Kommentti: Naisten trillerimäisestä MM-finaalista tuli käsittämätön tuomarifarssi – tuomiot sääntöjenvastaisia?

Julkaistu:

Kuinka usein mestaruuslippiksiä on ehditty jakaa turhaan? kysyy Ville Touru
Naisten jääkiekon MM-finaali ja varsinkin sen jatkoerä oli yksi kaikkien aikojen jääkiekkonäytöksistä.

Megasuosikki Yhdysvaltojen maali roikkui pitkään ilmassa. Jatkoajalla kiekko pomppasi jo ilmiömäisen ottelun pelanneen Noora Rädyn maalin tolpasta.

Sitten tuli Jenni Hiirikoski.

Naisleijonien elävä legenda purjehti läpi kentän ja ronkkasi kiekon kohti USA:n maalia. Hän jatkoi ahnaasti kohti irtokiekkoa, jota syöksyi maalivahdin alueen ulkopuolelle tavoittelemaan myös jenkkiveskari Alex Rigsby.

Kaksikko osui yhteen, ja kiekko kimposi takaviistoon, josta Petra Nieminen laukoi kiekon maaliin ajassa 71.33.

Miracle on Ice 2 oli valmis.

Kypärät ja hanskat lensivät. Mestaruuslippiksetkin ehdittiin jo hakea komerosta ja laittaa jakoon vaihtopenkillä.

Juhlat ehtivät käynnistyä toden teolla, kunnes epäröivät päätuomarit, saksalainen Nicole Hertrich ja kanadalainen Lacey Senuk saapuivat ilmoittamaan, että maali mennäänkin vielä tarkistamaan videolta.

Se oli täysin oikea päätös. Vähänkään epäselvä maalitilanne, vieläpä MM-finaalin jatkoajalla on syytäkin käydä syynäämässä tarkkaan.

Sen jälkeen tapahtumat etenivät sellaista rataa, ettei niissä pysynyt kokeneinkaan kiekkofani enää kärryillä.

Menivätkö tuomiot väärin?

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sääntökirjan maalin hyväksymistä tai hylkäystä käsittelevän 185. pykälän kolmannessa artiklassa sanotaan näin:

Hyökkäävän joukkueen kenttäpelaajalle, joka tahattomasti osuu maalivahtiin maalialueen ulkopuolella, kun molemmat yrittävät saada kiekkoa hallintaansa, ei tuomita rangaistusta. Jos tilanteesta tehdään maali, se hyväksytään.

Mikäli tuomaristo noudatti tilanteessa edellä mainittua sääntökohtaa, tuomio meni väärin, koska Rigsby ei vaikuttanut olevan kontaktin sattuessa maalialueella.

Samaisen sääntökirjan maalialueen vaikutusta maalintekoon käsittelevän 95. pykälän neljännessä artiklassa puolestaan todetaan seuraavaa:

Jos maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja hyökkäävä kenttäpelaaja estää maalivahtia palaamasta takaisin maalialueelle tai estää maalivahtia suorittamasta torjuntaansa maalin syntyessä, maalia ei hyväksytä ja hyökkäävälle kenttäpelaajalle tuomitaan pieni rangaistus estämisestä.

Mikäli tuomaristo taas tulkitsi jälkimmäistä sääntökohtaa, tuomio meni jälleen väärin, sillä siinä tapauksessa Hiirikoskelle olisi kuulunut kahden minuutin rangaistus.

Maali hylättiin lopulta, mutta samassa rytäkässä tuomarit paskoivat oikein kunnolla housuihinsa.

Maalivahti Rigsbylle tuomittiin lopulta tilanteesta kahden minuutin rangaistus kampituksesta ja Suomi pääsi pelaamaan ylivoimalla.

Maali siis hylättiin maalivahdin häirintänä, mutta samaisen maalivahdin kuitenkin katsottiin rikkoneen rangaistuksen arvoisesti.

Tilanteesta jäi mielikuva, että tuomarit päättivät hieman hyvitellä Naisleijonia, jonka MM-kultamaalin he olivat juuri hylänneet.

Käsittämätön farssi

Suomen päävalmentaja Pasi Mustonen ihmetteli oikeutetusti hylkäystuomiota. Hän viittoi pauhaavassa Metro-areenassa tuomaristoa luokseen selittämään ratkaisua, mutta nämä eivät tulleet.

Niinpä Mustonen marssi itse jäälle, jolloin tuomarit tulivat vihdoin kuulemaan, mitä suomalaisluotsilla oli sanottavana.

Jäälle astunut ja näin ollen sääntöjä rikkonut Mustonen olisi pitänyt ohjata välittömästi ulos ottelusta. Tuomaristo ei kuitenkaan sitä tehnyt.

Mustonen sen sijaan halusi haastaa tuomarien päätöksen maalin hylkäämisestä. Sehän kaksikolle Hertrich–Senuk passasi.

He vain sattuivat unohtamaan, ettei koko MM-kisoissa ollut edes käytössä haastomahdollisuutta. Ja vaikka olisikin ollut, Mustonen oli jo käyttänyt ottelussa aikalisänsä eikä olsii voinut näin ollen enää haastaa tuomiota.

Joka tapauksessa tilannetta käytiin vielä uudestaan kelailemassa videolta, mutta tuomio pysyi ennallaan.

Tilanteesta muodostui kuitenkin kaikkinensa käsittämätön farssi.

Ja kuten draamankaaren lopun arvata saattaa, maailmanmestaruutta juhli lopulta Yhdysvallat rangaistuslaukauskilpailun jälkeen.

Historiallisen finaalipaikan saavuttanut Naisleijonat tarjosi kuitenkin niin katkeran upean trillerimäisen näytelmän, että ensi pettymyksestä selvittyään tämä sataa roppakaupalla suomalaisen naiskiekkoilun laariin.

Naisleijonat ei ole kuuna päivänä ollut tällainen puheenaihe tässä maassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt