Leijonien hylätty maali puhuttaa yhä – asiantuntija kertoo, miksi videota veivattiin edestakaisin ja uudestaan - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Leijonien hylätty maali puhuttaa yhä – asiantuntija kertoo, miksi videota veivattiin edestakaisin ja uudestaan

Kiistanalainen tilanne. Ensimmäisen videotarkastuksen jälkeen Eemeli Suomen maali todettiin sääntöjenmukaiseksi. Päätös muuttui Ruotsin haaston jälkeen.

Julkaistu: 11.11.2019 13:40

Suomen tekemä jo kertaalleen videotarkastuksessa hyväksytty maali hylättiin lopulta uuden videotarkastuksen jälkeen.

Suomen ja Ruotsin välisen, sunnuntaina pelatun Karjala-turnauksen päätösottelun kolmannessa erässä koettiin hämmentäviä hetkiä.

Leijonien puolustaja Petteri Lindbohm laukoi kiekon kohti Ruotsin maalia. Kiekko kimposi Ruotsin maalivahdin Adam Reidebornin torjunnasta suoraan Eemeli Suomen kypärään, putosi siitä Reidobornin kyynäpäähän ja lirui hitaasti pomppien maaliin.

Tshekkiläinen erotuomaripari Antonin JerabekRobin Sir kävi tarkastamassa osuman videolta, ja Suomen tekemä maali hyväksyttiin videotarkastuksen jälkeen.

Ruotsin päävalmentaja Johan Garpenlöv vaati uutta videotarkastusta, ja Garpenlövin tekemän haaston jälkeen jo kertaalleen hyväksytty maali lopulta hylättiin uuden videotarkastuksen jälkeen.

Maalin hylkäyksen lopullinen syy oli maalivahdin häirintä.

Tuhannet katsojat Helsingin areenassa ja televisioiden ääressä hämmästyivät, kun tilanne mentiin katsomaan videolta uudelleen. Hämmästelijöiden joukkoon kuului Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen.

Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen ihmettelee, miksi epäselvää maalitilannetta ei voitu hoitaa kuntoon yhdellä videotarkistuksella.

– Tämä on ihan hölmöläisten hommaa. Todettiin, että Eemeli Suomen maila osui veskarin kypärään, mikä nyt varmaan näkyi jo alun perinkin. Ei siinä systeemissä ole järkeä. Jos sen kerran selvästi näki, että se oli maalivahdin häirintä, niin miksi maali hyväksyttiin? Eikö sitä kerralla voi todeta, että se oli maalivahdin häirintä? Tuntuu helvetin tyhmältä, ja aikaa menee ihan turhaan, Jalonen vuodatti ottelun jälkeen selvästi tuohtuneena.

Niin, miksei tilannetta voitu hoitaa yhdellä videotarkastuksella? Syynä siihen ovat Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n säännöt. EHT-turnauksissa noudatetaan IIHF:n sääntöjä.

– IIHF:n sääntöjen mukaan maalivahdin häirintää ei katsota videolta automaattisesti. Muut kohdat (ylittikö kiekko maaliviivan, menikö kiekko maaliin ennen maalin siirtymistä paikoiltaan, menikö kiekko maaliin ennen erän päättymistä, ohjattiinko kiekko maaliin hyökkäävän pelaajan jollakin osalla, kimposiko kiekko maaliin tuomarista tai tehtiinkö maali korkealla mailalla) ovat erotuomarin vastuulla, mutta maalivahdin häirintä ja paitsiohaastot ovat valmentajien vastuulla. Näin se menee NHL:ssäkin ja KHL:ssä ja joka puolella, SM-liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn sanoi.

Tilanne on kuitenkin siinä mielessä ristiriitainen, että erotuomari voi hylätä osuman maalivahdin häirintänä ilman videotarkastusta, muttä hän ei voi viedä epäiltyä tai mahdollista maalivahdin häirintää videotarkastukseen omatoimisesti.

Rönnin mukaan säännössä on tietty pointtinsa. Jääkiekossa tulee niin paljon tulkinnanvaraisia maaleja, että jos maalivahdin häirinnän tarkastaminen olisi erotuomarin vastuulla, videoilla oltaisiin alvariinsa, jopa useita kertoja yhdessä ottelussa.

SM-liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn sanoo, että SM-liigan käyttämä sääntötulkinta eroaa IIHF:n käyttämästä.

– Entisenä erotuomarina voin sanoa, että en jättäisi vastuuta itselleni. Maalin edessä on nykyään niin paljon liikennettä ja tapahtumia, että tuomarina haluaisin varmistaa tilanteet usein. Sen jälkeen ottelut kestäisivät huomattavasti kauemmin, Rönn perustelee.

– Sen takia maalivahdin häirinnän tarkastaminen on jätetty valmentajille.

SM-liiga eroaa sarjana muista isoista kiekkoliigoista. Liigapeleissäkin on aiemmin ollut muutama tapaus, jossa jo kertaalleen hyväksytty maali on uuden videotarkastuksen jälkeen hylätty. Näin ei enää kuitenkaan voi käydä.

Nykyään SM-liigassa katsotaan yhdellä ja samalla videotarkastuskerralla kaikki mahdolliset rikkeet, myös maalivahdin häirintä. Sen jälkeen päätös on lopullinen.

– Muutimme omia sääntöjämme viime vuonna. Halusimme niin, ettei liigapeleissä tule koskaan kahta tarkastuskertaa, Rönn painottaa.

Toki maalivahdin häirinnän haastaminen on SM-liigassakin edelleen valmentajan vastuulla.

– Nämä ovat erilaisia toimintatapoja. Me halusimme tiettyä selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Emme halunneet, että pelit ovat keskeytyksissä liian pitkän ajan.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton alaisten turnausten kilpailusäännöt ovat pari kertaa vuodessa kokoontuvan IIHF:n kongressin päätettävissä. Kongressi voi muuttaa sääntöjä halutessaan.