Kommentti: ”Ämmävalmentajan” olympia- ja MM-mitalit eivät ole mitään miespuolisten seurajohtajien silmissä - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Kommentti: ”Ämmävalmentajan” olympia- ja MM-mitalit eivät ole mitään miespuolisten seurajohtajien silmissä

Julkaistu: 2.11.2019 15:25

Suomalainen jääkiekkokulttuuri tarvitsee ravistelua, kirjoittaa Juha Kanerva.

Jos sä oot lätkänpelaaja Suomessa, ni kaikki kauniit muijat on polvillaa sun eessä, ja sä oot moderni supersankari. Lätkä vaan on Suomessa sellanen laji.

Näin miettii 18-vuotias Henkka. Hän on yksi viidestä jääkiekkoilevasta nuoresta, joita tutkija Anna-Liisa Ojala haastatteli selvittääkseen lajissa vallitsevia käytäntöjä ja odotuksia.

Lainaus ei ole sattumaa. Liikunta&tiede -lehdessä (2–3/2019) julkaistun artikkelin mukaan jääkiekossa on kyse sosiaalisesta statuksesta oman ikäisten joukossa. Juniorisarjojen parhaille pelaajille avautuu valinnanmahdollisuuksia, ja he nauttivat yhteisönsä arvostusta.

Ojalan mukaan lajin merkitys on niin iso, että nuoretkin miespelaajat voivat kokea olevansa sankareita ja palvonnan kohteita.

Miehisyys ja maskuliinisuus on määritelty modernissa urheilussa (aina 1800-luvun puolivälistä lähtien) negaation kautta. Todellinen mies ei ole naismainen.

Naisten mukaantuloa urheiluareenoille vastustettiin eri syistä, eikä heitä huolittu poikien opettajiksikaan. Naisten seurassa poikien pelättiin pehmenevän tai effeminoituvan, kuten sivistyssana kuuluu.

Vaikka elämme vuotta 2019, pelko miesten naismaistumisesta näyttää olevan yhä vahva. Hufvudstadsbladet julkaisi lauantaina laajan haastattelun Naisleijonien päävalmentajasta Pasi Mustosesta.

Hän valmensi pitkään miesten joukkueissa, mutta siirryttyään naisten kiekkoon kyselyt miesten puolelta loppuivat kuin seinään. ”Ei ainoatakaan, ei yhden yhtä tarjousta ole tullut miesten puolelta. Mieti, mitä se kertoo suomalaisesta jääkiekosta”, Mustonen tilittää.

Pasi Mustonen avautuu.

Hänellä on palkintokaapissa olympiapronssi ja kolme MM-mitalia, mutta ne eivät paina mitään miespuolisten seurajohtajien silmissä. ”Jos olet kerran ’ämmävalmentaja’, et voi enää muuttua äijävalmentajaksi”, Mustonen kärjistää.

Mustosen mukaan jääkiekko tarvitsisi oman Greta Thunberginsa, joka pelastaisi lajin machokulttuurilta ja kommunikaatiokyvyttömyydeltä. Hänen mielestään jääkiekko (ja muukin urheilu) ei voi enää elää omien vanhentuneiden toimintatapojensa varassa. Lajiväen on pystyttävä päivittämään miehisyyteen, tasa-arvoon ja moraaliin liittyvät näkemyksensä.

Urheilu on ollut perinteisesti linnake, jossa miehinen vartalo on ollut julkisesti nähtävillä. Samaan aikaan keho on ollut panssari, jonka taakse on kätketty tunteet ja epävarmuus. Heikkouden osoittaminen on koettu häpeälliseksi ja naismaiseksi.

Onneksi ajat ovat hieman muuttuneet. Entisen kiekkoilijan Janne Puhakan esimerkki rohkaisee varmasti satoja ellei tuhansia nuoria, jotka eivät täytä heteronormin vaatimuksia, jatkamaan urheilun parissa.

Edellinen sukupolvi ihaili ”Raaka-Rollen koplaa”, joka oli juoksuvalmentaja Rolf Haikkolan luomus. 2020-luvun Raaka-Rolle on norjalainen toimitusjohtaja Rolf Nordmo, joka on muuttanut Suomeen jakaakseen elämänsä Puhakan kanssa.

Toivottavasti Suomen jääkiekkoliiton (mies)päättäjät tajuavat hyödyntää Puhakkaa lajikulttuurin muuttamisessa tämän päivän arvojen mukaiseksi. Työsarkaa tuntuu riittävän.

Ja vielä....

Suomen olympiakomitea on varmistanut, etteivät urheilijat palaa Tokion kisoista tyhjin käsin. Koko joukkue saa lahjaksi Lumoavan suunnitteleman kisakorun.