Hetkeksi Töölö räjähti. Malik Abubakarin osuma Real Betisin maaliin toi hurmoksen hikiseen iltaan.
Videotuomari VAR oli torstaina Betisiäkin tylympi vieras Helsingissä. Se katsoi Malikin olleen – ihan oikein – paitsiossa. Tuomareilta tilanne oli mennyt ohi.
Avausjaksolla VAR vieraili kertomassa, että Klubin Nassim Boujellab oli tallonut Betisin William Carvalhon jalkapöytää rangaistusalueella. Sitä seurasi vieraiden avausmaali.
Karu fakta on, että tappio on tappio. Moraalisia voittajia ei urheilussa tunneta, eikä HJK ole Euroopassa kerjäämässä sääliä. Mutta se ansaitsee kiitoksen esityksestään yhtä kaikki.
Betis ei ehkä ollut liikkeellä aivan samalla raivolla kuin olisi derbyssä verivihollistaan Sevillaa vastaan, mutta kovalla kokoonpanolla se Suomessa pelasi.
HJK pani vieraat ahtaalle tavalla, jota ei olisi ennakkoon uskonut.
Ei etenkään, kun aiemmin kesällä HJK otti Mestarien liigan karsinnassa kahdesti pahasti turpaansa tshekkiläiseltä Viktoria Plzeniltä – sekä tulostaululla, että myös pelillisesti.
Nyt HJK haastoi arvokisavoittajiakin vilisevän vastustajansa uskottavasti. Prässäsi, iski vastaan, halusi ja osasi pitää palloa.
Vielä vuosi sitten Konferenssiliigassa HJK yritti vain selviytyä israelilaista Maccabi Haifaa ja itävaltalaista LASK Linziä vastaan.
Paljon on muuttunut vuodessa. Tasoeron Betisiin pitäisi olla kuin koripallossa Suomen ja Serbian – tai pikajuoksussa suomalaisten ja amerikkalaisten.
Sen sijaan Helsingissä nähtiin häkellyttävän tasainen ottelu alusta loppuun.
Täydellinen euroilta oli muutaman onnistumisen päässä.
On joitain tasoeroja, joita ei voi realistisesti odottaa kurottavaksi täysin kiinni. Tämä ilta antoi silti uskoa siihen, että HJK voi ottaa lohkotaipaleella pisteen siellä, toisen täällä.
Katsomossa tuli ennemmin mieleen HJK:n ensimmäinen lohkoseikkailu Mestarien liigassa 1998 kuin viime syksyn flopiksi jääneet Konferenssiliigapelit. Katsomo oli ääriään myöten täynnä, tunnelma loistava. Ja yleisön usko kotijoukkueeseen kasvoi minuutti minuutilta.
Ihme ei käynyt toteen, mutta raivokkaat suosionosoitukset pelin jälkeen kertoivat siitä, että yleisö arvosti näkemäänsä.
Tappio on tappio. Se ei muutu. Mutta harva lähti Töölöstä kotiinsa pää pussissa.
Hieno ilta Euroopassa.
