Sami Hoffrénin kommentti: Nuoret Leijonat venyi maksimaaliseen suoritukseen – yksi iso ongelma romutti kultahaaveet - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nuoret Leijonat venyi maksimaaliseen suoritukseen – yksi iso ongelma romutti kultahaaveet

MM-pronssi oli Nuorille Leijonille maksimaalinen suoritus Edmontonissa, kirjoittaa jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén.

Nuorten Leijonien MM-turnaus päättyi pronssijuhliin.­

6.1. 7:09

Se oli tyylikäs lopetus tyylikkäältä joukkueelta. Nuoret Leijonat palasi kahden vuoden tauon jälkeen mitalikantaan kaatamalla pronssiottelussa Venäjän 4–1.

Edmontonin nuorten MM-turnaus oli pohjoisamerikkalaisen taidokkaan tempokiekon näytöstä pienessä askissa. Nuorten Leijonien saavutuksen arvoa nostaa se, että Suomi oli Edmontonin MM-kuplan paras eurooppalainen maa – ja lopulta aika selvällä erolla.

Pronssipeli on aina oma lukunsa, kun kaksi pettynyttä joukkuetta kohtaa vajaa vuorokausi hävityn MM-välierän jälkeen.

Se joukkue, kumpi pystyy nollaamaan välieräpettymyksen, keräämään rivit kasaan ja kaivamaan vielä kerran peliraivon paremmin esiin, on yleensä vahvoilla. Henkinen puoli nousee entistä suurempaan rooliin pettyneiden pronssiraastamisessa.

Tässä Nuoret Leijonat oli Venäjää edellä.

Ottelun ensimmäinen kymppi ei näyttänyt Suomen kannalta hääppöiseltä. Joukkue hiihteli autopilotilla ja Venäjä rallatteli kiekolla.

Rajusti välierässä Kanadalta turpaan saanut Venäjä vei järjestään kaksinkamppailut, hallitsi kiekkoa ja vyörytti hyökkäyksiä kohti Suomen päätyä, ja Nuoret Leijonat oli ottavana osapuolena.

Venäjän avausmaalissa Suomi teki virheitä virheiden perään lyhyen ajan sisään, ja oma pömpeli soi. Ensin löperöä leipomista kiekon kanssa, perään kiekonmenetys ja heikkoa 1–1-puolustamista.

Pronssipeli oli kuin Nuorten Leijonien turnaus pienoiskoossa. Joukkue antoi alkuun turhaa etumatkaa, oli tovin köysissä, mutta nousi uudestaan pelin päälle ja kaivoi vielä jostain uuden vaihteen.

Usko prosessiin ei horjunut missään vaiheessa turnausta, vaikka matkalle osui vastoinkäymisiä.

Pronssipelissä Suomen pelillinen jänne kesti repaleisempaa Venäjää paremmin. Kaksi kliinistä ohjausmaalia Venäjän pehmeän boksauksen keskeltä ratkaisivat pronssimitalit Nuorille Leijonille.

Turnauksen kovista otteluista, joissa vastassa oli laatujoukkue, Suomi voitti kaksi neljästä.

Alkusarjan päätösottelu Kanadaa vastaan oli Nuorille Leijonille tylyin ja opettavaisin pelillinen selkäsauna, joka tuli MM-turnauksen jatkon kannalta oikeaan aikaan, juuri ennen pudotuspelejä. Tappio terästi joukkueen toimintaa.

Puolivälierä Ruotsia vastaan oli tahmean alun jälkeen Suomen näytöstä. Pelkästään vedenjakajaottelun voitto takasi sen, että Nuorten Leijonien turnaus jää plussan puolelle – kävi lopuissa peleissä miten tahansa.

Välierässä Yhdysvaltoja vastaan Suomi pelasi pari erää mallikkaasti, paikoitellen turnauksen parasta peliään, mutta finaaleihin eteni oikea joukkue.

Kanada ja Yhdysvallat olivat omaa luokkaansa tässä turnauksessa niin materiaalinsa kuin pelitapansa puolesta.

Kolmas sija on mainio saavutus Nuorten Leijonien nousujohteiselle turnaukselle. Maalinteon tehokkuudessa ja maalivahtipelissä Suomi oli turnauksen neljänneksi parasta luokkaa, mutta tehokas erikoistilannepelaaminen oli merkittävässä roolissa läpi turnauksen.

On muistettava, että Suomi ei jahdannut MM-kultaa todellakaan millään superikäluokilla.

Suomen 2001 ja 2002 syntyneiden ikäluokat eivät ole asiantuntijoiden eli kykyjenetsijöiden mukaan yhtä laadukkaita kuin aiemmat, muutamaa vuotta vanhemmat ikäluokat.

Esimerkiksi paperilla Kanadan arsenaali 01–02 syntyneiden ikäluokissa on aivan omaa luokkaansa.

Tasoeroa kärkimaihin piti kuroa umpeen tiiviillä joukkuepelillä, missä Antti Pennasen valmentama Nuoret Leijonat onnistui olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Suomi luotti ja piti peli-identiteetistään kiinni, ja pystyi kehittämään pelaamistaan turnauksen edetessä.

Painopisteisiin kuuluneet hyökkäysalueen hyökkäyspeli, paineen alta hyökkääminen ja puolustusalueen yhteistoiminta paranivat turnauksen loppua kohti.

Pennasen valmennusryhmä loi selkeät raamit ja vaali sitä kovalla vaatimustasolla, ja joukkue vastasi huutoon.

Joukkueen roolituksessa oli isoin yksittäinen ongelma. Kokoonpanoa veivattiin alusta loppuun asti. Tiettyä rotaatiota tapahtuu toki jokaisessa turnauksessa, mutta tällä kertaa ketjuja ja tutkapareja muuteltiin tiuhaan. Neljän sylinterin harmonia jäi valmennukselta haaveeksi.

Suomen kokoonpano, etenkin hyökkäyksessä, halkesi kahtia turnauksen edetessä.

Anton Lundellin tähdittämä terävä kärki kantoi, mutta tällä kertaa tarvittava taustatuki ja syvyys uupuivat, jotta Suomi olisi voinut pelata Edmontonissa MM-pronssia kirkkaammasta mitalista.

Tätä taustaa vasten MM-pronssi oli Nuorille Leijonille maksimaalinen suoritus Edmontonissa.

Oberstdorfin MM

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?