Uhkapeliriippuvuus teki Pele Koljosen, 30, elämästä helvettiä – pelasi jopa 8 000 euron vetoja ja valehteli läheisilleen: ”Siitä tuli järkyttävä ahdistus”

Julkaistu:

Jalkapallo
Pele Koljonen ajoi itsensä pelihelvetissä jättivelkoihin. Nyt hän on saanut vaikean riippuvuutensa aisoihin.
Entinen Veikkausliigan pelaaja Pele Koljonen on toipumassa peliriippuvuudestaan, joka teki hänen elämästään helvetin. Uhkapelit ja valheet hallitsivat Koljosen elämää vuosia, kunnes hän lopulta sai riippuvuuden aisoihin.

Koljonen, 30, oli omien sanojensa mukaan uhkapelaaja jo lapsena ja nuorena. Ensin kaikki oli viattomalta tuntunutta hedelmäpelien ruokkimista.

Koljonen eteni rakentamaan kelpo uraa jalkapallossa pääsarjapelaajana. Yksi ottelussa tullut pelitilanne muutti kaiken.

Koljonen loukkaantui vakavasti Suomen cupin ottelussa keväällä 2011. Hän oli silloin 22-vuotias.

– Tekemisen puute ja alakuloisuus ajoivat kohti peliriippuvuutta, Koljonen kertoo nyt.

Loukkaantuminen lopulta päätti Koljosen uran kotimaan huipulla, mutta savolainen ei päätynyt heti jättiongelmiin rahapelaamisessaan.

– Homma lähti aika pienillä panoksilla. Pelaamisessa oli aluksi jännityksen hakemista, Koljonen kertoo.

Hän keskittyi ensin lähinnä jalkapallokohteisiin.

– Kun hävisin, panokset kasvoivat yrittäessäni saada rahani takaisin. Ongelma oli pitkään tasaista nousua, mutta viimeinen vuosi oli sitten jo täyttä painajaista.

Valehteleminen teki kipeää

Lopulta Koljoselle ei ollut enää mitään väliä, mistä lajista hän löi vetoa. Oli vain pakko pelata.

Kun Koljonen löi tuhansilla euroilla vetoja ottelusta, hän ei pystynyt enää jännitykseltään seuraamaan ottelun etenemistä. Suurimmat kertavedot liikkuivat 7000–8000 eurossa. Tappiot seurasivat toisiaan.

– Siitä tuli järkyttävä ahdistus. En pystynyt priorisoimaan asioita ollenkaan. Ahdistus purkautui raivona ja muuttui masennukseksi.


Koljonen joutui rahoittamaan pelaamistaan lainoilla, joita hän hankki läheisiltään, kavereiltaan ja eri pikavippiyhtiöiltä.

– Aika lailla kaikki pikavippifirmat tuli käytyä läpi. Korothan ovat aivan hirvittäviä, mutta en enää välittänyt. Tärkeintä oli saada peliraha.

Koljonen voi pahoin jo pitkään ennen kuin täysin tunnusti peliriippuvuuden itselleen. Hän eli syvällä valheessa, mikä kalvoi. Valehteleminen läheisille sattui eniten.

– Yleisimmät valheet koskivat panoksia. Kun panokseni oli ollut tonnin, saatoin kertoa, että pelasin kympillä.

”Piti ehtiä kotiin ennen puolisoa”

Velka kasvoi ja karhukirjeitä alkoi tulla postiluukusta.

– Piti ehtiä kotiin ennen puolisoa, ettei hän nähnyt kirjeitä. Heitin kirjeet roskiin.

Ympäristö tiedosti, ettei kaikki ole kunnossa.

– Äitini ja puolisoni sanoivat, että minulla on peliongelma. Silti jatkoin pelaamista. Aika pitkään tiedostin peliongelmani, mutta vasta viime vuoden lopulla aloin olla niin saatanan väsynyt valehteluun, että jotakin oli tehtävä, Koljonen kertoo.

Hän haki apua. Hän kävi mm. psykologin juttusilla useita kertoja. Koljonen on pystynyt olemaan pelaamatta viime vuoden lopulta lähtien.

Hänellä ei ole tarkkaa kuvaa pelivelkansa määrästä, mutta velkaa on kertynyt pitkälti yli 100 000 euroa.


Raha ei ole ainoa asia, jossa on riittänyt selvitettävää.

– Häpeää on paljon etenkin siitä, että läheiseni ovat joutuneet kärsimään niin paljon. Jälkeenpäin olen miettinyt, että tuli hukattua monta vuotta elämästä.

Myös luottamuksen palauttaminen kestää pitkään.

– Kun sanon ”päivää”, läheiset joutuvat miettimään, että onko todella päivä vai ehkä ilta tai yö. Minua ei uskota, kun olen niin paljon valehdellut. Olen menettänyt kavereideni ja läheisteni luottamuksen.

Lähipiiri, tärkeimpien joukossa äiti ja puoliso, on silti tukenut. Tuki on ollut ensisijaisen tärkeää.

”Joka päivä käy mielessä...”

Koljonen puhui peliriippuvuudestaan julkisesti ensimmäisen kerran viime viikolla Veikkauksen verkkosivuilla ”Inhimillisiä uutisia”-osiossa.

Hän ei kerjää sääliä. Motiivi rohkealle avautumiselle oli kannustaa muita peliriippuvaisia hakemaan apua omiin ongelmiinsa. Koljonen onkin jo saanut paljon viestejä kohtalotovereiltaan.

– Olen nähnyt ja tiedän, että muillakin on isoja ongelmia. Minullakin on tuttuja, jotka kärsivät peliriippuvuudesta.


Koljonen on kärsinyt aikaisemmin mm. kipulääke- ja nikotiiniriippuvuuksista.

– Tämä peliriippuvuus oli ihan ylivoimaisesti pahin.

Elämä hymyilee, mutta Koljonen tietää vaaran vaanivan.

– Rehellisesti sanottuna joka päivä käy mielessä, että tallettaako pelitilille rahaa ja pelatako. Uusia kohteita olisi koko ajan.

Miten voit juuri nyt?

– Minulla on mennyt ihan hyvin. Mieli on ollut paljon virkeämpi kuin aiemmin – muidenkin mielestä.

Millaisen vinkin haluaisit antaa peliriippuvuudesta kärsiville?

– Hae ihmeessä apua! Mikä ehkä vielä tärkeämpää, puhu läheisillesi. Se saattaa avata silmiä ja auttaa pääsemään oikeaan suuntaan.

JPY: Muillakin ongelmia

Jalkapallon Pelaajayhdistys (JPY) tarjoaa apua jäsenilleen, jotka kärsivät eri riippuvuuksista tai muista ongelmista.

– Jos pelaaja ei halua puhua ongelmista omassa seurassaan, me järjestämme asiantuntija-apua, JPY:n toiminnanjohtaja Markus Juhola kertoo.

Yhdistyksessä on noin 1 200 jäsentä.

Joillakin pelaajilla voi olla erittäin korkea kynnys puhua ongelmistaan omalle työnantajalle. Paljastumisen ja häpeän pelko hallitsevat.

– Meillä on esimerkkejä, että pelaaja on puhunut seurassaan, ja sen jälkeen seuran suhtautuminen häneen on radikaalisti muuttunut. Siinä ihminen on kuin ”alasti”, ja alastomana hän on aika haavoittuvainen, Juhola sanoo.

Juholan mukaan jalkapalloilijan riski joutua peliriippuvaiseksi on pikkuisen suurempi kuin ns. tavallisilla kaduntallaajilla: noin neljä prosenttia kärsii vakavasta rahapeliongelmasta. Hän kertoo esimerkin.

– Veikkausliigassa, Ykkösessä, Kakkosessa, Naisten liigassa ja Naisten ykkösessä on yhteensä noin 2 000 pelaajaa. Neljä prosenttia on siis 80 pelaajaa. Kun noissa sarjoissa sattuu olemaan yhteensä 80 seuraa, tämä tarkoittaa, että jokaisen joukkueen pukukopissa on keskimäärin yksi rahapeliriippuvainen henkilö.

Pelaajayhdistys on tehnyt tutkimuksia, joissa pelaajat ovat kertoneet myös muista ongelmistaan.

– On ongelmia vaikkapa alkoholin käytössä tai kärsitään masennusjaksoista, jotka liittyvät epäonnistumisiin. Enemmän kuin rahapeliongelmista kärsiviä on sellaisia, jotka ovat kokeneet eri mielenterveysongelmia, Juhola sanoo.

”Peliongelma ei haise”

Rahapeliyhtiö Veikkaus tarjoaa apua peliriippuvuudesta tai peliongelmista kärsiville henkilöille.

– Pelaaminen on ongelmaista silloin, kun se ei ole enää hauskaa, vaan se alkaa olla pakonomaista ja haitata normaalia elämää. Lisäksi kun alkaa häviöiden jälkeen korottaa panoksia saadakseen rahansa takaisin, ongelma on jo iso, Veikkauksen vastuullisen pelaamisen päällikkö Hannu Rinkinen sanoo.

Yksilöiden ajautuminen peliriippuvuuteen on nopeutunut pelaamisen muututtua yhä helpommaksi, kun teknologia on kehittynyt.

– Suurin riski tulla peliriippuvaiseksi on pelata nopeita nettipelejä, joita on iso määrä, Rinkinen sanoo ja viittaa mm. nettikasinoihin.

Jokainen peli- tai muusta riippuvuudesta kärsivä henkilö tekee päätöksen avun hakemisesta itse. Rinkinen toivoo, että kynnys avun pyytämiselle madaltuisi.

– Ensimmäinen steppi on esimerkiksi soittaa Peluuriin tai chätätä siellä. Sieltä pystytään ohjaamaan ihminen eteenpäin, Rinkinen sanoo.

Peluuriin tuli viime vuonna 1868 soittoa, joista 1350 pelaajilta ja loput heidän läheisiltään tai muilta, joita peliongelma koskettaa. Peluuri on auki arkisin kello 12–18.

Lisäksi löytyy esimerkiksi Pelirajat’On-niminen yhteisö, joka tarjoaa mm. tietoa ja vertaistukea peliongelmista kärsiville tai näiden läheisille.

Suomessa on Rinkisen mukaan 120 000–130 000 jonkinlaisesta peliongelmasta kärsivää ihmistä. Peliriippuvuudesta kärsii noin prosentti aikuisväestöstä.

– Peliongelmaisten määrä ei ole kokonaisuudessaan kasvanut merkittävästi, mutta niiden, jotka ovat riippuvaisia, ongelmat ovat suurempia kuin ennen, Rinkinen sanoo.

Rahan lainaaminen esimerkiksi pikavipein onnistuu melko nopeasti ja helposti.

Peliriippuvuus on erittäin petollinen. Esimerkiksi juomisongelmaan verrattuna sen salaaminen voi onnistua pitkään.

– Sanotaan kliseisesti, että peliongelma ei haise. Jos joku tulee maanantaina töihin haisevana ja vielä tiistainakin kädet vähän tärisevät, joku voi alkaa epäillä jotakin. Peliriippuvainen voi pelata työpaikalla tai kotonaan ilman, että kukaan välttämättä tietää ongelmasta mitään, Rinkinen sanoo.

Pele Koljonen

Syntynyt: 25.7.1988.

Asuu: Kuopiossa.

Jalkapalloilijana: 2006–09 KuPS, 2010–11 MyPa. Veikkausliigassa 76 ottelua ja 17 maalia.

Maajoukkueessa: 4 nuorten ja 2 poikien maaottelua.

Pelipaikka: Hyökkääjä

Valmentajana: Mm. KuPSin ja PK-37:n junioreissa. Toimi viimeksi päävalmentajana PK-37:ssä, mutta jätti homman viime viikolla.

Muuta: On entisen tähtifutaajan Atik Ismailin poika.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt