Huipulle palannut Linda Sällström kävi läpi kolme vakavaa polvivammaa ja raastavat kuntoutukset – ”En uskaltanut unelmoida”

Julkaistu:

jalkapallo
Linda Sällström on käynyt läpi kovan tien. Torstai-iltana hän pelaa 100. maaottelunsa.
Linda Sällströmistä tulee torstaina 14. suomalainen jalkapalloilija, joka saa 100 maaottelua täyteen. 31-vuotias hyökkääjä teki 8. lokakuuta suomalaista jalkapallohistoriaa, kun hänestä tuli 43 maalilla Suomen kaikkien aikojen maalitykki.

Torstai-illan EM-karsintaottelussa Kyprosta vastaan on seuraavan rajapyykin vuoro.

– En ole miettinyt sitä paljon etukäteen. Olen aina vain pelannut yhden pelin kerrallaan. Ja varsinkin loukkaantumisten jälkeen en ole ajatellut niin pitkälle, että urani jatkuisi näin pitkään, Sällström vastaa.

– Pääsen hienoon joukkoon, kun mietin, millaiset pelaajat ovat päässeet sinne aiemmin. Se on iso rajapyykki.

Samassa joukossa Sällströmin kanssa ovat nykyisistä maajoukkuepelaajista Anna Westerlund (122 maaottelua) ja Tuija Hyyrynen (107). Sällström pelasi ensimmäisen aikuisten maaottelunsa 31. toukokuuta 2007 Norjan Kongsvingerissa. Silloinen päävalmentaja Michael Käld vaihtoi korsolaisen KOPSEn kasvatin Sanna Talosen tilalle.


– Tulin vaihdosta kentälle. En muista yhtään, miten peli meni, mutta muistan sen jännityksen ennen peliä.

– Minua jännitti ihan hirvittävästi lähteä sille leirille. En tuntenut hirveän hyvin ketään sieltä. Siellä ei ollut ketään joukkuekavereita. Pelasin silloin TiPSissä, ja maajoukkueen valmennustiimissä oli Aki Moilanen, joka oli silloin TiPSin päävalmentaja. Sanoin: ”Aki, voitko olla mun kanssa siellä leirillä sitten, kun en tunne sieltä ketään”.

Sällström pääsi kuitenkin joukkueeseen heti hyvin mukaan – kiitos joukkueen kokeneemman pelaajan.

– Muistan, kun Nokso (Palloliiton nykyinen 1. varapuheenjohtaja Katri Mattsson (os. Nokso-Koivisto) pamahti huoneeseeni ekana päivänä ja alkoi kysellä kuulumisia. En ollut tavannut häntä aiemmin. Sain todella hyvän vastaanoton. Siitä se sitten lähti.


Sällströmiä hymyilyttää, kun hän kertaa erästä episodia ensimmäiseltä maajoukkueleiriltä Norjassa.

– Olisikohan ollut heti ekoissa treeneissä, kun Tinni (maalivahti Tinja-Riikka Korpela) nyrkkeili mua päähän. Sitä sattui sitten käteen, ja se piti lähettää kotiin kesken leirin. Mä olin ihan rikki, kun ajattelin, että tulin tänne vahingoittamaan muita, vaikka se itse nyrkkeili mua päähän.

Kolme eturistisideleikkausta ja raastavaa kuntoutusta takana

Sisukas vantaalainen ei ole antanut vastoinkäymisten vaikuttaa uraansa. Hänen mukaansa maajoukkuepaidan pukeminen on edelleen suuri kunnia, kuten silloin reilut 12 vuotta sitten.

Sisukkuutta Sällström on tarvinnutkin. Harva urheilija on käynyt samanlaisen ruljanssin läpi. Takana on peräti kolme vakavaa loukkaantumista, kun eturistisiteet ovat katkenneet polvista.

– Ensimmäinen kerta oli sellainen, kun kaikki oli uutta. Se meni vähän vauhdista. Olinkin aika nopeasti takaisin kentillä. Toinen kerta tuli siihen heti perään, niin se oli ihan tuttua hommaa.

Vaikeampia hetkiä oli vasta edessä.

– Kolmas kerta olikin sitten todella rankka. Kun se tapahtui, mietin, että mitä nyt. Ei tästä fudiksesta tule yhtään mitään, kun en ole kolmeen vuoteen pelannut ja taas pitää aloittaa alusta. Olin niin kyllästynyt kuntouttamiseen, kun se on niin tylsää. Koko se sama mankeli piti käydä uudestaan läpi.


Myös koko pelaajauran lopettaminen kävi mielessä.

– Joskus toivoin, että se kolmas kerta olisi osunut samaan polveen. Silloin olisin voinut hyvällä omallatunnolla lopettaa siihen. Mutta se oli se toinen polvi, joten oli itsestä kiinni, laitanko sen kuntoon. Kun ei ollut oikein muutakaan, päätin katsoa vielä tämän kortin.

– En halunnut joutua tilanteeseen, että olisin lopettanut siihen ja myöhemmin olisi alkanut kaduttaa. Halusin hoitaa kuntoutuksen loppuun kunnolla ja katsoa, nappaako fudis vielä.

Vaikeiden aikojen jälkeen Sällström lähti hakemaan uutta alkua uralleen Ruotsin pääsarjassa pelaavasta skånelaisesta kyläseurasta Vittsjöstä.

– Kun olin takaisin pelikentällä, mietin, miksi enää lopettaisin. En todellakaan uskonut, että urani kehittyisi enää tähän suuntaan. En uskaltanut unelmoida maaliennätyksistä tai sadannesta maaottelusta. Ne eivät käyneet mielessäkään. Yhtäkkiä Ruotsissa ura lähti uuteen nousuun. Heräsi ajatus, olisiko vielä rahkeita johonkin. Nyt löysin sen sitten Pariisista, ja maajoukkueeseen on tullut toistaiseksi kutsuja.

Vanhemmat tärkeä tuki

Jokaisen pelaajan taustalla on joku tai jotkut, jotka ovat vaikuttaneet hänen uraansa. Sällströmiltä vastaus tulee nopeasti, eikä se yllätä.

– Aivan varmasti vanhempani Maarit ja Tom. He ovat nuoresta asti kuskanneet kaikkialle, tehneet kaikki ruuat ja olleet kentän laidalla kannustamassa.

Sällström hehkuttaa erityisesti vanhempiensa merkitystä vaikeina aikoina.

– Loukkaantumisteni aikana he ovat ottaneet duunista vapaata, jotta ovat pystyneet hoitamaan mua, kun olen maannut sängyssä vuodepotilaana. En tiedä todellakaan, mitä olisin tehnyt ilman heidän tukeaan.

– He auttavat vieläkin. Kun on ollut muuttoja ulkomaille, he ovat tulleet pakkaamaan kamojani ja auttamaan logistiikan kanssa. He ovat aina olleet tukenani.


Viimeisen leikkauksen jälkeen Sällström paukutti maaleja Ruotsissa. Ei ihme, että maalitykki herätti huomiota myös Euroopan suurissa sarjoissa. Heinä-elokuun vaihteessa 2018 Sällström siirtyi nykyiseen seuraansa Paris FC:hen.

Suomalaisen uraa kauan seuranneet tuntuvat olevan yksimielisiä, että hyökkääjä pelaa juuri nyt uransa parasta jalkapalloa.

– Koen olevani parempi nyt kuin aikaisemmin. Toki väliin mahtuu huonoja pelejä. Viime kevät ei mennyt kovin hyvin, mutta on normaalia, että tulee vähän huonompia kausia.

– Kokonaisuutena näen, että olen nyt parempi jalkapalloilija kuin ennen loukkaantumisia. En todellakaan uskonut, että pääsisin vammojen jälkeen samalle tasolle ja nyt menee vielä paremmin. Se on ihan kiva.

