Jääkiekko

Jukka Jalonen kertoo, mikä Suomen jääkiekossa on muuttunut – saa Leijonissa nauttia täysin uudesta tilanteesta: ”Ero on aivan hirveä”

Julkaistu:

jääkiekko
Valmentaja Jukka Jalonen kertoo nyt, mitä asioita kultaa vuolevassa Suomessa on tehty oikein.
Nuoret Leijonat MM-kultaan kotikisoissa 2016 valmentanut Jukka Jalonen näki Suomen maailmanmestaruusjuhlat taas aitiopaikalta. A-maajoukkuetta nykyisin valmentava Jalonen, 56 palasi eilen Vancouverista Suomeen.

– Aina kun voitetaan mestaruus, asiat ovat menneet kuten pitääkin, Jalonen naurahtaa.

Suomi on viime vuosina tuottanut liudan ykköskierroksen NHL-varauksia – ja ennen kaikkea lukuisia pelaajia, jotka on varattu aivan terävimmässä kärjessä. Vain ykkösvaraus puuttuu, mutta tuoreet maailmanmestarit Kaapo Kakko ja Anton Lundell ovat potentiaalisia nimiä koko tilaisuuden ykkösiksi.

– Liitto ja seurat ovat yhteistyössä tehneet paljon asioita oikein. On keskitytty enemmän yksilöiden kehittämiseen harjoituksissa, seuroissa ja akatemioissa. Seuroihin on tullut paljon taitovalmentajia, ja peliä on pilkottu enemmän niin, että pelaajia opetetaan pelaamaan pelin periaatteiden kautta. Puhdas systeemipelaaminen on jäänyt vähemmälle, Jalonen analysoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Enemmän on nykyään sitä, että miten hyökätään ja miten puolustetaan. Reagoidaan tekemällä oikeita ratkaisuja. Junnumaajoukkue- ja seurajoukkuevalmentajien välillä käydään keskustelua kansainvälisen kiekon vaatimuksista. Tiedetään, miten pelaajien pitää pelata siellä pärjätäkseen.


Lähtölaukaus muutokselle

Julkisuudessa on useasti ollut esillä vuosi 2009, jolloin Jääkiekkoliiton silloinen urheilujohtaja Erkka Westerlund kutsui maajoukkue- ja juniorivalmentajat koolle.

Tapetilla oli suomalaisen huippupelaajatuotannon tyrehtyminen ja asian korjaaminen yksilövalmentamiseen panostamalla ja mainituilla toimenpiteillä.

– Tuli paljon isoja muutoksia, Jalonen sanoo.

Suuren palaverin hedelmiä korjataan nyt. Suomi-kiekossa on silti riittänyt ongelmakohtia. On puhuttu paljon siitä, että SM-liigan, Mestiksen ja nuorten SM-sarjojen taso on laskenut, kun kaikkiin pääsee yhä nuorempana.

– Tärkeintä on kehittää pelaajia. Varmaan pelin taso olisi pikkuisen laadukkaampaa, jos sarjoissa olisi vähän vanhempia pelaajia. Toisaalta nuorista ei ehkä tulisi samanlaisia virtuooseja. Tämä on ihan hyvä trendi, kun ajatellaan yksilöiden kehittymistä, Jalonen sanoo.

– Sarjasysteemeissä ja muissa on aina parannettavaa, mutta on hyvä juttu, että parhaat pelaajat pääsevät riittävän aikaisin pelaamaan myös kotimaan sarjoissa pelejä, joissa vaatimustaso on korkealla.


”Mikään ei olisi muuttunut”

Suomi-kiekon tulevaisuus näyttää juuri nyt sensaatiomaisen kirkkaalta. On toki myös huomattava, miten paljon tulos ohjaa julkista keskustelua. Jalonen muistuttaa, että Nuorten Leijonien kohtalo oli hiuskarvan, tai oikeammin Kanadan Noah Dobsonin mailan, varassa.

– Suomi olisi hyvin voinut pudota puolivälierässä, ja nyt olisi eri ääni kellossa. Se ei ollut kovin kaukana, kuten kaikki tiedämme.

Jalonen painottaa, että jääkiekkoväen ei pidä tuudittautua mihinkään, vaan töitä pitää tehdä entistä laadukkaammin.

– Vaikka se puolivälierä oltaisiin hävitty, mikään ei olisi muuttunut. Ainoastaan tämä yksi joukkue ei olisi toiminut ihan niin hyvin. Isossa kuvassa voittamisen merkityksen ei ehkä pitäisi olla ihan niin suuri. Vaikka voitettaisiin, kaikki ei ole hyvää. Ja jos hävitään, se ei tarkoita että kaikki on paskaa.

MM-turnaus alkoi Suomelta yskähdellen. Alkulohkon päätöspeli Yhdysvaltoja vastaan oli 1–4-tappiosta huolimatta jo kohtuullisen hyvä, ja puolivälierässä kaatui Kanada jatkoajalla 2–1.

Voitto vapautti Suomen pelaamisen lopullisesti.

– Niin se menee, koska siinä oli niin paljon hävittävää. Kanada-peli oli jo ratkaisuun asti Suomen paras peli. Sen jälkeen oli vain taivas rajana. Joukkueen kovat paineet olivat nähtävissä. Siellä kuitenkin seurataan somea ja mediaa, vaikka ei kannattaisikaan, Jalonen sanoo.

Jalonen kehuu Jussi Ahokkaan johtamaa valmennustiimiä, joka auttoi joukkuetta rentoutumaan.

– On harvinaista mennä voitosta voittoon. Ruotsi on voittanut melkein 50 alkusarjamatsia putkeen, mutta mestaruuksia ei ole tullut. He ovat hävinneet monta finaalia. Jos huono peli osuu pudotuspeleihin, siinä on myöhäistä alkaa työstämään. Häviöstä oppii usein enemmän kuin voitosta, kun käännetään kaikki kivet ja kannot.


”Ero on aivan hirveä”

Jalonen oli A-maajoukkueen päävalmentajana aiemmin 2008–2013. Täksi kaudeksi Leijoniin palanneella Jalosella on nyt aivan eri lailla vaihtoehtoja arvoturnausvalinnoissaan kuin aiemmin.

– Ero on aivan hirveä. Silloin viimeisinä vuosinani emme saaneet NHL:stä käytännössä ketään pakkeja. Nuoria pelaajia siellä ei ollut ollenkaan. Nyt heitä on pilvin pimein, ja hyviä pelaajia onkin. Valinnanvaraa on aivan eri tavalla kuin 5–6 vuotta sitten, se on selvä asia, Jalonen sanoo.

Suomi hukkasi useita pelaajasukupolvia. 1990-luvun alussa syntyneet Sami Vatanen (-91) ja Mikael Granlund (-92) olivat ensimmäiset valonpilkahdukset, mutta vasta vähän heidän jälkeen Suomesta alkoi tulla laajaa huippupelaajamassaa.

– Valtteri Filppula ja Sami Lepistö ovat 84-syntyneitä. Sen jälkeen oli hyvin hyvin hiljaista. Nyt löytyy koko ajan uutta ukkoa.

Katso alla olevalta videolta ISTV:n studio Nuorten Leijonien kultafinaalin ratkaisun hetkistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt