Erkka Westerlund puhuu nyt hullusta vuodestaan Venäjällä – oman pelaajan hävytön teko ei unohdu - KHL - Ilta-Sanomat

Erkka Westerlund puhuu nyt hullusta vuodestaan Venäjällä – oman pelaajan hävytön teko ei unohdu

Erkka Westerlundin pesti Salavat Julajev Ufassa päättyi reilu viikko sitten.

Julkaistu: 15.4.2018 7:42

Erkka Westerlund kertoo olleensa syksyllä ”aivan puhki”.

Kiekkoprofessoriksi kutsuttua Erkka Westerlundia hymyilyttää, kun häneltä utelee hiljattain päättyneen KHL-kauden opetuksista. Hetkeä myöhemmin hän kuitenkin vakavoituu ja alkaa pyöritellä voimakkaasti päätään.

– Olihan vuosi, huh! kokenut kiekkovalmentaja tokaisee.

– Antoisa, mutta samalla poikkeuksellisen raskas kausi. Varsinkin syksyllä olin aivan puhki, hän tunnustaa Vierumäen urheiluopiston maisemissa.

On kulunut vain reilu viikko siitä, kun Westerlundin pesti Salavat Julajev Ufassa päättyi. Niin kävi, vaikka Salavat Julajev oli KHL:n runkosarjan paras joukkue viimeisillä 20 kierroksella ja eteni pudotuspeleissäkin vaikeuksista huolimatta sentään kahdeksan parhaan joukkoon.

Erkka Westerlund kertasi haastavaa aikaansa KHL-seuran päävalmentajana.

– Ensin näytti siltä, että olimme koko valmennustiimimme kanssa tekemässä jatkosopimusta Ufan kanssa. Yhtäkkiä ilmeni, ettei meidän vaatimiimme pieniin lisäehtoihin suostuttukaan. Siinä hetkessä tunsin pettymystä, koska meillä alkoivat olla palaset mainiosti paikoillaan ensi kautta varten, Westerlund, 61, kertoo.

– Nyt olen kuitenkin jo helpottunut. Kukaan ei pysty muuttamaan KHL:n kulttuuria vuodessa tai kahdessa, tuskin kymmenessäkään.

Täysin eri kulttuuri

Meritoituneen Westerlundin mielestä KHL:n johtamis- ja pelitapakulttuuri poikkeavat Jokereita ja Ak Bars Kazania lukuun ottamatta täysin esimerkiksi Suomen vastaavista.

– Omassa valmennusfilosofiassani kaiken keskiössä on se prosessi, miten pelaajista kasvatetaan voittajia. Itse voittaminen ei ole minulle mikään pakkomielle, mutta Venäjällä kaikki tunnetusti perustuu voittamiseen – siis mikään ei mene sen edelle, Westerlund sanoo.

– Ylhäältä seurajohdosta kumpuava tulospaine on armotonta ja päivittäistä. Se luo pelon ilmapiirin.

Salavat Julajevin GM Leonid Vaisfield (sai potkut kesken kauden) oli syksyn tuloksellisesti heikkoina aikoina jalkautunut pelien jälkeen pukukoppiin ja jaellut oma-aloitteisesti erilaisia rangaistuksia pelaajille. Westerlundin mukaan joku sai taloudellisia sanktioita köykäisistä jäähyistä, joku toinen taas ratkaisevasta harhasyötöstä.

Myös valmennusjohto, johon suomalaisista kuuluivat myös Hannu Virta, Tomi Lämsä, Jarmo Koivisto ja Tomas Westerlund, saivat osansa seurajohdon paineesta. Potku-uhka painoi.

– Meillä oli ainakin viisi sellaista peliä, joita ennen minulle sanottiin, että ilman voittoa minä ja koko tiimimme joudumme lähtemään, Westerlund paljastaa.

Westerlund näki, miten räikeästi venäläinen kiekkokulttuuri eroaa Suomen vastaavasta.

– Siitä syntyi tietysti epämiellyttävä ja ahdistavakin olo. Ja se totta kai vaikutti paitsi valmennuksen myös itse joukkueen toimintaan.

Tiukin paikka koitti marraskuun lopussa, kun Salavat Julajev hävisi arkkiviholliselle Kazanille kotonaan 0–5.

Vihanpidon tausta: Ufan bashkiirien piti 1500-luvulla auttaa Kazanin tataareja taisteluissa Iivana Julmaa vastaan, mutta Kazanin porteilla bashkiirien pupu meni pöksyyn ja tataarit kokivat tulleensa petetyiksi.

– Tappion myötä helvetti pääsi irti, Westerlund kertoo ottelusta.

Perusripityksen lisäksi yksi Ufan nuorista pelaajista avautui pelin jälkeen joukkueen faniporukalle, joka nauhoitti salaa keskustelun. Pian nauhoite, jossa pelaaja haukkui Westerlundin ja koko valmennuksen lyttyyn, julkaistiin sosiaalisessa mediassa.

– Se oli kokemattoman pelaajan isku vyön alle. Siinä oli kuitenkin se hyvä puoli, että sen jälkeen pääsimme käymään puhdistavan keskustelun sekä joukkueen sisällä että seurajohdon kanssa, Westerlund ruotii.

”Muutosta saatiin aikaiseksi”

Tapahtui käänne. Kompromisseja löytyi niin johtamiseen kuin pelitapaan.

Westerlund näkee koko venäläiskiekkoilun perustuvan jään kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa peli nojaa tiiviiseen viisikkoon ja nopeaan reagointiin.

Erkka Westerlund on yksi Suomen arvostetuimmista valmentajista.

– Kun venäläispakki saa kiekon, koko viisikko hajoaa ja peliä rakennetaan vauhtien ja taidon kautta, ei niinkään reagointien kautta. Suomessa ja Pohjois-Amerikassa puolestaan koko viisikko pysyy tiiviinä rintamana, ja koko sen peli perustuu reagointeihin. Tämän kulttuurieron kanssa työskentely oli vaikeaa, Westerlund selvittää.

– Muutosta saatiin aikaiseksi, mutta pudotuspelien tulos ei valitettavasti riittänyt seurajohdolle.

Kaikesta huolimatta Leijonien ex-päävalmentaja tuntee tyytyväisyyttä kaudesta.

– Opin yhden kauden aikana enemmän kuin varmasti kymmenessä vuodessa yhteensä. Opin paljon ennen kaikkea ihmisten johtamisprosessista, hän summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?