Jääkiekkoura päättyi vain 24-vuotiaana – entinen NHL-pelaaja pyörittää nykyään lammasfarmia Kerimäellä

rac

Julkaistu:

jääkiekko
Tuhannen pässin lampolaa pyörittävän Jyrki Sepän tavoitteena on paimentaa Tampereen Ilves takaisin maan kärkiseurojen joukkoon.
Jyrki Seppä valittiin syviin talousvaikeuksiin ajautuneen Ilves Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten tehtyjen omistusjärjestelyjen jälkeen.

Uutta Ilvestä on takana nyt kaksi kautta ja tulokset alkavat näkyä. Vaikka tavoite runkosarjan kuudenneksi pääsystä jäikin pari sijaa, Seppä, 58, on tulokseen erittäin tyytyväinen.

Sitä samaa hän sanoo kiekkoyhtiön taloudellisesta tuloksesta.

Ilveksen liikevaihto oli viime tilikaudella 6,85 miljoonaa euroa ja tulos 561 000. Molemmat ovat ennätyksellisiä lukuja tamperelaisseurassa.

– Näen niin, että kun taustajoukoilla on selkeä taloudellinen tavoite, se ruokkii myös urheilullista menestystä – ja päinvastoin.

Samaa todistaa Sepän mielestä myös Suomen joukkueen hieno menestys maailmanmestaruuskisoissa.

– Joukkueen menestys aina maailmanmestaruuteen saakka osoittaa, miten iso merkitys on sillä, että joukkue taustajoukkoineen toimii hyvin yhdessä. Pelkästään hyvät nimekkäät yksilöt eivät yksin tee joukkuetta, vaan sen tekevät hyvät yksilöt yhdessä.

Ilveksellä on Sepän mukaan pitkät perinteet ja vahva brändi. Suomen mestaruuksia sillä on peräti 16, mutta tuoreimmasta on aikaa jo yli 30 vuotta.

– Mestaruuskin on mahdollinen, mutta ei ehkä ihan heti. Eroa Tapparaan kurotaan kuitenkin kiinni koko ajan. Itselläni on vahva usko siihen, että voimasuhteet tulevaisuudessa vielä kääntyvät.

Tamperelaisessa jääkiekkoilussa Tapparalla ja Ilveksellä on kiihkeä viha-rakkaussuhde. Sepän mukaan molemmat ovat suhteeseen kuitenkin tyytyväisiä.

– Se pitää yllä mielenkiintoa. Ehkä se joskus saattaa hankaloittaa yhteistyökumppaneiden saantia, mutta yleisöä se innostaa. Taloudellisesti sillä on merkitystä. Paikallisotteluista saamme moninkertaiset tulot muihin liigapeleihin verrattuna.

Jääkiekko ei koskaan jäänyt kokonaan

Sepällä itsellään on vankka kiekkotausta. Hän nousi Ilveksen edustusjoukkueeseen jo A-juniori-ikäisenä kaudella 1979–80 ja pelasi maajoukkueessa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

Kahden Ilveksessä vietetyn liigakauden jälkeen Seppä siirtyi Jokereihin, josta tie vei Pohjois-Amerikkaan kahdeksi kaudeksi. Suurin osa ajasta kului AHL:ssä, mutta hän pääsi pelaamaan kaudella 1983–84 yhteensä 13 ottelua myös Winnipeg Jetsin NHL-joukkueessa.

Kyseisellä kaudella NHL:ssä pelasi vain 12 suomalaista.

Seppä palasi kahden Pohjois-Amerikan kauden jälkeen Suomeen. Hänen pelaajauransa päättyi loukkaantumiseen Jokerien paidassa ottelussa Tapparaa vastaan 1986 vain 24-vuotiaana.

Savonlinnaan Seppä muutti silloisen eläinlääkärivaimonsa kanssa vuonna 1989. Perhe osti historiallisen Herttualan tilan Kerimäeltä. Vaimo piti tilalla eläinlääkäriasemaa, Seppä kävi töissä pankissa.


Monien maallemuuttajien tavoin Sepät hankkivat tilalle eläimiä, lampaita ja hevosia. Ihan vain harrastusmielessä. Yhteensattumien ansiosta lammasharrastus on kuitenkin parissakymmenessä vuodessa jalostunut menestyväksi liiketoiminnaksi.

Noin tuhannen pässin lammaskatras tuottaa veriplasmaa lääketeollisuuden tarpeisiin.

Jääkiekkoa lammasfarmari ei Savonlinnassa ollessaan ole kuitenkaan hyljännyt. Vaikka Seppä paimentaakin tilallaan pässejä, Savonlinnan Pallokerhon pelaajien pässipaitaa hän ei ole päälleen pukenut. Hän on yksi SaPKon suurimmista osakkeenomistajista, ja vuosien varrella hän on myös valmentanut pikkupässejä.

Yksi Sepän valmennettavista on ollut nyt NHL:ssä uransa huipulla pelaava maalivahti Tuukka Rask, joka saatiin houkutelluksi myös yhdeksi Ilveksen suurimmista uusista osakkeenomistajista. Tampereen Ilveksen uutta nousua rakennetaan tavallaan siis myös savonlinnalaisvoimin.


Mestiksessä pelaava SaPKo on savolaisen pikkukaupungin kiekkoseura, mutta arvostettu kasvattajaseura. Sen riveistä on lähtenyt maailmanmestareita, olympiamitalisteja, NHL-tähtiä ja liigapelaajia enemmän kuin monilta suuremmilta paikkakunnilta.

Sepän mielestä Savonlinna voi olla ylpeä kiekkoperinteestään.

Lammasverestä apua tulehduskokeisiin

Innovaatiopalkinnolla keväällä palkittu Herttuala Oy tuottaa veriplasmaa lääketeollisuudelle diagnostiikkatuotteiden raaka-aineeksi.

Sitä käytetään muun muassa indikaattorina CRP-kokeissa, joilla mitataan tulehdusarvoja ihmisverestä. Tällaiset kokeet ovat nykyisin arkipäivää sairaanhoidossa ympäri maailman. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin puolitoista miljoonaa euroa.

Raaka-aine saadaan lampaiden verestä, jota tilalla tuottavat noin tuhat lammasta, kaikki pässejä. Ne Seppä ostaa käypään hintaan paikallisilta lammastiloilta. Toiminta tukee siis myös perinteistä lammastaloutta.


Tuotannossa käytetään yksinomaan pässejä, koska ne käyttäytyvät laumassa rauhallisemmin kuin lampaat ja kasvavat suuremmiksi kuin uuhet.

– Jos lampaat ja pässit olisivat sekaisin tässä mittakaavassa olevassa toiminnassa, ei pässejä pitäisi aisoissa lampaiden kiima-aikana mikään, Jyrki Seppä tietää.

Herttuala Oy on tuottanut veriplasmaa vuodesta 1994. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä myös ruhot voitiin käyttää lihateollisuudessa. Nyt ne toimitetaan Honkajoelle, jossa toimiva kierrätysyritys valmistaa niistä muun muassa lannoitteita ja rehuja sekä raaka-ainetta biodieselin valmistukseen.

Herttuala Oy:ssä valmistaudutaan parhaillaan sukupolvenvaihdokseen. Toimintaa jatkaa Sepän vanhin poika vaimoineen.

– Jään yritykseen vähemmistöosakkaaksi ja autan nuoria tarvittaessa. Mutta tarkoitus on antaa enemmän aikaa itselle ja harrastuksille, hiihdolle, pyöräilylle ja golfille. Harrastuksista yksi on myös toiminta jääkiekon parissa. Ja jäähän minulle nyt enemmän aikaa panostaa myös Ilveksen uuteen nousuun.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt