Pulinat pois! Kanadalaistuomari selittää juurta jaksaen, miksi Suomen voittomaali täytyi hylätä

Julkaistu:

naisleijonat
Kanadalaistuomari Dan Hanoomansingh puolusti Twitterissä videotuomarin päätöstä naisten MM-finaalissa.
Naisleijonien jatkoajalla tekemä osuma USA:n maaliin kuohuttaa jääkiekkoväkeä. Historiallisen mestaruuden vienyt hylkäyspäätös hämmentää erityisen paljon Suomessa.

Tilanteessa kiekon USA:n maalia kohti laukonut Jenni Hiirikoski ajaa maalille ja törmää siniseltä alueeltaan ulos lipuneeseen maalivahti Alex Rigsbyyn. Hän törmää maalivahdin vartaloon, joka on alueen ulkopuolella.

Suomessa tuomarikaksikko, saksalainen Nicole Hertrich ja kanadalainen Lacey Senuk sekä videotuomari Manuela Gröger-Schneider ovat saaneet kovaa kyytiä. Kanadalaiserotuomari Dan Hanoomansingh kertoo Twitterissä, että raivo on turhaa, maali hylättiin oikein perustein. Hän käy asian läpi seikkaperäisesti sääntökohta kerrallaan.



– Moni näkee säännön 185(iii) todisteena sille, että tuomarien päätös oli väärä. Jos vain sitä sääntökohtaa katsoo, niin sitten kaikki vaikuttaakin selvältä. Mutta ei voi katsoa vain tätä yhtä sääntöä. Kaikkiaan tilanteeseen soveltuu viisi eri sääntöä, Hanoomansingh kirjoittaa.
Hanoomansingh on Kanadassa toiseksi korkeimman koulutustason erotuomari. Tasoja on kaikkiaan kuusi. Hän toimii myös erotuomarikouluttajana ja on Brittiläisen Kolumbian provinssin naistuomarien koordinaattori.

Sääntö 183(i)

Tilanteeseen soveltuvat sääntökohdat ovat 183(i), 183(ii), 184(iii), 185(iii) and 186(v). Hanoomansingh korostaa eritoten sääntöä 183(i). Sen mukaan kaikki kontakti vastustajan maalivahtiin on kiellettyä, ja kohta 183(ii) täsmentää seuraavasti.

Tahaton kontakti sallitaan, kun maalivahti pelaa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että kenttäpelaaja yrittää kohtuudella minimoida tai välttää tällaista kontaktia

– Suomen pelaaja ei tehnyt riittävästi kontaktin minimoimiseksi. Kyllä, hän ajaa kovaa maalille, muttei missään kohtaa jarruta, käänny pois tai edes yritä muuttaa painopistettään, kunnes aivan viime sekunnilla (se on liian myöhään). Pelaajat menevät kovaa maalille, mutta sääntö on aivan selvä: on hyökkääjän vastuulla minimoida kontakti, eikä hän (Hiirikoski) tehnyt sitä.


Hanoomansingh sanoo, ettei sillä ole merkitystä, yrittääkö pelaaja osua maalivahtiin vai onko kyse vahingosta. Kyse on siitä, tekeekö hän riittävästi kontaktin minimoimiseksi.

– Tässä kohtaa sääntö 184(iii) tulee peliin.

Jos maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja hyökkäävä kenttäpelaaja estää maalivahtia palaamasta takaisin maalialueelleen tai estää maalivahtia suorittamasta kunnolla torjuntatehtäväänsä maalin syntyessä, ei maalia hyväksytä ja hyökkäävälle kenttäpelaajalle tuomitaan pieni rangaistus estämisestä.
– Maalivahdin pelaamista estettiin selvästi. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta palata paikalleen yrittääkseen toisen laukauksen torjumista. Kuka tahansa maalivahti sanoo saman asian: tuo on perustorjunta *jos* hän on oikealla paikalla.

Ei tahaton kontakti

Hanoomansinghin mukaan kaikki tämä tekee selväksi sen, ettei sääntökohtaa 185(iii) voi soveltaa, koska kyse ei ollut tahattomasta kontaktista – koska, kuten hän aiemmin selvitti seikkaperäisesti, Hiirikoski ei tehnyt riittävästi kontaktin minimoimiseksi. Viimeiseksi hän siteeraa sääntöä 186(v).

Hyökkäävälle kenttäpelaajalle, joka ottaa muunlaisen kuin tahattoman kontaktin maalialueensa ulkopuolella olevaan maalivahtiin pelitilanteen aikana, tuomitaan pieni rangaistus estämisestä. Jos tilanteessa tehdään maali, sitä ei hyväksytä.

– Tämä sääntö vahvistaa, että kun kyse on ei-tahattomasta kontaktista maalivahdin alueen ulkopuolella on hyökkäävän pelaajan saatava rangaistus eikä maalia voi hyväksyä. Se tuo meidät loppupäätelmäämme eli siihen, että kun kiekko meni USA:n maaliin ajassa 11.33 jatkoerässä, kyse ei ollut laillisesta maalista. Maalin hylkääminen oli oikea tuomio.

Hanoomansingh sanoo lopuksi, että maalivahti Rigsbylle määrätty kampitusrangaistus lienee tilanteessa ainoa mahdollinen tuomarivirhe.

– Viime kädessä se oli aivan pienestä kiinni, mutta tuomio meni oikein. Kaikki kärsivät, erityisesti suomalaiset ja fanit sekä myös pelin imago. Se satuttaa myös tuomareita (!). Silloinkin, kun tuomio menee oikein, tuomarit kantavat sitä mukanaan pitkän aikaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt