Marko Jantunen kertoo 50-vuotiaana elämänsä onnesta - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Katuojaan luisuneen Marko Jantusen ei pitänyt koskaan nähdä tätä ystävänpäivää – kertoo nyt 50-vuotiaana elämänsä onnesta

Sunnuntaina 50 vuotta täyttävän Marko Jantusen mukaan riippuvuussairauksia ja niiden syntymekanismeja ei tunneta läheskään tarpeeksi hyvin. Hänen oma toipumisensa alkoi, kun hän tiedosti, että kyseessä on sairaus, josta voi toipua.

Marko Jantusen elämä on ollut värikäs.

13.2.2021 6:46

Marko Jantunen haluaa puhua. Ja hän haluaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Siksi hän lähettää toimittajalle haastattelua edeltävänä päivänä ”tuhdin tietopaketin”: kasan linkkejä, videoita, powerpointteja ynnä muuta infomateriaalia.

Nämä kaikki käsittelevät riippuvuussairauksia, pääasiassa päihderiippuvuuksia, ja hänen omaa selviytymistään päihdehelvetistä. Haastattelussa hän puhuu lähes kaksi tuntia. Niin tärkeä tämä aihe hänelle on. Jääkiekkoa sivutaan vain pari kertaa.

– Pääsin oman elämäni NHL:ään ja ymmärrän, että olen jatkoajalla. Olen hyvä työnäyte siitä, mitä voi tapahtua, kun jätkä alkoi pelata kunnolla pudotuspelejä. Tämä jätkä on ennenkin osannut pelata, mutta nyt se alkoi pelata kunnolla, Jantunen kuvailee.

”Entisessä elämässään” Marko Jantunen viihtyi kuppiloissa. Kuva Espanjan Malagasta kesältä 2007.

Marko Jantunen pelasi kausilla 2015–17 yhteensä kymmenen ottelua hollolalaisen HC Giantsin kakkosdivisioonan joukkueessa.

Jantunen täyttää sunnuntaina, ystävänpäivänä, 50 vuotta. Kun hän kymmenen vuotta sitten lopetti jääkiekkouransa kotikaupunkinsa Lahden Pelicansissa, moni mietti, näkeeköhän Jantunen 50-vuotispäiväänsä.

– Ei sitä kukaan uskonut. Enkä tiedä, uskoinko oikein itsekään. Tai ehkä en ajatellut kuolevani, päinvastoin ajattelin olevani kuolematon.

Pelaajana Jantunen oli erityinen, todellinen luisteluvirtuoosi. Varsinkin kaarteissa hän näytti lentävän.

11 kautta ja 451 pistettä SM-liigassa, 10 kautta ja 309 pistettä Ruotsin Elitserienissä, SM-liigan maalikuninkuus, Ruotsin mestaruus, kolme NHL-ottelua… Pelaaminen näytti hänelle aina helpolta. Ehkä se tavallaan olikin jopa liian helppoa.

Jantunen kärsi jo peliuransa aikana vakavasta päihdeongelmasta. Hän pelasi vuosia niin, että oli joko päihteiden vaikutuksen alainen tai krapulassa.

Marko Jantunen nimettiin vuonna 2017 Lahden jääkiekon kunniagalleriaan.

Marko Jantunen on nykyään onnellinen mies.

Syksyllä 2014 Jantunen tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa 15 eri rikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Oikeuden istunnosta otetuissa kuvissa Jantunen näyttää vuosikausia päihteitä käyttäneeltä narkomaanilta.

Elämän syöksykierre oli saanut lisää vauhtia uran loppumisen jälkeen.

– Viimeisen vaiheen päihderiippuvuus alkoi uran jälkeisestä siirtymävaiheesta. Mutta tietysti sairaus oli kehittynyt jo uran aikana, hän sanoo.

Vain silloin, kun Jantuselta kysyy ajatuksia noista kuvista, haastattelussa tulee hetkeksi hiljaista.

– Mietin, että… kuinka joutui menemään… Päihderiippuvuus tekee aika rumaa jälkeä. Mutta minun piti kulkea se polku, kulkea sen mankelin läpi. Oikeastaan olen kiitollinen, että kaikki meni niin kuin meni. Se kaikki on muovannut minusta ihmisen, joka tänä päivänä olen, Jantunen pohtii.

– Katu syleili minua armottoman kovaa mutta oikeudenmukaisesti, ja lopulta se kohteli minua välittävästi. Se laittoi minut polvilleni ja hoitoon, hän jatkaa.

Koirat ovat Marko Jantuselle yksi elämään iloa tuovista asioista.

Marko Jantunen tutussa paikassa. Hän teki kunniakierroksen Lahden jäähallin jäällä tammikuussa 2017, kun hänet valittiin Lahden jääkiekon Hall Of Fameen.

Jantusen pelasti lapsuudenystävä, joka tiesi, mitä Jantunen kävi läpi.

– Itselläni ei ollut ymmärrystä eikä sairauden tuntoa. Ajattelin, että jonain päivänä kyllä lopetan päihteiden käytön. Yritinkin monta kertaa, ja kokeiltiin erilaisia hoitometodeja.

– Sitten ystäväni Pasi vei minut Riihimäelle Avominne-hoitoon. Hän oli itse meinannut aiemmin kuolla päihderiippuvuuteen mutta selvinnyt ja päässyt kuiville. Hän sanoi, että tämä on viimeinen teko, jonka hän voi minulle ystävänä tehdä; loppu on kiinni itsestäni, Jantunen muistelee syyskuun 2015 tapahtumia.

Hoitolaitoksen pihalla hän ajatteli kuolevansa, jos ei saa lisää päihteitä. Toisaalta hän ymmärsi kuolevansa, jos jatkaa käyttöä. Hän suunnitteli viettävänsä hoidossa vain hetken ja karkaavansa jatkamaan käyttöä.

Marko Jantunen on tavoittanut ehkäisevän työn luennoillaan yli 100000 nuorta. Taustalla näkyvässä kuvassa pahasti rappiolle ajautunut Jantunen oikeussalissa lokakuussa 2014.

– En tiennyt, mitä tuleman pitää, enkä ollut valmis luopumaan päihteistä. Mutta olin valmis menemään katsomaan, mikä tämä juttu on. Onneksi tartuin mahdollisuuteen ja menin niistä ovista sisään.

– Jo seuraavana aamuna tajusin jotakin. Muistan sen hetken, kun sanoin, että nyt kikkailut on kikkailtu, anna itsellesi mahdollisuus. NHL:ssä en pannut kaikkea peliin, mutta silloin päätin, että nyt panen.

Avominnessä Jantusen silmät avautuivat, kun häntä autettiin avaamaan ne.

– Sain kokonaisvaltaisen ymmärryksen sairaudesta. Oli helppo ymmärtää, että minulla on sairaus, ja millainen se on. Kyse on kroonisesta aivosairaudesta, josta voi myös toipua. Pääsin myös itse käsittelemään sairauttani ja sain työkaluja toipumiseen.

Pian Jantunen oli oikea mallioppilas.

Marko Jantunen kantoi usein Pelicansin paitaa ja kultakypärää.

– Kiinnostuin todella vahvasti tämän sairauden mekanismeista ja siitä, mitä se tekee ihmiselle. Olen edelleen tosi innokas oppimaan lisää. Kävi vähän kuten jääkiekossa: kun on kiinnostunut jostakin asiasta, sen tekeminen ja opiskelu on tosi mielekästä.

Riippuvuussairauksista kuulee edelleen usein puhuttavan mielen heikkoutena tai ”selkärangan” puutteena.

– On paljon ymmärtämättömyyttä ja tiedon puutetta. Pitäisi saada tuotua paljon enemmän esille, millaisesta sairaudesta on kyse. Ja sen sanon, että vaatii jumalattoman kovaa selkärankaa yrittää tappaa itsensä päihteillä, Jantunen naulaa.

– Pitää ymmärtää, että riippuvuuden syntymisen kannalta yksi merkittävä asia on genetiikka; millaisen keskushermoston ja mielihyväradat olemme perineet, hän kertoo.

Jantunen kiinnostui riippuvuussairauksista niin, että alkoi työskennellä Avominne-klinikoille. Osittain hänen myötävaikutuksellaan Avominne-klinikoiden, jääkiekon SM-liigan, pelaajayhdistyksen ja Liiga Alumnin välillä on solmittu yhteistyösopimukset hoitoonohjauksista, joissa hän toimii koordinaattorina.

Viime kesänä Jantunen valmistui mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiseksi, ja ensi kesänä hänen on tarkoitus valmistua lähihoitajaksi.

Nykyisessä työssään Avominnen asiakkuuspäällikkönä hän tekee paljon hoitoonohjausta ja hakee tarvittaessa hoitoa tarvitsevan vaikka kotiovelta.

1-vuotias Marko mummolassa jouluna 1972.

Marko Jantunen oli jäällä todellinen luisteluvirtuoosi. Kuva vuoden 2009 ottelusta Espoo Bluesia vastaan. Iholla Bluesin Ville Lajunen.

– On iso asia, että jääkiekossa on saatu hoitoonohjausjärjestelmät kuntoon ja toiminta hyvälle alulle. Myös parin muun lajin kanssa on aloitettu keskustelut.

– Olen urheilu- ja kiekkomies henkeen ja vereen. Uskon, että se madaltaa kynnystä puhua ja pyytää apua, kun puhumme samaa kieltä. Mutta kun mennään päihdetyöhön, on ihan sama, oletko jääkiekkoilija, lääkäri vai toimitusjohtaja. Silloin toimitaan sairauden ehdoilla, hän muistuttaa.

Jantunen kertoo saavansa paljon voimaa ihmisten viesteistä. Hän on myös saanut todella paljon palautetta elämäkertakirjastaan Läpi helvetin (Marko Lempinen / Otava, 2016).

Ihmiset ympäri Suomen ovat hakeutuneet avun piiriin. Omassa työssäni motivoi juuri se, kun näkee ihmisten saavan oikeanlaista apua ja selviävän, hän sanoo.

– Nyt pystyn laittamaan hyvän kiertämään. On hienoa, että saan olla monelle tukihenkilö. Monen kanssa potilas–ohjaaja-suhde muuttuu vuoden hoitojakson jälkeen ystävyyssuhteeksi, hän kertoo.

Esimerkiksi kouluihin suuntautuneella ehkäisevän työn luentokiertueellaan Jantunen taas on tavoittanut yli 100 000 nuorta.

– Se oli tavoite, ja se ehti tulla täyteen ennen kuin korona keskeytti kiertämisen. Sitä työtä on ikävä.

Tänään Jantusen elämä on yli viiden vuoden täysraittiuden jälkeen mallillaan, kenties paremmin kuin koskaan.

– Päiviin kuuluu työtä, perhe-elämää ja koiria, ja pyrin liikkumaan joka päivä ainakin tunnin sekä syömään ja nukkumaan hyvin. Olen kiitollinen, että saan viettää 50-vuotissynttäriäni. Alkoholistien keski-ikä on 48 vuotta, muiden päihteiden ja huumausaineiden käyttäjillä vähän päälle 30 vuotta, hän tietää.

Hän kuitenkin muistuttaa, että riippuvuussairaus on aina olemassa siihen kerran sairastuneella.

– Sairaus ei poistu, vaan on latentissa tilassa. Se herää henkiin, kun elimistölle ja aivoille annetaan päihdettä. Meillä Avominnellä raittius ei tarkoita vain sitä, ettei käytä päihdettä. Puhumme, että ihminen on raitistunut, kun myös tämän tunne-elämä on toipunut ja raitistunut.

Itse hän on vakaasti päättänyt voittaa pudotuspelinsä jatkoajalla. Mitä kauemmin jatkoaika kestää, sen parempi.

– Koko matkan voisi summata niin, että tänä päivänä tunnen paremmin kuin koskaan, kuka tämä Marko on. Tutustuminen itseeni alkoi hoidosta, ja olen käynyt perusteellisesti ja rehellisesti asiat läpi. Tänä päivänä minun on hyvä elää tämän tyypin, elämäni tärkeimmän ihmisen eli oman itseni kanssa. Se on iso voitto, ja hyvä perusta jatkaa tässä työssä – ja elämässä.

Marko Jantunen

  • Syntynyt: 14.2.1971 Lahdessa.

  • Perhe: kaksi aikuista poikaa.

  • Entinen jääkiekkoilija. Pelipaikaltaan laitahyökkääjä.

  • SM-liigassa: Lahden Hockey Reipas, KalPa, TPS, Jokerit, Pelicans. Kausina 1990–2010 yhteensä 520 ottelua, 170+244=414, 343 min. Pudotuspeleissä 50, 17+20=37, 20 min.

  • Ruotsin Elitserien: Västra Frölunda, Färjestad BK, Timrå Ik. Kausina 19942006 yhteensä 374 ottelua, 123+137=260 pistettä, 396 min. Pudotuspeleissä 72, 25+24=49, 76 min.

  • NHL: Kaudella 1996–97 Calgary Flames 3 ottelua, ei tehopisteitä. AHL: 1996-97 Saint John Flames 23, 8+16=24, 18 min.

  • A-maajoukkueessa: 1 MM-kisat, 60 A-maaottelua, 19+8=27.

  • Saavutuksia: Ruotsin mestaruus 2002, (Färjestad BK), kolme Ruotsin hopeaa. Ruotsin pudotuspelien maali- ja pistepörssin voitto keväällä 1996 (8+8=16). SM-liigan maalipörssin voitto kaudella 1993-94 TPS:ssä (29). Kaksi SM-hopeaa. Euroopan cupin voitto (TPS 1993–94).

  • Työ: Yrittäjä, työskentelee Avominne-klinikoiden asiakkuuspäällikkönä ja luennoi riippuvuussairauksista.

  • Koulutus: Liikuntaneuvojan tutkinto 2018. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto 2020. Valmistuu lähihoitajaksi kesällä 2021.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?