Huippuakatemioita, siirtosummia, valtavaa kasvua – Suomi jää pian jalkoihin myös naisten jalkapallossa - Jalkapallo - Ilta-Sanomat

Huippuakatemioita, siirtosummia, valtavaa kasvua – Suomi jää pian jalkoihin myös naisten jalkapallossa

Urheilusanomat selvitti, missä Euroopassa mennään naisten jalkapallossa. Lähes kaikki suuret ammattilaisseurat ovat perustaneet omia naisjoukkueita, ja esimerkiksi Ranskassa PSG ja Lyon pyörittävät jo omia tyttöakatemioita. Suomella on vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana, pelkää maajoukkueen tähtimolari Tinja-Riikka Korpela.

Tähän on tultu. Saksalais- (FFC Frankfurt) ja ranskalaisjätit (PSG) ottavat yhteen naisten Mestarien liigan loppuottelussa. Kuva toukokuulta.

15.12.2015 11:00

Helsinkiläisseura Kaunis Nainen Futis perustettiin vuonna 1981, porilainen NiceFutis kahdeksan vuotta myöhemmin. Kontulan Urheilijoiden iskulause Tyttöfutis on poikaa! eli 90-luvulla.

Esimerkit peilailevat nais- ja tyttöjalkapalloilun tuolloista ajan henkeä. Hupimielisen ja sinänsä kekseliään retoriikan sittemmin korvannut neutraali ammattisanasto on osoitus koko toiminnan vauhdikkaasta kehityksestä.

Naisfutiksen voimakas kasvu on nykyvuosituhannella ollut koko ajan kiihtymään päin. Euroopan ja maailman globalisoituessa suosio leviää, kilpailu kiristyy, (media)seuranta vilkastuu.

Uefan tilastojen mukaan Euroopassa on jo 1,2 miljoonaa rekisteröitynyttä naispelaajaa, joista 2 200 on ammattilaisia 145 eri seurassa 23 eri maassa. Yhteensä 49 valtiossa pelataan kansallista liigaa. Naisjalkapalloilu on tunnustettu osa Uefan jokaisen 54 jäsenliiton toimintaa.

EUROOPAN naisfutiksen perinteisten mahtivaltioiden, kuten Saksan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan haastajiksi nousee jatkuvasti »uusia» kehittyviä maita: Englanti, Hollanti, Ranska, Espanja, Italia, Sveitsi, Itävalta, Suomi ja niin edelleen.

Nais- ja tyttöjalkapallon parissa pitkän päivätyön tehnyt, tyttöjen U20-, U19- sekä U18-maajoukkueiden päävalmentaja Marianne Miettinen kävi hiljattain kahdesti tutustumassa Ranskan liiton, maajoukkueiden sekä huippuseurojen toimintaan.

»Satsaukset ovat todella kovia. Euroopan parhaimpiin seuroihin lukeutuvat PSG ja Lyon hankkivat huippupelaajia ulkomailta, mutta haluavat jatkossa peluuttaa yhä enemmän omia kasvattejaan», Miettinen sanoo.

»Esimerkiksi Lyon pystyy pian majoittamaan parikymmentä tyttöä kerrallaan omaan akatemiaansa. Koko Ranskan alueella on kuusi liiton alueellista harjoituskeskusta, joissa valitut 16–19-vuotiaat maajoukkuepelaajat asuvat viikot ja pelaavat viikonloput seurajoukkueissaan.»

Miettisellä on tuoretta kokemusta myös Espanjasta, missä lähes kaikki suuret ammattilaisseurat ovat yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti perustaneet naisjoukkueita. Miesten tähtitieteelliset budjetit siis mahdollistavat myös laadukasta naisfutistoimintaa.

»Jos esimerkiksi FC Barcelonan uusi puheenjohtaja haluaa satsata naispuolelle, silloin ei yksi miljoona tunnu juuri missään.»

Manuela Tessen (alh.) mukaan naisfutis kaipaisi lisää näkyvyyttä Italiassa.

MANUELA TESSE, 39, on italialainen valmentaja, joka voitti pelaajana mm. neljästi maan mestaruuden ja edusti sinipaitoja 87 naisten maaottelussa. Hän aloitti valmentamisen vuonna 2006 ja suoritti pari vuotta sitten UEFA A -valmentajatutkinnon.

Tessen kanssa samaa kurssia kävi 55 opiskelijaa, joiden joukossa oli hänen lisäkseen vain yksi nainen. Tätä nykyä poikajoukkuetta valmentava ex-puolustaja on valmistuttuaan toiminut kouluttajana UEFA B -tasolla, jonka oppisisältöihin naisjalkapallo kuuluu pakollisena osana.

»Italian pääsarja on nyt huomattavasti tasaisempi kuin omina pelaaja-aikoinani. Liiton satsaukset alkavat jo näkyä käytännössä, vaikkakin naisfutis tarvitsee merkittävästi lisää näkyvyyttä, mikä on toteutunut mm. Ranskassa, Espanjassa, Englannissa ja Hollannissa», Tesse toteaa.

»Liiton akatemiatyyppiset harjoituskeskukset olisivat iso askel eteenpäin. Samalla jalkapalloa on alettava harjoitella kouluissa. Tämä olisi nopein kehitystie, jonka tulokset näkyisivät jo 5–6 vuodessa. Nykyiset pari koululiikuntakertaa viikossa ovat aivan liian vähän.»

Naisfutiksen suosioon, levinneisyyteen ja näkyvyyteen vaikuttaa luonnollisesti koko ympäröivä kulttuuri. Italian kaltaisessa, perinteisesti varsin miesvetoisessa yhteiskunnassa pysyvät muutokset vaativat aikaa. Tarvitaan asennemuutos sekä uusia sukupolvia, jotta naisjalkapallo voisi asemoitua tärkeäksi osaksi maan urheiluelämää.

PALLOLIITON Uudenmaan piirin valmennuspäällikkö Jarmo Matikainen toimi vuodet 2010–14 Walesin naisten maajoukkueen päävalmentajana ja oli samalla voimakkaasti kehittämässä maan koko naisfutista.

»Etunamme oli mahdollisuus imeä vaikutteita Englannista ja Skotlannista, missä oli jo aloitettu vahvat satsaukset. Ryhdyimme jalostamaan ajatuksiamme ja laadimme erityisen naisjalkapallon kehitysohjelman. Liitto alkoi vastata huippufutiksesta, ja liiton alainen Welsh Football Trust -osasto valmentajakoulutuksesta sekä grassroots-toiminnasta», Matikainen kertoo.

»Hyödynsimme kaiken mahdollisen valtion, Fifan, Uefan ja julkisen tuen. Kansallisen sarjan ja seurojen kehittäminen kulkivat käsi kädessä. Onnistuimme luomaan maajoukkueille yhtenäisen valmennuslinjan. Yhdenvertaisuus sekä poikien ja tyttöjen väliset tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat Walesin kaltaisille pikkumaille erinomaisia alkutavoitteita.»

SUOMEN maajoukkuemaalivahti Tinja-Riikka Korpela, 30, edustaa nyt toista kautta saksalaista suurseuraa Bayern Müncheniä. Hän korostaa kaikkien haastateltujen tavoin, että esimerkiksi eteläisen Euroopan vauhdikas kehitys on jo lyhyessä ajassa laajentanut koko kansainvälisen naisfutiksen tasoa.

 Odotan jo vähän kauhun sekaisin tuntein etelän maiden nousua huipulle.

»Meidänkin joukkueessamme on huippupelaajia muun muassa Ranskasta, Italiasta sekä Hollannista. Myös Espanja on hurjassa nosteessa niin naisissa kuin tytöissä. Kun itse pelasin nuorten maajoukkueissa, nämä maat eivät olleet läheskään näin hyviä», Korpela sanoo.

»Maajoukkuepelaajana odotan jo vähän kauhun sekaisin tuntein etelän maiden lopullista ja pysyvää nousua huipulle. Koveneva kilpailu on silti kaikkien etu.»

Urheilusanomat 50/2015

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?