Kommentti: Mölli Keinonen oli jääkiekkotaiteilija, josta tuli lajin ensimmäinen superjulkkis - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Kommentti: Mölli Keinonen oli jääkiekkotaiteilija, josta tuli lajin ensimmäinen superjulkkis

Matti ”Mölli” Keinonen oli aikansa superjulkkis, joka vetäytyi mökilleen rauhoittumaan ja kalasti maailman parhaiden pelaajien kanssa, kirjoittaa Harri Pirinen.

28.11.2021 19:10

Matti Keinosen nimi tulee nopeasti esiin, kun puhutaan historian parhaista suomalaisista jääkiekkoilijoista. Raumalaisista kiekkoilijoista ”Mölli” on kirkkaasti ykkönen. Aina.

Lue lisää: Jääkiekko­legenda Matti ”Mölli” Keinonen on kuollut

Rauma-Repolan paperitehtaan viereisellä kaatopaikalla pienen Paskalammen jäällä luistelemaan oppineesta Keinosesta tuli jo melko nuorella iällä superjulkkis kahdesta syystä. Tärkein syy oli hänen virtuoosimainen taitonsa jääkiekkoilijana, erityisesti luistelutaito. Toisekseen Keinonen oli kiehtova persoona, jonka korvasta korvaan ulottunut hymy valloitti.

Pitää viihdyttää katsojia. Yleisöhän viulut maksaa.

Kiekkoilija Keinonen tunnisti uransa alusta asti tuplaroolinsa.

–Pitää viihdyttää katsojia. Yleisöhän viulut maksaa, Keinonen sanoi viimeisekseen jääneessä, STT:n 80-vuotishaastattelussa marraskuun alussa.

Matti Keinonen antoi haastattelun STT:lle marraskuun alussa.

Harva urheilija on jättänyt jälkeensä termiä, jonka käytännössä kaikki tuntevat. ”Möllin piruetit” on osa suomalaisen jääkiekon kansantarustoa.

Keinonen on kertonut pilke silmäkulmassa – kuten hänellä aina oli – piruettiensa taustan. Paskalammen pienellä kentällä oli pakko kääntyillä alvariinsa. Mölli kertoi oppineensa pyörimään melkein väkisin, koska hänen jalkansa pyörivät liian isojen luistimien sisällä.

–Sain ostaa luistimet romukaupasta, kun olin ensin saanut kaatopaikalta keräämistäni tavaroista rahaa, Mölli sanoi MTV3:n Leijonalegendat-sarjassa talvella 2012.

Vuoden 1963 mestarijoukkueessa hän oli Lukon tärkeimpiä pelaajia. Mestaruus syöpyi hänen mieleensä loppuelämäksi.

–Se oli pienelle kaupungille mahtava ilta. Itselleni on vielä mahtavampaa, että on saanut olla mukana ja kokea sen huuman ja joukkuehengen, Keinonen sanoi Leijonalegendoissa.

Suomen jääkiekkojoukkue lähdössä Yhdysvaltoihin Coloradoon maailmanmestaruuskilpailuihin 24. helmikuuta 1962. Kuvassa Rauno Lehtiö, Jorma Suokko ja Matti ”Mölli” Keinonen.

Suomen maajoukkueessa 1970.

Maajoukkueen paidassa vuonna 1973.

Keinonen mursi paitsi vastustajien puolustuksia myös lasikattoja.

Leijona-paidasta hänet muistetaan erityisesti vuoden 1965 MM-kotikisojen Ruotsi-ottelusta. Suomi saavutti ensimmäisen pisteensä lajin neljältä suurmaalta. Keinonen teki Suomen molemmat maalit.

– 2–2-tasapeli antoi uskoa, että mekin pärjäämme ja voitamme jonain päivänä MM-kultaa. Siitä pelistä se lähti, Keinonen sanoi Raumalainen-lehden haastattelussa tammikuussa 2013.

Lue lisää: Veli-Pekka Ketola: ”Mölli” oli yksi suurimmista, ellei suurin”

Keinonen oli myös ensimmäinen pelaaja, joka lähti Raumalta Poriin. Tehdasjoukkue Rosenlewin Urheilijat -38 kasasi 1960-luvun puolivälissä rahalla kovan joukkueen. Kaudeksi 1965–1966 Keinonen suuntasi RU-38:aan, muttei päässyt silloisten karanteenisääntöjen vuoksi pelaamaan kuin neljä ottelua. Keväällä 1967 Keinonen voitti RU:ssa toisen SM-kultansa.

RU-38 jääkiekkojoukkueen Matti Mölli Keinonen (vas.), Raimo Kilpiö ja Matti Harju vuonna 1967.

Harjoittelua HJK:n pelaajana vuonna 1971.

Sitten Keinonen palasi Suomen sarjaan pudonneeseen Lukkoon, johdatti Lukon pronssille 1969 ja lähti syksyllä 1970 pääkaupunkiin, toisen ostojoukkueen HJK:n riveihin. Se siirto teki Möllistä koko kansan julkkiksen.

Lokakuussa 1970, kauden avausottelussa, Keinonen loukkasi polvensa pahasti. Sairaalassa häntä kävi katsomassa televisiosta tuttu Matti Kuusla. Tämä pyysi Mölliä mukaan Mainos-TV:llä esitettyyn Katapultti-viihdeohjelmaan. Keinonen suostui ohjelmaan, jolla oli parhaimmilaan 1,7 miljoonaa katsojaa.

Ensimmäinen jääkiekon superjulkkis oli syntynyt.

Keinosesta tuli ensimmäinen jääkiekon superjulkkis.

Kotikisojen sankari nautti uudessa Hakametsän jäähallissa nakkeja vuonna 1965.

Keinosen uran meriitit ovat valtaisat. Kaksi Suomen mestaruutta, yhdeksät MM-kilpailut (1962–73), kahdet olympialaiset (1968 ja 1972). SM-liigan tehopörssin voittaja palkitaan Matti Keinonen -palkinnolla.

Lue lisää: Ilves- ja maajoukkuelegenda Lasse Oksanen muistelee Matti Keinosta – ”Möllihän kääntyy vaikka kolikon päällä”

Silti voi spekuloida. Millainen Keinosen urasta olisikaan voinut tulla, jos karanteeni ei olisi vienyt ensimmäistä Porin-kautta, ja jos hänestä ei myöhemmin olisi tullut ”Suomen kaukaloiden useimmin loukkaantunutta pelaajaa”?

–Olen käynyt läpi kuusi narkoosileikkausta urheiluvammojen takia. Silloin meitä tähtiä oli vähän, ja hyväksyn, että tähtiä otetaan kovaa, Keinonen sanoi Urheiluruudussa vuonna 1991.

Tuolloin Keinosella oli takanaan lievästi sanottuna värikäs kausi.

Keväällä 1988 Keinonen valmensi Lukon hopealle. Syksyllä 1989 hän siirtyi I divisioonaan pudonneen Ässien valmentajaksi. Ässät oli divarissa ylivoimainen ja nousi liigaan. Nousun jälkeen Keinonen sai jo marraskuun lopussa 1990 Ässistä potkut. Seuraavana päivänä hän oli taas Lukon valmennustiimissä Erkka Westerlundin tukena.

–Kai se kuvaa luonnettani että haluan ottaa kovia haasteita vastaan. Ratkaisuni ovat aina olleet nopeita. Elämä on ainutlaatuista ja voi heilahdella minne sattuu. Jotenkin tämä elämä on koettava. Olisin saanut Ässistä palkan kevääseen asti ja olisin voinut kalastella täällä, mutta lähdin siihen rääkkiin, joka oli todella inhottava ja päättyi liigakarsintaan, Keinonen jatkoi mökillään Pyhämaassa tehdyssä Urheiluruudun haastattelussa.

Kai se kuvaa luonnettani että haluan ottaa kovia haasteita vastaan. Ratkaisuni ovat aina olleet nopeita. Elämä on ainutlaatuista ja voi heilahdella minne sattuu. Jotenkin tämä elämä on koettava.

Mökin hän hankki Porista saamillaan rahoilla.

–Sain Rosenlewin Urheilijoiden sopimuksesta hyvinkin teknikon vuosipalkan verran ylimääräistä pimeänä, ja ne rahat sijoitettiin tänne, hän paljasti Iltalehdessä 75-vuotispäivänään vuonna 2016.

Mökistä tuli hänelle maailman rakkain paikka, myöhemmin vakituinen koti.

MM-kisoissa vuonna 1983.

Valmentajana Keinonen tunnettiin pelaajiaan kuuntelevana ja kannustavana, mutta myös vaativana valmentajana. Ex-pelaajien mukaan Möllin ote poikkesi muista valmentajista. Hänellä oli myös valmentajana huumoria ja pilkettä tekemisessään.

Ex-pelaajien mukaan Möllin ote poikkesi muista valmentajista. Hänellä oli myös valmentajana huumoria ja pilkettä tekemisessään.

Keinonen piti pelaajistaan huolta – ja pelaajat pitivät Keinosesta. Osa joukkueesta kävi jopa Keinosen kanssa kalassa tämän mökillä. Kerran kalaseurueessa olivat mukana myös maailman kaikkien aikojen parhaaksi maalivahdiksi usein mainittu Vladislav Tretjak sekä tuleva maailmantähti Ed Belfour.

Keinosen suojatti, Rauman kiekkolegendoihin lukeutuva Jari Torkki lähti tykkikautensa 1987–88 jälkeen NHL:n Chicagoon ja ystävystyi Belfourin kanssa. Pari vuotta myöhemmin Belfour kävi valmentajansa Tretjakin kanssa kesällä Raumalla harjoittelemassa, ja kaksikko pääsi nauttimaan Keinosen vieraanvaraisuudesta.

Lue lisää: ”Sä olet pelaillut, me tultiin pelaamaan” – Hexi Riihiranta muistelee kaihoisasti Matti ”Mölli” Keinosta

Siitä pääsivät osallisiksi myös Lukon pelaajat. Joskus Mölli ruokki koko joukkueen kuuluisalla siikakeitollaan. Seuraavassa kausikirjassa kaikki pelaajat nimesivät lempiruoakseen siikasopan. Se oli pelaajien tapa virnuilla Möllille.

Matti Keinonen ja vaimo Taija osallistuivat Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 2017.

Keinosen valmennusura Lukossa ja liigassa päättyi keväällä 1993. 2000-luvun alussa hän valmensi vielä muutaman vuoden alemmissa sarjoissa.

Heinäkuussa 2006 Keinonen sai kesämökillään puita pilkkoessaan massiivisen aivoverenvuodon, mutta toipui jopa hämmästyttävän hyvään kuntoon. Viime vuosina Keinonen kävi harvakseltaan Äijänsuolla kutsuvieraana.

Tämän vuoden marraskuun 6. päivänä, Keinosen 80-vuotissyntymäpäivänä, pelattuun Lukon 85-vuotisjuhlaotteluun Mölli ei enää saapunut. Taija-vaimo soitti tuolloin Äijänsuon klubi-isännälle kertoakseen, että Mölli ei tule otteluun – eikä tule enää kotiin.

Syöpää sairastanut legenda vietti viimeiset viikkonsa saattohoidossa Uudenkaupungin sairaalassa. Viimeisen, liukkaammille jäille vievän piruetin hetki koitti lauantaina 27. marraskuuta.

Keinosen uraa Raumalla muisteltiin ennen ottelun alkua vuonna 2011.

Legenda voi olla fyysisesti poissa, mutta hänen jättämänsä jälki koristaa suomalaista jääkiekkoilua ja urheilua ikuisesti. Äijänsuolla jäädytetty paita numero 7 muistuttaa jälkipolvia Keinosen teoista.

Legenda elää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?