Voiko pienituloisesta perheestä nousta kiekkohuipulle? ”Jääkiekko oli katupoikien laji – nyt se on selvästi muuttunut” - Jääkiekko - Ilta-Sanomat

Voiko pienituloisesta perheestä nousta kiekkohuipulle? ”Jääkiekko oli katupoikien laji – nyt se on selvästi muuttunut”

Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkue juhli maailmanmestaruutta viime viikonloppuna Kanadassa. Harrastusten kallistuminen on monia perheitä koskettava puheenaihe.

Julkaistu: 12.1.2019 6:02

IS:n selvityksen mukaan voi päätellä, että nuoret MM-leijonat tulevat keskimäärin hyvätuloisista perheistä.

Harrastusten kallistuminen on ollut viime vuosina iso, monia perheitä koskettava puheenaihe. Etenkin jääkiekon kallistumisen on pelätty rajaavan lajin ulkopuolelle perheitä, joilla ei ole varaa sen kustannuksiin.

Nuorten maailmanmestaruuden voittaneen Suomen joukkueen pelaajien perhetausta antaa yhden näkökulman aiheeseen. Tuoreista mestareista valtaosa on kasvanut hyvätuloisissa perheissä, joskin joukkoon mahtuu myös muutama poikkeus.

Ilta-Sanomat selvitti Nuorten Leijonien vanhempien viime vuoden verotettavat tulot. Nuorten Leijonien vanhemmat ovat pääasiassa 45–54-vuotiaita. Juuri tämän ikäryhmän suomalaiset ansaitsevat eniten.

Viime vuonna 16 prosenttia 45–54-vuotiaista suomalaisista ansaitsi yli 60 000 euroa. Mestarileijonien vanhemmista yhtä suuriin tuloihin ylsi kaksinkertainen määrä, 32 prosenttia.

Keskimäärin Nuorten Leijonien isät ja äidit ansaitsivat viime vuonna 52 000 euroa. Samanikäisten suomalaisten keskiansio oli viidenneksen pienempi, vajaat 42 000 euroa.

Jääkiekkoa pidetään kalliina lajina harrastaa.

Myös mediaanitulossa kiekkovanhemmat peittosivat samassa suhteessa ikätoverinsa.

Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta ei ylläty kuullessaan selvityksen tuloksista.

– Eräs hyvin pitkäaikainen jääkiekkoihminen sanoi, että parikymmentä vuotta sitten jääkiekko oli vielä katupoikien laji. Kyllä se on nyt selvästi muuttunut, Itkonen sanoo.

Itkosen mukaan jääkiekko on suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisessa asemassa. Samalla kun urheilun arvostus yhteiskunnassa on lisääntynyt, jääkiekosta on tullut ”hovikelpoinen laji” kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Tämä näkyy myös maailmanmestarijoukkueen vanhempien ammateissa. Heidän joukossaan on esimerkiksi useita yrittäjiä ja toimitusjohtajia.

– Kun elämme tällaisessa markkinayhteiskunnassa, merkittäviä menestyjiä ja onnistujia ihaillaan. Mitä enemmän taloudellinen merkitys on korostunut, sitä suurempia esikuvia maailmalla pelaavista kiekkoilijoista on tullut, Itkonen sanoo.

– Suomessa vanhemmat pyrkivät vahvasti luomaan edellytyksiä lastensa menestymiselle. Tässä mielessä jääkiekko on kärkilaji.

Jääkiekon ammattimaistuminen on osaltaan nostanut lajin kustannuksia. Enää maailman huipulle ei kasveta naapuruston kaukalossa vapaaehtoisvalmentajien johdolla hankituilla taidoilla, Itkonen huomauttaa.

Jääkiekon kustannukset puhuttavat.

Jääkiekossa myös varusteet ovat kalliita, ja niitä on niin paljon, että lapsia on pakko kuljettaa harjoituksiin ja peleihin. Sekin vaatii vanhemmilta taloudellista pääomaa.

Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa ei näe yhteyttä jääkiekon korkeiden kustannusten ja Nuorten Leijonien perhetaustan välillä.

Hän kuulostaa kysymyksestä närkästyneeltä.

– En usko, että se liittyisi siihen, Tervomaa napauttaa.

– Mitä vanhempaan ja kilpailullisempaan ikään tullaan, sitä enemmän harrastamisesta tulee kustannuksia lajista riippumatta.

Jääkiekkoliitto on pyrkinyt puuttumaan lajin kustannuksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan 17-vuotiaan aktiivisesti jääkiekkoa harrastaneen nuoren harrastus on voinut maksaa perheelle 90 000 euroa kymmenen vuoden aikana.

Jääkiekkoliiton oman selvityksen mukaan luku on 20 000 euroa. Siinä ei otettu mukaan esimerkiksi henkilökohtaisia varusteita ja matkakuluja.

Vaikka Jääkiekkoliitto ei asiaa ongelmaksi myönnäkään, se on pyrkinyt viime vuosina puuttumaan jääkiekon kuluihin. Tervomaa mainitsee, että kilpailuja on pyritty suunnittelemaan niin, ettei nuorimmille junioreille tule paljon pitkiä pelimatkoja.

Lisäksi Jääkiekkoliitolla on kaksi rahastoa, joilla se tukee vähävaraisten lasten ja nuorten harrastamista. Niistä jaetaan vuosittain reilut miljoona euroa yli tuhannelle pelaajalle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?