Kuvat: Tämä sääntötulkinta vei Naisleijonilta MM-kullan – olisiko Jenni Hiirikoski voinut välttää rysäyksen?

Julkaistu:

jääkiekko
Ilta-Sanomat käy Petra Niemisen hylätyn maalin tilanteen läpi hetki hetkeltä.
USA löi Suomen jääkiekon naisten MM-finaalissa 2–1 rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Dramaattinen loppuottelu oli huipentua jo jatkoajalla, mutta Suomen Petra Niemisen tekemä voittomaali hylättiin.

Nieminen osui jatkoerässä ajassa 11.33. IIHF:n sääntöjen mukaisesti kaikki jatkoaikamaalit tarkastetaan videolta ja videotarkastuksen jälkeen videotuomari Manuela Gröger-Schneider katsoi, ettei osumaa tule hyväksyä.
Kuva 1: Jenni Hiirikoski ajaa amerikkalaispuolustajien välistä laukaisupaikkaan. Hänen laukauksensa ei ole kova mutta aiheuttaa maalivahdille vaikeuksia. Nieminen seuraa pian Hiirikosken takana.


Kuva 2: USA:n maalivahti Alex Rigsby haparoi jälleen ja pomputtaa Hiirikosken laukauksen. Suomalainen lähtee oikeaoppisesti ajamaan maalille ja jahtaamaan irtokiekkoa amerikkalaispuolustajan taakse. Nieminen tarkkailee yhä kiekon liikkeitä taaempana.


Kuva 3: Tässä tapahtuu kiistanalainen hetki. Hiirikoski kaartaa kohti maalin kulmaa. Rigsby ajautuu haparoivan torjuntansa seurauksena lähes kokonaan ulos maalivahdin alueelta. Hiirikoski törmää Rigsbyn olkapäähän ja niskaan maalivahdin alueen ulkopuolella. Vain toinen Rigsbyn jaloista on yhä alueella. Nieminen lähtee syöksymään irtokiekkoon.

SM-liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn selvitti IS:lle maalivahdin häirintä -sääntöä yleisellä tasolla.

Jos kenttäpelaajan kontakti maalivahtiin tapahtuu maalivahdin alueella, kyseessä on silloin aina maalivahdin häirintä, ja maali sääntöjen mukaan hylättävä.

Mutta jos kontakti tapahtuu maalivahdin ruumiinosaan, joka on maalivahdin alueen ulkopuolella, kuten kiistatta Hiirikosken ja Rigsbyn kohdalla tapahtui, kyseessä ei ole automaattisesti maalivahdin häirintä, koska kontaktin katsotaan siinä tapauksessa tapahtuneen maalivahdin alueen ulkopuolella – vaikka Rigsbyn toinen jalkaterä on yhä maalivahdin alueella kontaktihetkellä.

– Tahallista tai varomatonta kontaktia maalivahtiin ei saa tapahtua alueen ulkopuolellakaan. Sen sijaan tahaton kontakti maalivahdin alueen ulkopuolella ei ole automaattisesti maalivahdin häirintä, Rönn tarkensi.

Törmäyshetki on kaiken avain. Videotuomari todennäköisesti katsoi, että kontakti oli ”ei-tahaton”. Eli vaikka Hiirikoski ei välttämättä tieten tahtoen jyrännyt maalivahtia, hänen olisi pitänyt tehdä enemmän kontaktin välttämiseksi. Näin saksalainen videotuomari teki päätöksen sen pohjalta, että hänen tulkintansa mukaan Hiirikosken olisi pitänyt pystyä välttämään törmäys maalivahtiin, tai ainakin tehdä enemmän törmäyksen estämiseksi.


Kanadalaiserotuomari Dan Hanoomansingh avasi tilanteen perin pohjin Twitterissä.

Sääntö 183(ii): Tahaton kontakti sallitaan, kun maalivahti pelaa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että kenttäpelaaja yrittää kohtuudella minimoida tai välttää tällaista kontaktia

– Suomen pelaaja ei tehnyt riittävästi kontaktin minimoimiseksi. Kyllä, hän ajaa kovaa maalille, muttei missään kohtaa jarruta, käänny pois tai edes yritä muuttaa painopistettään, kunnes aivan viime sekunnilla (se on liian myöhään). Pelaajat menevät kovaa maalille, mutta sääntö on aivan selvä: on hyökkääjän vastuulla minimoida kontakti, eikä hän (Hiirikoski) tehnyt sitä, Hanoomansingh alleviivaa.

Sillä ole merkitystä, yrittääkö pelaaja osua maalivahtiin vai onko kyse vahingosta. Kyse on siitä, tekeekö hän riittävästi kontaktin minimoimiseksi. Tämä on luonnollisesti myös erittäin tulkinnanvaraista.


Kuva 4: Hiirikoski liukuu törmäyksen voimasta kulmaan ja Rigsby kokonaan maalinsa edestä. Hänelle ei jää mahdollisuutta torjua Niemisen laukausta, vaan suomalainen saa napauttaa pelivälineen vapaasti verkkoon.

Sääntö 184(iii): Jos maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja hyökkäävä kenttäpelaaja estää maalivahtia palaamasta takaisin maalialueelleen tai estää maalivahtia suorittamasta kunnolla torjuntatehtäväänsä maalin syntyessä, ei maalia hyväksytä ja hyökkäävälle kenttäpelaajalle tuomitaan pieni rangaistus estämisestä.

– Maalivahdin pelaamista estettiin selvästi. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta palata paikalleen yrittääkseen toisen laukauksen torjumista. Kuka tahansa maalivahti sanoo saman asian: tuo on perustorjunta, jos hän on oikealla paikalla, Hanoomansingh kirjoittaa.

Myös toisenlainen tulkinta tehty

Erotuomariasioihin perehtynyt toimittaja Jussi Paasi – entinen erotuomari itsekin – kirjoittaa painokkaasti Niemisen maalin hyväksymisen puolesta. Hän katsoo Ylen kirjoituksessaan, että tulkinta maalivahdin häirinnästä on virheellinen.

Paasin mielestä Hiirikosken kontakti on tahaton, koska hän ei luistele tilanteessa kohti maalia tai maalivahtia. Luistelulinja on kulmaan päin. Toisin kuin kanadalaistuomari, Paasi näkee tämän täyttävän sääntöjen vaatiman kontaktin kohtuullisen minimoinnin yrityksen.

– Soitin usealle sääntöjä ja erotuomaritoimintaa laajasti tuntevalle henkilölle. Jokaisen tulkinta tästä tilanteesta oli kristallinkirkas: maali olisi pitänyt hyväksyä. Ratkaisevaa heidän mielestään oli se, missä kontakti tapahtui: maalialueen ulkopuolella. Kukaan ei nähnyt Hiirikosken aiheuttaneen kontaktia. Päinvastoin, Paasi kirjoittaa.

Tulkintaa tukee myös kentällä olleen erotuomarin päätös viheltää amerikkalaisvahdille jäähy Hiirikosken kamppaamisesta.

Turnaus oli joka tapauksessa Suomelle historiallinen. Se ei ollut koskaan aiemmin voittanut pudotuspelissä Kanadaa eikä koskaan aiemmin edennyt finaaliin. Maailmanmestaruuskin oli muutaman rankkarionnistumisen tai toisenlaisen tuomaritulkinnan päässä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt