Sami Hoffrénin kommentti: Nuoret Leijonat otti ison askeleen kohti MM-kultaa - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nuoret Leijonat otti ison askeleen kohti MM-kultaa

Nuoret Leijonat näytti MM-puolivälierässä joukkueelta, jolla on missio vielä pahasti kesken, kirjoittaa jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén.

3.1. 7:00

Nuoret Leijonat otti sen, mikä sille kuului, kun Ruotsi kaatui nuorten MM-kisojen puolivälierässä 3–2.

Suomi oli Rogers Placen askissa kahdesta joukkueesta se, jonka MM-turnauksen ”pitikin” jatkua.

Nuorten Leijonien turnaus jatkuu maanantain ja tiistain välisenä yönä MM-välierässä. Tuleva vastus kohtaa Suomen, joka on tällä hetkellä äärimmäisen vaikeasti kaadettava ryhmä.

Jos Suomi olisi onnistunut sössimään puolivälierävoiton vaisua Ruotsia vastaan, se olisi ollut karmein mahdollinen tapa pudota. Se olisi ollut menetetty mahdollisuus.

Sen sijaan Nuoret Leijonat otti ohjat omiin käsiinsä ja määritteli kohtalonsa itse. Ruotsi vältteli tappiota, Suomi janosi voittoa.

Roni Hirvosen 23,3 sekuntia ennen loppua punnertama tahtovoittomaali oli lopulta vain loogista jatkumoa Nuorten Leijonien hallinnalle.

Nyt tunnepitoisesta puolivälierästä rakentui yksi massiivinen rakennuspalikka siihen kivijalkaan, jonka voimin Suomi kurottaa kohti suurta tavoitetta, MM-kultaa.

Maailmanmestaruus on täyttä realismia tälle joukkueelle.

MM-puolivälierä Ruotsia vastaan oli hämmentävä ottelu. Harvoin näkee yhtä selvää tasoeroa Suomen eduksi naapurimaiden välisissä kiekkomatseissa – millään tasolla.

Nuoret Leijonat oli voittanut edellisen kerran Ruotsin nuorten MM-turnauksessa tammikuussa 2016, kun Suomi eteni MM-finaaliin, ja loppu on historiaa.

Ruotsi aloitti puolivälierän kelvollisesti, mutta Nuoret Leijonat ampui itseään jalkaan ottelun alussa. Suomella ei ollut mitään hätää avauserässä, mutta yhtäkkiä se oli kaksi maalia pakkasella, kun Ruotsi nousi kuskin pukille kahdella mainiolla yksilösuorituksella.

Ruotsi ei hallinnut tai vienyt ottelua mielin määrin, sillä vaaralliset maalipaikat tasakentällisin olivat alkuun puolin ja toisin kortilla, mutta kliininen ratkaisukyky erotti sen Suomesta alussa.

Ruotsin avausmaalissa Lucas Raymond näytti, miksi Detroit Red Wings käytti häneen viime lokakuun NHL:n varaustilaisuudessa neljännen vuoron. 18-vuotias ruotsalaislupaus teki pienen syöttöharhautuksen, näki etukulmassa pienen aukon ja laukoi tarkasti kiekon etupeltiin ohi Kari Piiroisen. Tämän jälkeen Piiroinen oli täyttä timanttia.

Suomen alivoima oli ennen lauantaita turnauksen kolmanneksi parasta, mutta Ruotsi-ottelussa alivoima petti pahasti. Heti ottelun ensimmäisestä jäähystä tuli lunta tupaan, kun Elmer Söderblom pääsi taiteilemaan vapaasti 2–0-maalin maalin edestä.

Hieno häkki, ei siinä mitään, mutta paremmalla ennakkoscouttauksella se olisi ollut vältettävissä. Söderblom teki täysin identtisen ylivoimamaalin Tshekkiä vastaan alkulohkossa. Ainoa ero oli siinä, että nyt Söderblom sai taituroida maalinsa vielä enemmän rauhassa, kun Mikko Kokkonen vartioi vieressä tyhjää tilaa.

Suomen henkisestä kovuudesta ja luonteesta kertoo paljon tapa, jolla joukkue tuli toiseen erään.

Suomi piti kiekkoa kärsivällisemmin ja sai sitä kautta hallittua pelin virtausta. Nuorten Leijonien momentum oli heti Samuel Heleniuksen ottaman jäähyn jälkeen.

Ryhdikästä tappoa seurasi tyylikäs 1–2-kavennus, kun kuljetusfirma Eemil Viro näytti miten kiekon voi nostaa soolonakin kohti hyökkäyspäätyä. Pikainen käyttösyöttö turnauksen parhaan ottelunsa pelanneelle Brad Lambertille ja lopulta maailmanluokan alustus Henri Nikkaselle maalintekoon.

Sen jälkeen roihu voimistui. Nuoret Leijonat oli elossa, Ruotsi kipsaantui entisestään.

Heti perään tullut Aku Rädyn tasoitusmaali näytti heilauttavan puntarin lopullisesti Suomelle, mutta maali hylättiin oikeaoppisesti paitsion takia.

Vastoinkäymisistä huolimatta Nuorten Leijonien peliote pysyi jämäkkänä ja määrätietoisena.

Ruotsi oli loppua kohti yllättävän passiivinen ja paikoitellen jopa arka. Kruunupaidat ottivat suosiolla vain vastaan, mikä avasi Suomelle enemmän tilaa pitää kiekkoa ja hyökätä johdonmukaisesti Ruotsin päätyyn.

Suomen avauspelaaminen parani ja monipuolistui ottelun edetessä, kun Ruotsi pyrki entistä enemmän tukkimaan keskustaa eikä enää rynnännyt suin päin kahdella pelaajalla päälle.

Kolmas erä oli paikoitellen täysin yhtä päätä ja Suomen kiekollista dominointia. Joukkueesta huokui positiivista vihaa, kuten päävalmentaja Antti Pennanen asian ilmaisi ottelun jälkeen.

Kun ottelu alkoi kääntyä loppua kohti, Suomen valmennusjohdolla oli selkeä viesti: nyt on tekojen aika.

Joukkue ja sen johtavat pelaajat vastasivat huutoon.

Isot pelaajat ottavat usein isoa roolia ratkaisuhetkillä. Kapteeni Anton Lundell on tässä turnauksessa kerta toisensa jälkeen ottanut joukkueen reppuselkään. Niin nytkin. Tällä kertaa ruoska puhui tulisesti ylivoimalla ja toi Suomen tasoihin.

Maalin alustanut Ville Heinola oli Suomen alakerrassa taas kerran herra ja hidalgo. Heinolan oikea käsi otti osumaa Kanada-ottelussa, mutta Honkajoen öljylanne rytmitti peliä jäätävällä sulavuudella ja pelirohkeudella puolustuksessa. Heinola rohmusi peliaikaa 28 minuuttia.

Ruotsi-ottelu oli Suomelta kauttaaltaan jämerä esitys.

Kärkipelaajat olivat kaukalon parhaita, jokainen pelaaja hoiti oman roolinsa säntillisesti ja joukkue jaksoi jauhaa kärsivällisesti vaihdosta toiseen. Ratkaisuhetkillä pelaamista ohjasi valtava halu ratkaista, mikä toi myös palkinnon.

Nuoret Leijonat näytti puolivälierässä joukkueelta, jolla on missio vielä pahasti kesken.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?