Maaliennätys oli tarkoitus säästää torstai-illalle

Suomalaisen hyvästä vireestä käy esimerkkinä lokakuun alussa Vaasan Elisa-stadionilla nähty neljän maalin ilta.

– En usko, että olen tehnyt samaa ainakaan aikuisten tasolla. Pari, kolme hattutemppua on tainnut tulla.

Suomen kaikkien aikojen maalitykki paljastaa miettineensä ennätysten syksyä hieman toisella tavalla.

– Unelmaskenaariossa olisin sadannessa maaottelussa laittanut maaliennätyksenkin rikki. Silloin olisi ollut kunnon juhlaottelu. Silloin pelin aikana, kun tuli eka maali, ajattelin, että tämä menee ihan kivasti. Sitten tuli se toinen maali ja mietin, että jatketaan tästä seuraavassa pelissä. Mutta sitten tuli niin hyvää tarjoilua, ettei niistä paikoista voinut olla tekemättä maaleja.

– Hyvinhän tämä meni näinkin, kun saan kaksi juhlapeliä peräkkäin. Koko syksy on yhtä suurta juhlaa.

Oletko ehtinyt miettiä, mitä kaikkien aikojen maalitykin saavutus merkitsee?

– Tuntuu, että sen aika on sitten myöhemmin. Nyt mietin vain, että pelasin hyvän pelin, tein paljon maaleja ja kiva, kun voitettiin. Koko jutun merkitys iskee varmaan sitten peliuran jälkeen. Ehkä silloin tulee mieleen, että olen jättänyt jälkeni suomalaiseen futishistoriaan.

– Luulen, että se on asia, joka myöhemmin lämmittää tosi paljon. On ainakin jotain, jota olen urallani saavuttanut, kun en ole voittanut mestaruuksia.


Kun Sällströmistä puhutaan pelaajana, ensimmäisenä ominaisuutena esiin nousee nopeus. Sällström myöntää pelänneensä, miten hänen nopeudelleen käy.

– Se pelotti aikaisemmin. Olin kuullut paljon, että jos ristiside hajoaa, kaikista tulee todella hitaita sen jälkeen. Mietin, miten pärjään, jos minusta tulee hidas. Mitä olen nopeustestejä tehnyt loukkaantumiset eivät ole vaikuttaneet niihin mitenkään.

Torstain vastustaja Kypros on Suomen EM-karsintalohkon etukäteen heikoimmaksi arvioitu joukkue. Sällströmille vastustaja on Suomen joukkueen kokoontumispäivänä vielä outo.

– En tiedä oikein mitään heistä. Me olemme ennakkosuosikkeja siinä ottelussa, eikä mikään muu kuin kolme pistettä kelpaa. En usko, että sen saavuttaminen on helppoa.

Viime kesän MM-kisat edistivät tasa-arvoa

Sällström on ollut paljon esillä puhumassa tasa-arvon puolesta jalkapallossa ja urheilussa ylipäänsä. Hän näkee oman lajinsa tilanteen tällä hetkellä valoisammin.

– Asia on mennyt todella paljon eteenpäin. Oli todella kiva nähdä kesän MM-kisat, kun lasikattoja murtui. Koen, että kunnon läpimurto ympäri maailmaa tuli kesällä. Kisat tavoittivat miljardi katsojaa. Suomessa Yle teki todella hyvän tuotannon, ja katsojia riitti. Tuote on nyt hyvässä kunnossa. Naiset osaavat pelata jalkapalloa.

– MM-kisoissa oli todella hyviä joukkueita ja pelaajia. Tuotetta ei ole aiemmin osattu tai haluttu myydä. Ei ole panostettu siihen, että tulisi näkyvyyttä. Nyt kun Yle teki Suomessa asiat kunnolla, yhtäkkiä huomattiin, että kisat kiinnostavat ihmisiä. Katsojaluvut olivat todella hyvät Suomessa ja maailmalla.


Sällström uskoo, että naisten jalkapallon nousussa seuraavalle tasolle tarvitaan kattojärjestöjen ja suurseurojen apua.

– Luulen, että Euroopassa isojen seurojen panostus naisjalkapalloon on luonut ihan eri tavalla painetta Fifalle ja Uefalle. Siellä se valta ja raha on. Jos siellä päätetään panostaa, sitten alkaa tapahtua. Yksittäisten pienten tekijöiden on hirveän vaikea vaikuttaa, jos ylhäältä ei tule mitään arvostusta.

Naisten jalkapallon viime aikojen suuri harppaus saa hyökkääjän jopa hieman haikeaksi.

– Toivon välillä, että olisin kymmenen vuotta nuorempi, koska laji on ottanut aika isoja harppauksia. Arvostus on noussut pelaajaurani aikana siihen nähden, mitä se oli pelaajauran alkuaikoina ja nyt. Jos Suomessa pelattaisiin nyt ne EM-kisat, jotka oli kymmenen vuotta sitten, uskoisin niiden olevan paljon isompi juttu kuin silloin.

Ranskassa pelataan toisenlaista futista

Linda Sällström siirtyi kesällä 2018 skånelaisesta Vittsjöstä Ranskaan Paris FC:hen. Jos siirto oli merkittävä kulttuurillisesti, sitä se oli myös pelillisesti.

– Peli oli erilaista, mihin olin tottunut pohjoismaissa. Suomessa ja Ruotsissa peli on suoraviivaisempaa.

Toisenlainen pelitapa on saanut Sällströmin pois mukavuusalueeltaan.

– Ranskassa tykätään pelata välillä turhan ahtaaseen tilaan. Vaikka linjan takana olisi tilaa juosta, sitä ei aina haluta käyttää. Olen joutunut siellä epämukavuusalueelle. En ole pystynyt käyttämään vahvuuksiani, vaan joutunut käyttämään heikkouksiani ja kehittämään niitä.

– Koen, että se tekee minusta kokonaisvaltaisemman pelaajan. Se ei ole vain sitä, että juoksen linjan taakse pitkään palloon, vaan on pakko osata pelata toisenlaistakin fudista.


Sällströmin joukkue Paris FC on kahdeksan kierroksen jälkeen Ranskan pääsarjassa viidentenä. Sällström on tehnyt tällä kaudella kaksi maalia kahdeksassa ottelussa.

EM-kotikisojen avausottelu ikimuistoisin maaottelu

Linda Sällströmille illan Kypros-ottelu on uran sadas, mikäli hän on kentällä. Ja miksi ei olisi. IS kysyi, mikä on ollut tähän mennessä hänen ikimuistoisin maaottelunsa.

– Varmaan kotikisojen avauspeli Tanskaa vastaan. Se on isoin peli, jonka olen urallani pelannut.

Suomi järjesti vuoden 2009 EM-kotikisat. Tuolloin 21-vuotias Sällström kuului Suomen joukkueeseen.

– Olin pitkään unelmoinut, että pääsisin maajoukkueeseen ja kotikisoihin. Mietin, että olisi hienoa päästä siellä avaukseen. Se olisi unelmien täyttymys. Pääsin sinne, ja sekin peli jännitti ihan sairaasti. Kisat menivät hyvin, ja voitimme avauspelin.

Suomi voitti Tanskan 1–0 16 334 katsojan edessä Olympiastadionilla. Se on yhä Suomen naisten yleisöennätys.

– Vähän toivon, että olisin ollut silloin vanhempi. Olisin varmaan saanut enemmän irti koko tapahtumasta. Olin vielä niin nuori, enkä ymmärtänyt kaikkea. Oli vain koko ajan iso hinku eteenpäin ja katse tulevaisuuteen.

– Mä niin haluan päästä tuleviin kisoihin, koska osaisin nauttia niistä ihan eri tavalla ja ottaa kaiken irti siitä elämyksestä. Ei kisoja ole enää loputtomasti tulossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt