Kolumni: Suomen naisjalkapallon pioneerihahmon syntymästä 100 vuotta – olisi ilahtunut suuresti tänä kesänä

Julkaistu:

Kolumni
Viime sunnuntaina tuli kuluneeksi 100 vuotta merkittävän suomalaisen urheilupersoonan syntymästä, kirjoittaa Juha Kanerva.
Jaakko Kahilan (14.7.1919–11.10.1973) nimi ei ehkä sano kovin paljon nykyihmisille, mutta hänen panoksensa sinivalkoisen urheilun taustavoimana oli huomattava.

Hän lienee Tahko Pihkalan ja Martti Jukolan ohella ainoa urheilutoimittaja, josta on tehty mitali. Kyseistä mitalia jaettiin 40 vuotta sitten henkilöille, jotka olivat kunnostautuneet samoilla aloilla kuin Kahila.

Kahilan repertuaariin kuuluivat suunnistus, nappulajalkapallo, Siniviitta-uinnit ja lasten korttelitoiminta jääkiekossa.

***

Tänä kesänä Kahila olisi ilahtunut suuresti, koska hän oli naisten jalkapalloilun pioneereja maassamme. Kahila seurasi vuonna 1970 naisten otteluita Tanskassa ja huomasi niiden keräävän runsaasti yleisöä.

Seuraavana vuonna hän aloitti mimmifutistoiminnan Suomessa panemalla Ilta-Sanomiin ilmoituksen, jossa naisia kehotettiin saapumaan tiettynä ajankohtana Sibelius-monumentille.

Paikalle ilmestyikin 120–130 daamia, jotka ryhtyivät pelaamaan futista muun muassa HJK:n ja HIFK:n alaisuudessa.

Kahilan aloitteeseen suhtauduttiin vakavasti, koska hänellä tiedettiin olevan takanaan Sanoma Oy:n pääomistajan Aatos Erkon tuki.

Erkko kuvasi kaksikon työnjakoa vuonna 2005, jolloin Suomen naiset selviytyivät EM-lopputurnauksessa välieriin. ”Kahila oli keskeinen henkilö ja ideanikkari, jonka kanssa tehtiin paljon töitä. Hopeasompaa, Siniviittauinteja, Jumppakärpästä ja ties mitä luotiin silloin.”

***

Kahila aloitti toimittajan uransa vuonna 1945 Helsingin Sanomien avustajana. Seuraavalla vuosikymmenellä hän toimitti Suunnistajaa ja Pallo Pyörii -lehteä, joka keskittyi jalkapalloon. Kuningaspeli olikin hänen toinen intohimonsa suunnistuksen ohella.

Hän kuului HJK:n johtokuntaan ja hankki siinä ominaisuudessa Kulosaaresta asunnon Ranskasta Suomeen palanneen Aulis Rytkösen perheelle. 1970-luvulla Rytkösestä tuli tärkeä tukipylväs HJK:n naisjoukkueelle ja naisten maajoukkueelle.

Kahila ehti johtaa niin Ilta-Sanomien kuin Hesarin urheilutoimitusta. Siinä välissä (1960–65) hän työskenteli Uudessa Suomessa ja tiedotussihteerinä MTV:ssä.

Kattavasta työurasta huolimatta hänen toimittajan statuksensa joutui kerran koetukselle. Kahila meni myöhässä purjehduskauden päättäjäisiin NJK:n ravintolaan. Kommodori toivotti hänet tervetulleeksi ja löi käteen viskipullon, ”jotta pääset samalle aaltopituudelle meidän muiden kanssa”.

Kun raittiusmies Kahila kieltäytyi kohteliaasti, kommodori tokaisi ”ettekö te olekaan toimittaja?”.

Ja vielä...

Muistokirjoituksen mukaan Jaakko Kahila menehtyi ”äkillisen sairauden murtamana Kiljavan sairaalassa” 54-vuotiaana.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voit lukea täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt