Niklas Hagman ajautui syvälle peliuransa jälkeen - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Isä kuoli, peliura loppui ja tuli avioero – nyt terapiassa käyvä Niklas Hagman ajautui syvälle: ”Olin aina varma, ettei sellaista tapahdu minulle”

Niklas Hagman kävi läpi vaikeita aikoja jääkiekkouransa päätyttyä.

Julkaistu: 6.6. 6:10

Niklas Hagmanin elämässä on tapahtunut viime vuosien aikana paljon. Sumussa tarponut NHL-konkari halusi ottaa itseään niskasta kiinni lastensa vuoksi.

Kun Niklas Hagman päätti pitkän ja komean jääkiekkouransa keväällä 2017, hän kuvitteli osanneensa valmistautua tulevaan.

Isän, kiekkolegenda Matti Hagmanin kuolemasta ei ollut ehtinyt kulua edes puolta vuotta, eikä avioliitto Piritta-vaimon kanssa ollut enää kukkeimmillaan. Pariskunta jätti lopulta erohakemuksen seuraavana keväänä 12 aviovuoden jälkeen. Koirakin kuoli.

– Vaikka tiesin, että uran loppuminen on iso homma, silti se tietyllä tapaa yllätti. En ollut nöyrä sen edessä. Ajattelin, että kyllä minä sen hoidan tuosta noin vaan ihan itsestään. Ei se sitten ihan niin mennyt, Hagman, nyt 40, sanoo.

– Muistan silloin nuorempana seuranneeni sivusta, kun faija ja monet hänen pelikaverinsa lopettivat. Parissa vuodessa tulivat avioerot ja muut ongelmat. Olin aina varma, ettei sellaista tapahdu minulle. Ykskaks huomaan, että hetkinen, minullahan on mennyt ihan samalla tavalla.

Hagman oli jo pikkupojasta asti tottunut samanlaiseen elämänmenoon. Joka päivä jäähallilla kerrottiin, mitä pitää tehdä. Joukkue oli kuin perhe.

– Yhtäkkiä kukaan ei ollut enää kertomassa. Kun olin vielä onnellisessa asemassa, ettei tarvinnut heti alkaa elantonsa vuoksi tekemään jotakin, olisi ollut kaikki aika maailmassa vaikka harrastaa mitä tahansa. Mutta en saanut itseäni lähtemään mihinkään.

Palo jääkiekkoon oli sammunut, mutta mikään muukaan ei kiinnostanut. Hagman rojahti sohvan nurkkaan. Päihteitäkin kului.

Välillä Hagman vei lapsia kouluun, mutta muuten hän ei tehnyt yhtään mitään.

Samaa jatkui melkein parin vuoden ajan.

– Menin vain sumussa. Aina ajattelin, että huomenna alan ottaa itseäni niskasta kiinni, mutta se huominen tuli aina vain uudestaan. Yhtäkkiä huomasin, että tässä on mennyt aika pitkän aikaa.

– Oli ne kaikki erohommatkin. Sekin kun tapahtui, niin ei sitä oikeastaan edes tajunnut. Kaikki tuollainen kolahti sitten vasta myöhemmin, reilu vuosi sitten.

Hagmanilla oli ympärillään tukiverkko, joka yritti auttaa häntä.

– Monet lopettaneet pelikaverit, ystävät ja ex-vaimo yrittivät auttaa. En vain osannut tai ollut valmis ottamaan sitä apua vastaan.

Keväällä 2019 pahimmassa aallonpohjassa rypenyt Hagman päätti ryhdistäytyä.

– Ajattelin, että nyt on pakko tehdä jotakin. Koko homma menee aivan väärään suuntaan, kun mikään ei kiinnosta, eikä mistään innostu. Faijallakin oli ne omat ongelmansa...

– Enhän minä halunnut sellaista esimerkkiä lapsillenikaan näyttää. Halusin hoitaa itseni kuntoon, että olen parempi isä.

Hagmanin Matti-isä ajautui peliuransa jälkeen sivuraiteelle. Ongelmat alkoholin kanssa ajoivat kiekkolegendan pahimmillaan viikoiksi sairaalaan, ja hän kuoli lopulta syksyllä 2016 vain 61 vuoden ikäisenä.

HIFK:n suurimpiin legendoihin kuuluva Matti Hagman oli myös historian ensimmäinen Suomessa kiekko-oppinsa saanut NHL-pelaaja. Sylissä 3-vuotias Niklas-poika mestaruusjuhlissa 1983.

Hagman hakeutui ammattiauttajan pakeille. Puhuminen helpotti.

– Elämässä tapahtui isoja mullistuksia, muttei minulla ollut työkaluja käsitellä niitä oikein. Onneksi lähdin työstämään itseäni. Nyt olen käynyt noin vuoden ajan terapiassa. Se on auttanut tosi paljon, ja olen oppinut puhumaan.

– En ole oikeastaan ikinä puhunut mistään mitään. Kiekkopiireissäkin on ollut aina niin, ettei mitään heikkouksia koskaan näytetä. On esitetty kovaa äijää.

Nyt elämä on alkanut taas hymyillä NHL- ja leijonalegendalle.

– Kyllä tässä on ollut pitkä matka lopettamista tähän pisteeseen, missä nyt olen.

– Olen tutkinut ja pohdiskellut paljon itseäni. Nyt ollaan matkalla oikeaan suuntaan. On positiivista huomata, että hyviäkin asioita tapahtuu. On asioita, jotka innostavat ja kiinnostavat. Olen treenannut tosi kovaa ja pitänyt huolta itsestäni. Lasten kanssa oleminen on myös tehnyt tosi hyvää.

Hagman asuu lastensa kanssa Helsingin Lauttasaaressa vuoroviikoin Piritan kanssa. Joka toisen viikon hän viettää toisessa Helsingin-asunnossaan.

Perheeseen kuuluvat 13-vuotias Lukas-poika ja tytöt Lila, 10, ja Eliana 8.

– Tämä järjestely on toiminut hyvin. Lapset ovat kuitenkin etusijalla, ja he saavat asua nyt koko ajan samassa paikassa.

Jääkiekkoa lapset eivät pelaa.

– Poika pelaa futista ja sählyä. Tytöillä on telinevoimistelua ja cheerleadingia.

Niklas ja Piritta Hagman tyttärineen kuvattuna kesällä 2019.

Ex-pariskunta tulee keskenään toimeen.

– Onhan meillä pitkä, hyvä yhteinen historia ja yhteiset lapset. Piritta on hyvä ihminen ja mahtava äiti. Erokaan ei siinä mielessä ollut riitaisa, ettei se tullut sen takia, että toinen löytää uuden.

– Välillä on ollut vaikeita hetkiä, mutta tässä nyt toista kunnioittaen tulemme hyvin toimeen ja haluamme lastenkin edessä tulla toimeen. Teemme vieläkin asioita yhdessä. Joitakin asioita pystyy laittamaan vähän sivuun, kun huomaa, että lapsilla on hyvä ja kiva olla, Hagman sanoo.

Vielä toistaiseksi Hagman ei ole löytänyt selvää seuraavaa päämääränsä. Hän on ehtinyt kokeilla ”vähän sitä sun tätä”, mutta varsinaiset päivätyöt puuttuvat.

– Nyt kun olen oppinut itsestäni enemmän, huomaan, että omankin hyvän olon vuoksi on hyvä alkaa tehdä jotakin mielekästä. Ei sinänsä ole mitään rajauksia, olkoon se mitä vain.

Peliuran päätyttyä edes jääkiekon seuraaminen ei kiinnostanut, mutta hiljalleen veri on alkanut vetää takaisin rakkaan lajin pariin.

– Jääkiekko alkoi tulla korvista ulos. Mutta nyt kun alkaa taas tuntua vähän paremmalta, jääkiekko on alkanut taas kiinnostaa koko ajan enemmän. Urheilu ylipäätään on niin lähellä sydäntäni, että sen parissa haluaisin tehdä jotakin.

Hagman kokeili päättyneellä kaudella hieman kykyjenetsijän töitä tutulle seurapomolle Pohjois-Amerikkaan.

Hän haluaisi auttaa kokemuksillaan myös muita aktiiviuransa päättäviä urheilijoita. Valmentaminenkin kiehtoo.

– Alkuun ajattelin, ettei missään nimessä, mutta nyt juniorivalmennus on alkanut kiinnostaa tosi paljon. Siinä ongelma on vain se, että se veisi hirveästi aikaa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin haluan viettää aikaa omien lasten kanssa.

– Nyt kun on mahdollisuus olla kotona lasten kanssa, nautin siitä täysin siemauksin, Hagman sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?