Juuso Wahlsten oli auttamassa suomalaista jalkapalloilijaa Espanjan liigaan – tämä kieltäytyi

Julkaistu:

Juuso Wahlsten 1938-2019
Sunnuntaina menehtynyt Juuso Wahlsten kertoi elämänfilosofiastaan Ilta-Sanomien haastattelussa vuonna 2011. Hän kertoi myös suomalaisjalkapalloilijasta, joka kieltäytyi pestistä Espanjan liigaan.
Ilta-Sanomat julkaisee ohessa Juuso Wahlstenin haastattelun, joka ilmestyi alun perin 9.4.2011.

Jääkiekkoleijona numero 43. Kolminkertainen olympiakävijä. Jääkiekkomaajoukkueen kapteeni. Valmentajana SM-sarjassa ja liigassa, urheilulukiossa ja nuorten maajoukkueessa.

Meriittejä riittää, mutta olisi kapeakatseista lokeroida Juhani ”Juuso” Wahlsten vain kiekkomieheksi. Hän on myös urheilukasvatuksen uranuurtaja, jonka ajatuksia voi lukea monista kirjoista ja julkaisuista. Eikä sekään kerro vielä ydintä; itse hän pitää itseään ennen kaikkea rauhantyön tekijänä.

– Kyllä, se on lähtömotiivi kaikkeen toimintaani.

Lue lisää: Suomalaisen jääkiekon suurmies Juhani ”Juuso” Wahlsten on kuollut

Naisurheilua ei pidä väheksyä

Kaiken perustana hän pitää toisten kunnioittamista – joka kevään pudotuspelihuumassa unohtui muun muassa Kari Jaloselta. HIFK:n valmentaja tokaisi, että jäähallissa ei pitäisi järjestää ”kaiken maailman kissanristiäisiä”, kun muodostelmaluistelun MM-kisat siirsivät joukkueen harjoitukset toiseen halliin.

Wahlsten ei hyväksy moista asennetta.

– Kaikilla lajeilla on paikkansa. Tyttö- ja naisurheilua väheksyvillä on aika ahdas käsitys tästä maailmasta, sanoo ringeten Suomeen tuonut Wahlsten.

Lue lisää: Kalevi Numminen muistelee Juhani Wahlstenia lämmöllä

”Muiden sietämystä tarvittaisiin enemmän”

Wahlsten varttui Kuopiossa yksinhuoltajaäitinsä ja tätinsä kasvattamana. Miehen mallia antoivat enot, paikan johon kuulua tarjosivat urheiluporukat.

– Jos olisin kasvanut Pohjanmaalla, olisin voinut lähteä pesäpalloon tai vaikka kuorolaulajaksi. Ei minulla ole mitään eri lajeja tai harrastuksia vastaan. Välillä tuntuu, että nyky-Suomessa oma ikäluokkani on vähän kaikkea vastaan, me haluamme vallata uimahalleissa koko altaan tai kieltää pihoilla pelaamisen. Ymmärrystä ja muiden sietämistä tarvittaisiin enemmän.


Jääkiekko tuli Kuopioon aika tarkasti sanottuna vuonna 1947. Wahlsten harrasti innolla sekä jalkapalloa että jääkiekkoa ja voitti nuorten Suomen mestaruuden kummassakin lajissa 1950-luvulla.

Kuopiolaisen jalkapalloilun legendoihin kuuluva valmentaja Aaro Heikkinen sanoi Wahlstenille, että ”jiäkiekko pitäisi lopettoo”. Wahlsten päätti siltä istumalta lopettaa – jalkapallon.

– Olin sentään jo armeijaikäinen, mutta nykyisin jo 10-vuotiaita vaaditaan erikoistumaan. Kaikki kunnia Aarolle, hän oli hieno valmentaja.

Tärkeä voitto MM-kisoissa 1969

Maajoukkueuran ehtoopuolella 1960-luvun lopulla Wahlsten heräsi tosissaan rakentamaan kuntopohjaansa Barcelonaa myöten mainetta niittäneen juoksuvalmentaja Olli Virhon opastamana.

Pelaajauran ”lopputyön” toinen osa liittyi henkiseen valmennukseen. Suomi oli Tukholman MM-kisoissa 1969 tutussa tilanteessa: tappio viimeisessä ottelussa USA:lle veisi B-sarjaan.

Kapteeni Wahlsten otti ohjat käsiinsä ja piti joukkueelle lukot avanneen keskustelutilaisuuden. Suomi voitti, ja Wahlstenin maajoukkueura päättyi pukuhuoneessa helpotuksesta purkautuneeseen itkuun.

Wahlsten avasi tietä maailmalle

Pitkästä maajoukkueurasta huolimatta kansainväliset kontaktit olivat vähissä. Wahlsten pääsi kuitenkin pelaajaksi Itävaltaan Klagenfurtiin ja vähän myöhemmin käynnistämään jääkiekkotoimintaa FC Barcelonaan.

Barcelonassa Wahlsten sai seurata Rinus Michelsin työtä jalkapallojoukkueen peräsimessä ja myös seuran koripallojoukkueen toimintaa. Tämä kaikki oli juuri sitä, mitä isolla kohulla pystytetty muutostyöryhmä virittelee nyt, 40 vuotta myöhemmin.


Wahlsten lähti rohkeasti hakemaan oppia maailmalta ja solmi kontakteja. Häneltä puolestaan pyysi apua muun muassa Veli-Pekka Ketola, joka oli kevään 1974 MM-kisojen jälkeen kyllästynyt liiton vetkutteluun palkkioiden maksussa.

Ketola halusi siirtyä pelaamaan Länsi-Saksaan – ja päätyi Wahlstenin avustamana paljon pidemmälle, NHL:n kilpailijaksi perustettuun WHA-liigaan.

– Itse tein elämäntavallisen valinnan. Olisin yksinkertaisella kaavalla voinut ehkä tehdä miljoonia, mutta hurahdin nuorisotyöhön ja juniorikiekkoon, Wahlsten sanoo.

Sen puolen yksi suuri tavoite toteutui 1970-luvun lopulla, kun Wahlsten onnistui yhdistämään turkulaisten kiekkoseurojen junioritoiminnan – yli liitto- ja muiden rajojen. Muiden auttaminen taustalla on juuri sitä rauhantyötä, jolle Wahlsten on elämänsä omistanut.

– Se on varmasti perua sieltä Kuopion jalkapallokentiltä. ”Määpä aattamaan”, siellä kuului kun kaveri oli pallon kanssa vaikeassa paikassa.

Auttoi jalkapalloilijaa Espanjaan – tämä kieltäytyi

Suomalaisella jalkapalloilijalla oli 1970-luvun puolivälissä valmis sopimus Racing Santanderin liigajoukkueeseen.

Ensimmäinen työtehtävä olisi ollut vierasottelu Santiago Bernabeulla Real Madridia vastaan 100 000 katsojan edessä.

Olisi ollut – pelaaja nimittäin jänisti viime hetkellä, vaikka palkkaakin tarjottiin kaksi kertaa niin paljon kuin pelaaja oli kehdannut pyytää.

– Ei, nimeä en paljasta edes tulevissa muistelmissani, sanoo asiaa junaillut Wahlsten.


FC Barcelonassa kiekkoilijoita valmentanut Wahlsten oli ystävystynyt Espanjan jalkapallomaajoukkuetta tuolloin valmentaneen unkarilaislegendan László Kubalan kanssa. Kubala kertoi, että Racing Santander tarvitsi keskikenttäpelaajaa. Wahlsten etsi tarjokkaan suomalaispelaajat hyvin tunteneen Tommy Lindholmin avustamana.

Wahlsten on itse ollut avoin kaikelle uudelle, mutta on hän itsekin kieltäytynyt – peräti kolme kertaa Suomen A-maajoukkueen valmentajan tehtävistä.

Juhani ”Juuso” Wahlsten

Syntynyt: 13.1.1938 Helsingissä

Kuollut: 9.6.2019 Turussa

Ura jääkiekkoilijana: KuPS (Suomensarja), KalPa (Suomensarja/SM-sarja), Ilves (SM-sarja), HJK (SM-sarja), TPS (SM-sarja), AC Klagenfurt (Itävallan EBEL-liiga).

Valmentajana: TPS, FC Barcelona, EV Füssen, HC Davos.

Saavutuksia: 1 Suomen mestaruus pelaajana (Ilves 1960), 1 SM-hopea pelaajana, 1 SM-hopea ja -pronssi valmentajana.

Maajoukkueessa: 115 ottelua (33+29). Kolmet olympiakisat, viidet MM-kisat. Wahlsten oli kapteeni ja teki kaksi maalia 1967, kun Suomi voitti ensimmäistä kertaa Tshekkoslovakian.

Valinnat: Suomen jääkiekkoleijona nro 43, Kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Famen pelaajajäsen, SM-sarjan all stars -kentällinen 1967. TPS on jäädyttänyt Wahlstenin numeron 8.

Muuta: Toi ringeten Suomeen 1970-luvun lopulla. Myös pojat Jali ja Sami ovat olleet SM-tason jääkiekkoilijoita.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt