Palloliiton tyttöjen uusi valmennuslinjaus julkistettiin – ”Yksilö osana joukkuetta korostuu”

Julkaistu:

Jalkapallo
Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen tiivisti uuden valmennuslinjauksen pääasiat.
Marianne Miettinen esitteli aiemmin sunnuntaina Palloliiton tyttöjen uuden valmennuslinjauksen. Se tehtiin edellisen kerran vuonna 2011 silloisen naisten maajoukkuevalmentajan ja teknisen johtajan Andrée Jeglertzin johdolla.

Miettinen korostaa, ettei kaksi vuotta valmisteltu linjaus ole yhden tai kahden ihmisen näkemys, vaan työtä on ollut tekemässä työryhmä, jossa ovat olleet mukana maajoukkuevalmentajien ohella liigavalmentajia, aluevalmentajia ja nuorten valmentajia. Lisäksi nykyään Viron naisten maajoukkuetta luotsaava Jarmo Matikainen oli mukana alkuvaiheessa tuoden viestiä Uefan teknisen analyysiryhmän näkemyksistä naisten 2017 EM-lopputurnauksesta.

– Nyt pyritään johtamaan entistä enemmän tiedolla. Edellistä linjausta (valmistui vuonna 2011) varten oli saatavissa hyvin rajallisesti data-analyysiä. Nyt pitkälti sen ansiosta, että Henri Lehto on tullut Palloliittoon ja tehnyt tutkimustyötä, saatu InStat-analyysiä vuosien ajan naisten ja tyttöjen peleistä, saimme ison muutoksen pohjalle.

Miettinen nostaa esiin muutaman tärkeän pointin uudesta linjauksesta.

– Ensin tulee pelaajakoulutuslinjaus. Se millaisia pelaajia Suomesta tulee mahdollistaa jonkun pelaamistavan nuorten maajoukkueelle. Jos ajatellaan (U17 MM-joukkueen maalivahti) Anna Koivusta, ei hän ole pudonnut puusta. Neljä vuotta sitten maalivahtityöryhmä Tommi Laitilan johdolla muutti maalivahdin roolia, pelaamista ja osallistumista avaamispelaamiseen. Se miten Anna Koivunen ja muutkin nuorten maajoukkueiden maalivahdit osallistuvat nykyään peliin, liittyy taustavalintoihin. Olemme listanneet pelaajakoulutuslinjauksen alle ne asiat, jotka ovat tärkeitä ja mitkä asiat pitäisi kansainvälisellä tasolla hallita. Kun tietyntyylisiä pelaajia tulee, se mahdollistaa tietynlaisen pelaamisen.

Isoin muutos on lähestymistavassa.

– Olemme aiemmin puhuneet pelipaikkakohtaisista vaatimuksista. Nyt olemme muuttaneet sen alueellisiin osaamistavoitteisiin. Muutostarve lähtee siitä, että jalkapalloa käsitellään alueittain. Meidän tavoitteenamme on tukea seuroja kasvattamaan kansainvälisen tason pelaajia, jotka pääsevät huippuseuroihin ulkomaille pelaamaan. Emme kasvata pelaajia ainoastaan tiettyyn pelijärjestelmään. Ja jotta pelaaja ei olisi liian rajoittunut, on osattava erilaisia taitoja monipuolisesti. Taktinen joustavuus ja peliroolin joustavuus on tämän päivän futiksessa olennaista.

Uusi pelaajakoulutuslinjaus taas mahdollistaa pohjan pelitavalle.

– Isoin muutos on maalivahdin rooli avaamispelissä. Saamme maalivahdista yhden lisäpelaajan avaamiseen. Se tarkoittaa sitä, että saamme keskialueelle ja murtautumisvaiheeseen lisää pelaajia. Taustalla on se, että haluamme luoda alueellisia, numeraalisia ja laadullisia ylivoimia. Se on tämän päivän jalkapallossa avainasia.

Toinen iso muutos on puolustuspelaamisessa.

– Se oli pääosin aiemmin - ei korkeaa, mutta ei ihan matalaa blockia. Nyt nuorten pelaajien kanssa ensimmäinen ajatus on, pystytäänkö puolustamaan koko ajan ylempää ja ylempää. Tarkoitus on saada riistoja ja olla myös pallonhallinnan jälkeisessä negatiivisissa tilanteenvaihdoissa älyttömän hyviä.

Tänä päivänä huipputason naisten jalkapallo on taktisesti entistä laadukkaampaa.

– Joukkueet ovat organisoituja puolustuspelissä ja pelkästään hitailla hyökkäyksillä on vaikeaa päästä maalintekotilanteisiin laadukkaita joukkueita vastaan.

Kolmas tärkeä asia on pelaajien kyky mukautua pelin aikana.

– Näimme Uruguayn alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa mitä käy, jos ei pysty pelin aikana mukautumaan. Vaikka meillä olisi pelitapa, siellä on kentällä 11 pelaajaa vastassa. Se mitä vastustaja tekee muuttaa myös asioita. Silloin pitää pystyä mukautumaan pelin sisällä.

Neljäs asia on pelaajien roolit.

– Ei puhuta paikoista, vaan rooleista. Esimerkiksi keskimmäiset keskikenttäpelaajat ovat olleet selkeästi kymppi- ja kutospaikka. Me halutaan asettaa isommat vaatimukset niille pelipaikoille. Haluamme, että ne pelaajat osallistuisivat laajemmin. Esimerkiksi pohjapelaaja ei olisi vain istuva pohjapelaaja ja kymppipelaajan pitää pystyä välillä juoksemaan myös pystyyn ja tulemaan pohjapelaajan alueelle hakemaan palloa. Toinen on se, että me tarvitsemme lisää leveydessä pelaavia laitureita. Nyt nähtiin esimerkiksi Uruguayssa, miten Katariina Kosolaa peluutetaan leveydessä ja toinen laitapelaaja Oona Sirén pelasi enemmän sisällä.

Yksi osa valmennuslinjausta on se, missä Suomi on ollut vahva tähän asti.

– Olemme hyviä joukkueena, kovia tekemään töitä ja lähestymme asioita joukkuepelaamisen kautta. Nyt meidän valintamme pelaajakoulutuksessa sekä pelitavassa korostuu yksilö osana joukkuetta. Miten yksilön toiminta liittyy joukkueeseen ja miten hän tekee yhteistyötä muiden pelaajien kanssa suhteessa vastustajan pelaamiseen ja tiloihin. Se on yksi iso avainasia entiseen yksilökeskeisyyteen verrattuna.

Suomen kaltaiselle pienelle jalkapallomaalle on erityisen tärkeää, että asioita mietitään paljon – ei pelkästään oman kuplan sisällä. Miettisen mukaan uutta pelaajakoulutuslinjausta on ollut sparraamassa myös poikien maajoukkueiden valmentajia.

– Jos vertaa tätä edelliseen Andréen aikana tehtyyn projektiin, tätä on tehty nyt yhdessä poikien kanssa. Ensimmäistä kertaa yhteistyö on ollut tällaista kuin se nyt on. Meillä on ollut vuosittain valmentajien tiimipalavereita kolme kertaa, joissa olemme esitelleet eri pelin osa-alueita ja sparrattu niitä. Erkka V. Lehtola esimerkiksi on ollut todella hyvä sparraaja meille. Olemme saaneet heiltä paljon ja he ovat meiltä.

Miettisen mukaan sekä tyttö- että poikapuolella on yksi selkeä pelaajatyypin puute.

– Samat haasteet näkyvät eli kummallakaan ei oikein löydy laitapelaaja-tyyppejä.

Miettisen mukaan tyttöpuolella on ollut merkittävä etu siitä, että edellinen linjaus tehtiin 2011.

– Meidän vahvuus on ollut se, että Andrée johti hyvin edellisen prosessin, joten meidän ei ole tarvinnut aloittaa alusta. Olemme voineet verrata, mitä pitää muuttaa, kehittää tai säilyttää. Yksi avainjuttu oli, että minä ja Marko Saloranta olimme mukana jo edellisessä prosessissa. Toinen on ollut se, että olemme tuoneet mukaan uusia ihmisiä, jotka ovat katsoneet kriittisesti asioita eri tavalla. Olemme käyneet hyvin tiukkoja keskusteluja keskenämme palaverihuoneissa ja Ranskassa pelatuissa U20 MM-kisoissa, mitä se futis pitäisi olla.

Miettinen muistuttaa vielä lopuksi, että kyse on jatkuvasti kehittyvästä kokonaisuudesta.

– Ensi kesänä Ranskan MM-kisoissa meidän pitää tsekata, onko jotain uusia trendejä, joita meidän pitää huomioida. Ei niin, että joku vuosi rakennetaan uusiksi, vaan vuosittain katsotaan, jos joku asia pitää nostaa uudeksi painopistealueeksi.

Otsikkoa muokattu klo 17.53