanjan kakkossarja tai muu vastaava sarja.

Ilmiö on toki valloillaan Euroopan suurissa koripallomaissa ja etenkin USA:ssa, jossa Möttölän mukaan yli tuhat yliopistoikäistä pelaajaa vaihtaa seuraa vuosittain, lukioikäisistä puhumattakaan. Möttölä tosin kertoo, että Suomessakin junioripelaajat vaihtavat hanakammin junioriseurasta toiseen kuin hänen nuoruudessaan.

Lauri Markkanen on kestänyt kovat paineet, jotka hänelle asetettiin.

Nuorten tähtikultti-ilmiössä paholaisen viittaa on aseteltu hanakasti vanhempien ja agenttien harteille. Möttölä muistuttaa, että monissa tapauksissa myös valmentajien on syytä katsoa peiliin.

– Mutta kyllä vanhempien rooli ja vastuu on valtava. Vanhemmilla on mahtava mahdollisuus olla positiivinen ääni ja tuki lapsen kehitykselle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?