Jalkapallo

Juutalaisena Saksan armeijasta erotettu Kurt Weinreich oli suomalaisen jalkapallon edelläkävijä

Julkaistu:

Juha Kanervan kolumni
Juha Kanerva kirjoittaa tällä viikolla Kurt Weinreichistä.
Lahtelainen jalkapallo sai 60 vuotta sitten piristysruiskeen, kun saksalainen Kurt Weinreich (1908–1998) muutti kaupunkiin. Hän oli toiminut kahden vuoden ajan Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana, mutta UPO:n toimitusjohtaja Arvi Tammivuori halusi insinöörin tehtaalleen ja samalla Lahden Pallo-Miesten valmentajaksi.

Pelaajana Weinreich oli ollut järkälemäinen keskushyökkääjä. 20-vuotiaana hän siirtyi Viktoria Wittenberg -seurasta Wehrmachtin palvelukseen ja kouluttautui armeijassa insinööriksi. Pelaaminen jatkui 1930 berliiniläisessä Spandauer SV:ssä. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli mukana Berliinin kaupunkijoukkueessa, joka kohtasi muun Saksan miehistön. Ottelussa tullut reisivamma päätti Weinreichin uran.


Armeijasta hänet erotettiin 1936, kun natsit halusivat juutalaiset sivuun julkisista tehtävistä. Weinreichin isoisä oli käynyt ahkerasti synagogassa, ja 25-prosenttinen juutalaistausta riitti erottamisperusteeksi. Weinreichin sodanaikaiset vaiheet ovat hämärän peitossa. Hänen poikiensa mukaan Kurt oli töissä tehtaassa. LPM:n kapteenille Risto Viljaselle hän kertoi olleensa Stuka-hävittäjässä konekivääriampujana.

– Kone oli ammuttu alas, minkä takia Kurt sanoi kärsivänsä lentopelosta, Viljanen tietää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

***

Sodan jälkeen Weinreich työskenteli Neuvostoliiton miehitysalueella vuoteen 1952, jonka jälkeen hän muutti Länsi-Berliiniin ja suoritti valmentajatutkinnon päävalmentaja Sepp Herbergin alaisuudessa. Kun Suomen Palloliiton puheenjohtaja Juuso Walden tiedusteli Saksasta sopivaa valmentajaa, Herberger suositteli Weinreichia.


Sinivalkoisten peräsimessä hän halusi uudistaa harjoittelua ja taktiikkaa. Moskovassa 1957 Suomi pelasi ensimmäisen kerran liberolla ja hävisi vain 1–2. Puolustusvoittoinen taktiikka ei miellyttänyt isäntiä. Weinreich kertoi Mathias-pojalleen, että tauolla suomalaisten pukukoppiin marssi herra, joka käski lopettamaan siilipuolustamisen. ”Yleisö viheltää katsomossa”, kuului perustelu.

Helsingissä Weinreich palasi valmennusvaliokunnan vaatimuksesta rohkeampaan taktiikkaan: tuloksena oli selkäsauna lukemin 0–10. Maajoukkuehyökkääjä Juhani Peltosen mielestä Weinreichin ideoita ei hyväksytty. ”Kuunneltiin hartaasti ja nyökyteltiin, mutta tehtiin kuitenkin toisin.”

***

Lahdessa Weinreich viihtyi hyvin ja nosti LPM:stä Upon Palloksi muuttuneen seuran SM-sarjaan 1964. Valmentaja Simo Syrjävaaran mukaan ”Vinsu” tilastoi tarkkaan pelitapahtumia, kuten syöttöprosentteja, ja oli aikaansa edellä. Kesällä 1971 hän toimi kuukauden Kuusysin valmentajana Roni Valtosen lähdettyä Moskovaan opintomatkalle.

– Vaikka Vinsu oli yli 60-vuotias, hän teki nurmella urhonhypyn, Syrjävaara kertoo.

Vuonna 1976 Weinreich muutti Bonniin ja sai Saksan armeijalta majurin eläkkeen. Diabetes vei molemmat jalat, mutta elämänilo säilyi 90-vuotiaaksi asti.

...ja vielä

Tuoreen Makkabi-seuran historiateoksen mukaan Weinreich saapui Suomeen jo 1930-luvun lopulla – pakolaisena. Hänen poikansa eivät tyrmää tietoa. ”Ei hän meille kaikkea kertonut.”

Lue lisää Juha Kanervan kolumneja tämän linkin takaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt