Suomalaisjuristi tutki sääntöpykäliä aamuyöhön – voisiko tässä olla MM-finaalissa pettyneen Naisleijonien viimeinen oljenkorsi?

Julkaistu:

Jääkiekko
Urheilujuristi Olli Rausteen mielestä Suomen kannattaisi vielä valittaa tunteita herättäneestä kohupäätöksestä.
Yksi Suomen jääkiekkohistorian dramaattisimmista otteluista jätti monelle urheilun ystävälle happaman maun. Myös tunnetulle urheilujuristille Olli Rausteelle.

Rauste seurasi sunnuntaina poikansa kanssa Espoon Metro-areenassa, kuinka Suomen naisten maajoukkue oli viedä maailmanmestaruuden lajin mahtimaata USA:ta vastaan. MM-kultajuhlat ehtivät jo alkaa, kun Petra Nieminen siirsi jatkoajalla irtokiekon verkkoon. Erotuomari hyväksyi osuman, mutta tilanteen tutkinut videotuomari hylkäsi maalin. Yhdysvallat voitti lopulta kultaa rangaistuslaukauksilla, ja hetkeksi mestaruusfiiliksiin päässeiden suomalaisten unelma murskaantui.

– Pompin itsekin kolme minuuttia tasajalkaa. Sitten alkoi potuttaa niin armottomasti, että luin sääntöjä neljään aamuyöllä ja jatkoin maanantaina päivällä, Rauste kertoi Ilta-Sanomille.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF perusteli maalin hylkäämistä sillä, ettei USA:n maalille ajanut Suomen Jenni Hiirikoski tehnyt tarpeeksi välttääkseen osumista maalivahti Alex Rigsbyyn. Kaksikko törmäsi toisiinsa maalivahdin alueen ulkopuolella, minkä jälkeen Nieminen teki maalin.

Ratkaisu on herättänyt kiekkopiireissä kiivasta väittelyä, eikä vähiten sen vuoksi, että kiistellyssä tilanteessa sovellettiin erilaisia sääntöpykäliä. Olli Rausteen mukaan tässä voi piillä myös Suomen pieni oljenkorsi.

IIHF:n säännöissä ei ole protestimahdollisuutta, mutta Rausteen mukaan Suomen jääkiekkoliitto voi halutessaan valittaa tapauksesta urheilun korkeimpaan tuomioistuimeen CASiin.

CAS ei tutki erotuomarin yksittäisiä ratkaisuja. Sen sijaan se voi tutkia menettelyä päätöksenteon taustalla. Rauste kaipaisi selvyyttä, millä perusteella erotuomarin päätös voidaan muuttaa videotarkistuksen jälkeen.

– Lähtökohta kaikessa urheilussa on, että erotuomarin kentällä tekemät päätökset ovat lopullisia. Tuomarin päätöksen muuttaminen edellyttää proper evidencea eli vankkaa näyttöä, että erotuomarin päätöksessä on sääntövirhe. Jos tilanne on tulkinnanvarainen, jäällä olevan erotuomarin päätös on jätettävä voimaan.


Ajoiko Hiirikoski tahallaan päin maalivahtia? Tekikö hän tarpeeksi väistääkseen? Asioita voi tulkita monella tavalla. Videotuomaristo tutki maalintekotilannetta kymmenisen minuuttia, mikä on Rausteen mukaan yksi osoitus, että tilanne oli kaikkea muuta kuin selvä.

Milloin videotuomarin näyttö on niin vahva, että päätuomarin päätöksen voi kumota?

Rauste sanoo, että kysymykseen voisi hakea ratkaisua CASista. Vaikkei käsittely muuttaisi ottelun lopputulosta, se velvoittaisi tähän saakka vaienneita tuomareita avaamaan yksityiskohtaisesti päätöksentekoaan.

– Mielestäni Naisleijonat pelasi niin hienosti, että Jääkiekkoliitto on heille velkaa sen, että tämä katsotaan loppuun asti – kävi miten kävi.


IIHF:n sääntöjen mukaan kaikki jatkoaikamaalit tarkastetaan videolta. Rausteen mukaan olisi syytä pohtia, onko videotarkistus ollenkaan oleellinen tulkinnanvaraisten tilanteiden kelaamiseen.

– Alun perin videotarkistus otettiin käyttöön sitä varten, että voitiin varmistaa, onko kiekko käynyt maalissa vai ei. Sellaisiin tilanteisiin videotarkistus sopii.

– Jokainen ymmärtää, ettei ideana ole muuttaa tulkintoja videotarkistuksilla. Tarkoitus on karsia jälkitarkistuksella päätökset, jotka ovat selvästi vääriä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt