Ajatuksia ja rukouksia. Rahaa ja tukea.
Sitä sataa nyt Suomestakin Ukrainaan. Myös urheilupiireiltä.
Niin kuin pitääkin.
Ja suomalainen urheiluväki on käytännössä yhdessä rintamassa ollut mukana asettamassa urheilusanktioita Venäjälle ja eristämässä maan urheilua. Jäljellä ovat käytännössä enää muutamat ruplaliigassa pelaavat kiekkoilijat.
Näillä teoilla suomalainen urheiluväki on osoittanut suoraselkäisyytensä ja pitänyt kasvonsa puhtaana.
Mutta kaikki sen kiillotetun kilven toisella puolella on edelleen likaista. Tai vähintäänkin sotkuista.
Urheilumaailma on ollut kiinteä osa Putinin propagandaa jo 20 vuoden ajan.
Osalle se on ollut selvää alusta asti, osa on tunnistanut sen, mutta on hyväksynyt sen, koska se on tuonut rahaa urheilulle. Ja osa ei ole osannut tai halunnut nähdä metsää puilta.
Jotta urheilu globaalisti pesisi kasvonsa ja jotta se pystyisi menemään eteenpäin, sen pitäisi myös käydä perusteellinen keskustelu ja tilinteko siitä, mitä, missä ja miten Venäjä on viimeisen 20 vuoden aikana urheilun kentillä operoinut.
Samanlainen tilinteko pitäisi käydä Suomessakin.
Tämä media on kirjoittanut kilometrikaupalla juttuja Harry Harkimon, Jari Kurrin ja Jokerien seikkailusta KHL:ssä.
Samaten on kirjoitettu siitä miten Jääkiekkoliitto on tehnyt yhteistyötä venäläisten hallinnoiman helsinkiläisen areenan kanssa. Tai miten Jääkiekkoliitto siunasi Jokerien KHL-operaation ja miten Jääkiekkoliitto päästi Leijonien päävalmentajan Jukka Jalosen vuosikymmen sitten kesken sopimuskauden Pietarin SKA:n valmentajaksi.
Mutta kukaan toimija ei ole avoimesti ja aktiivisesti itse kertonut miten asiat ovat olleet ja miten ne ovat edenneet. Ei ainakaan niin, että puheisiin voisi kriittinen kuulija luottaa.
Kansanedustaja Harkimo on mm. sosiaalisessa mediassa tuominnut Venäjän sotatoimet, mutta ei ole kertonut miten paljon hän ansaitsi suoraan Putinin lähipiiristä tullutta rahaa myymällä ensin areenansa ja sitten joukkueensa oligarkeille ja heidän lähipiirilleen.
Eikä hän ole koskaan avoimesti myöntänyt, että hän Jokerien omistajana oli osa Putinin pehmeän propagandan koneistoa.
Jari Kurri otti Harkimon jälkeen Jokerien nukkeomistajan roolin. Hän on ollut täysin hiljaa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Kuva on otettu marraskuussa 2012 Pietarin SKA:n pelissä. Takarivissä vasemmalta istuvat Jukka Jalonen, Jari Kurri ja Kalervo Kummola. Eturivissä vasemmalla istuu Roman Rotenberg ja keskellä Gennadi Timtshenko. Molemmat ovat nyt pakotelistoilla.
Jääkiekkoliitto ei ole kertonut miksi he tiukasti pelasivat pelejä Pasilan areenassa eikä sitä äänestikö Suomi Venäjää, kun maalle myönnettiin vuoden 2016 ja 2023 miesten MM-kiekon kisaisännyys.
Tai miten paljon he saivat rahaa, kun Jalonen päästettiin Pietariin. Tai äänestikö Suomi vuoden 2014 MM-kisojen hakuprosessissa Valko-Venäjää, Putinin liittolaista?
Mikä on ollut Kansainvälisen jääkiekkoliiton silloisen varapuheenjohtajan Kalervo Kummolan rooli, kun Venäjä on saanut vastuulleen kisaisännyyksiä?
Eikä kyse ole yksin jääkiekosta.
Jalkapallon MM-kisaisännän päättää Fifan johtoryhmä, mutta mikä oli Suomen kanta, kun Euroopan jalkapalloliitto päätti minkä hakemuksen taakse asettui?
Miksi Palloliitto piti historiallisen ensimmäisen EM-kisojensa aikana tukikohtansa Venäjällä, kun siihen ei ollut mitään pakottavaa syytä ja moni muu maa piti tukikohtansa kotimaassaan?
Tai mikä on Tennisliiton suhde oligarkki Gennadi Timtshenkoon, joka tuki liittoa taloudellisesti merkittävillä summilla?
Esimerkkejä on muitakin.
On myös mahdollista, että ainakin osa kytköksistä on täysin viattomia, mutta niistäkin olisi hyvä kuulla vedenpitävät selvitykset. Ja juuri niiden viattomien yhteyksien vuoksi myös ne harmaan alueen yhteistyöt pitäisi läpivalaista.
Ennen kaikkea urheilumaailman ja suomalaisten urheilupiirien pitäisi itse vapaaehtoisesti pestä oma likapyykkinsä. Julkisesti ja avoimesti. Vaikka se sattuu ja vaikka se voi pilata joidenkin yksittäisten ihmisten maineen.
Jo pelkästään sen vuoksi, että vastaavaa ei pääsisi koskaan tapahtumaan.
Ja koska totuus yleensä tulee julki. Ennemmin tai myöhemmin. Ja paras olisi, kun se tulisi osapuolten itsensä kertomana.
