KHL

Kommentti: Jokereissa on käsillä iso kriisi – tämän vuoksi nimekäs joukkue kyntää surkeasti

Julkaistu:

kommentti
Jokereilla on kasassa KHL-historiansa nimekkäin joukkue, silti kauden alku on ollut KHL-historian surkein, kirjoittaa Petri Seppä.
Eihän tämän näin pitänyt mennä, ei alkuunkaan. Jokerit julkisti kesän mittaan toinen toistaan mielenkiintoisempien suomalaispelaajien sopimuksia. Tuli kevään maailmanmestari Mikko Lehtonen, tuli yksi Suomen kaikkien aikojen parhaista KHL-pelaajista Petri Kontiola, tuli NHL-meritoitunut maalivahti Antti Niemi, tulivat SM-liigassa loistanut Henrik Haapala ja hyvä kiekollinen puolustaja Teemu Eronen, Ahti Oksasta ja Matias Myttystä unohtamatta.

Kaiken piti olla kunnossa, jotta Jokerit pystyisi – viimeinkin – haastamaan kivikovat venäläisjoukkueet.

Todellisuus on iskenyt märkänä rättinä rumasti Jokerien poskille. Jokereilla on yhdeksän ottelun jälkeen vain kolme voittoa. Jokerit on pystynyt voittamaan ainoastaan sarjataulukon tyvessä olevat Riian Dinamon, Severstal Tsherepovetsin ja Lokomotiv Jaroslavlin. Keskikastin ja kärkikastin joukkueita vastaan kyyti on ollut hyisen kylmää. Keskiviikkona lisää lunta areenaan löi hallitseva mestari Moskovan TsSKA, joka haki pisteet tylyn vierasesityksen päätteeksi lukemin 5-1.

Kauden alku on ollut Jokerien KHL-historian surkein. Jos käytetään kansainvälistä pistelaskukäytäntöä (3 pistettä voitosta), Jokereilla on yhdeksän pelatun ottelun jälkeen kasassa vain 10 pinnaa.

Jokerit on perinteisesti ollut kauden alussa terävä. Jokerit on neljänä syksynä ollut yhdeksän ottelun jälkeen yli 20 pisteessä, kirkkaimpana kruununa toinen KHL-kausi, jonka aluksi Jokerit voitti yhdeksästä ensimmäisestä pelistä kahdeksan ja keräsi 24 pistettä.


Nyt Jokerit on aloittanut kautensa vieläkin heikommin kuin surullisen kuuluisalla kaudella 2016–17, joka oli silkkaa tuskaa ensimetreistä hamaan loppuun asti. Silloin Jokerit keräsi yhdeksästä ensimmäisestä ottelusta sentään 13 pistettä.

Jokerit joutui tuolla kaudella raastavaan pudotuspelitaistoon jo runkosarjan varhaisessa vaiheessa, ja samoin uhkaa käydä nyt - paljon nimekkäämmällä ja paperilla vahvemmalla joukkueella. Tai ei oikeastaan uhkaa, vaan on jo käynyt.

Miksi näin on käynyt?

Yksi selvä syy on se, että Jokerien joukkueessa on liian monta pettymystä. Vaikka uudet tulokkaat Kontiola, Haapala ja Lehtonen ovat täyttäneet odotukset komeasti, moni viime kausien runkopelaaja on pettänyt vahvasti.

Voimahyökkääjä Jesse Joensuu rohmusi viime kaudella loistavat tehopisteet 19+18=37, nyt yhdeksän ottelun jälkeen Joensuu vetelee yhä kiikareilla... Jokereilla oli monta vuotta liigan paras neloskenttä. Trio Antti Pihlström-Mika Niemi-Marko Anttila piti oman maalin puhtaana ja kävi iskemässä monta tärkeää ratkaisumaalia kentän toiseen päähän. Nyt trio kerää lähinnä miinuksia, ja mm. kevään MM-kultasankari "Mörkö" ei ole lyönyt vielä kertaakaan sisään.

Puolustuksessa Sami Lepistö on kaukana siitä peräpään johtohahmosta, jollainen hän parhaimmillaan oli. Tommi Kivistö puolestaan oli parhaina päivinään MM-kisatasoinen oman pään varma peruspuolustaja. Nyt Kivistö on lähinnä miinusautomaatti ja joutui seuraamaan TsSKA-pelin katsomosta.

Ja sitten ne maalivahdit... Ikävä sanoa, mutta Niemi on ollut suurin yksittäinen pettymys. Niemi vaikuttaa maalin suulla kankealta ja kömpelöltä, ylipelaa tilanteet, heiluu ja hosuu – tekee siis kaikkea muuta kuin sen, mitä maalivahdin pitää tehdä.

Niemen torjuntaprosentti ennen TsSKA-peliä oli vaatimaton 88,9 ja päästettyjen maalien keskiarvo murheellinen 3,52. Ne ovat surullisia lukuja. Sellaisia lukuja, joilla pelien voittaminen on erittäin hankalaa. Niemen lukemat synkistyivät entisestään TsSKA:n tekemän viiden maalin seurauksena.

Kun virkaveli Janins Kalninsin lukemat eivät ole oleellisesti paremmat (torjuntaprosentti 89,6 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,73), Jokereilla onkin mittava maalivahtiongelma.


Ilman huippuluokan maalivahtia mikään joukkue ei voi menestyä. Vahva veikkaus on, että Jokerit joutuu vielä maalivahtikaupoille ennen siirtoikkunan sulkeutumista. Se on oleellinen hankinta, jos Jokerit haluaa tältä kaudelta parempia tuloksia.

Katse kääntyy vääjäämättä myös päävalmentaja Lauri Marjamäkeen. Marjamäellä on käsissään hienot palikat, mutta tornia hän ei osaa niistä rakentaa. Jokerien pelistä puuttuvat ilo ja vietti, vaistoilla pelaaminen. Sen sijaan otteet ovat virkamiesmäistä muottiin pakottamista.

Marjamäki ei luonnollisesti pysty vaikuttamaan yksittäisten pelaajien otteisiin tai valintoihin. Mutta esimerkiksi pelisysteemistä, ylivoimapelistä tai otteluihin valmistamisesta Marjamäki voidaan hyvinkin vetää kölin ali.

Jokereilla oli aikaisemmilla kausilla yksi KHL:n pelätyimmistä ylivoimapeleistä, joka toi myös tiuhaan tulosta. Nyt Jokerien ylivoimapelistä on purevuus kadonnut täysin. Esimerkiksi TsSKA-pelissä Jokerit hukkasi 10 minuuttia (!) ylivoima-aikaa täydelliseen tehottomuuteen. Sellaista ei ole yksinkertaisesti varaa hukata, jos saa pelata kuudesosan peliajasta miesylivoimalla.

Vastaavasti TsSKA ei tarvinnut kuin kolme ylivoimaa parin ensimmäisen erän aikana, kun tuli yksi maali ylivoimalla ja yksi osuma jäähyn jälkeisten ”punaisten” sekuntien aikana.

Venäläisen urheilulehden Sport-Ekspressin toimittaja Igor Jeronko kirjoitti jo Jokerien SKA-tappion jälkeen lehteensä kolumnin, jossa hän kehui vuolaasti Jokereita: seuran areenaa, kokoonpanoa ja markkinointia. Jeronko kuitenkin lisäsi, että suurin este Jokerien menestykselle on Marjamäki.

Jos seuran faneilta kysytään, he alkavat olla vankasti samaa mieltä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt