Jääkiekko

12 syytä, miksi Timo Jutilan puhe nosti vedet jopa Rautakanslerin silmiin

Julkaistu:

Jääkiekko
Jääkiekon maailmanmestari Timo Jutila piti ylistetyn puheen Tampereen Hakametsässä torstaina. Puhetaidon asiantuntija kertoo nyt syyt, miksi Jutila nosti kyyneleet jäyhien kiekkomiesten silmiin.
Jääkiekon maailmanmestarin Timo Jutilan, 55, torstainen puhe Tampereen Hakametsän hallissa on herättänyt laajaa kiitosta.

– Kiitos kiekkolegenda Timo Jutila joka laitoit puheellasi Suomen kansan herkistymään, Ilta-Sanomien verkkosivuille kirjoittanut lukija ylistää.

– Olet uskomaton mies. Kehuit suuresti pelikavereitasi, et kehunut itseäsi lainkaan, kuten muilla on tapana. Se oli hieno teko, joka laittoi niin monilla alahuulet väpättämään.

Ylen suorassa lähetyksessä näkyi, miten kuulijoiden joukossa olleet ex-valmentaja Pentti Matikainen, ex-kiekkopomo Kalervo Kummola, ex-tähtipelaaja Esa Keskinen ja muut kiekkomiehet kuuntelivat Jutilan noin kaksikymmentä minuuttia kestänyttä puhetta vesissä silmin.


Sota-ajan retoriikasta tohtoriksi väitellyt, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä tutkijatohtori Jouni Tilli kertoo nyt Ilta-Sanomille 12 syytä, miksi Jutilan puhe liikutti yleisöä sekä Hakametsässä että television äärellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lue tästä puhe sanasta sanaan:Timo Jutilan kiitospuhe sulatti sydämet, Rautakanslerikin itki – lue se nyt sanasta sanaan: ”Sit lähretään purottelee...”

1. Muiden huomiointi

– Kertojana on Timo Jutila, mutta päähenkilöt ovat muita ihmisiä. Se on tehokas konsti. Kaikki tietävät, että Jutila on olennainen osa tarinaa. Hänen ei tarvitse korostaa itseään, Jouni Tilli sanoo.

2. Henkilökohtaiset kertomukset

– Puheen retorinen voima perustuu henkilökohtaisille kertomuksille, ja ne ovatkin tehokas keino saattaa yleisö haluttuun tunnetilaan, Tilli sanoo.

– Tässä tapauksessa Jutilan anekdootit ovat erityisen toimivia, koska niiden kautta käydään läpi – Jutilan henkilökohtaisen elämän ja tamperelaisille tuttujen tapahtumien lisäksi – suurta kehityskertomusta kohti jääkiekon ensimmäistä maailmanmestaruutta.

Näin Jutila kertoi torstaina lapsuudestaan ja nuoruudestaan: ”Ja siitä kun lährettiin liikkeelle ja kiakko alko oikeen kiinnostaa, niin se työ mitä Jääkiekkoliitto tekee, niin sillon pienestä pitäen koko maan kuuskytkolme syntyneet mitä ikäluokkaa mää oon, ni kokoonnuttiin Fennia-leirille Tampereelle. Vuosi oli seittemänkymmentä kahreksan. Finaali oli täällä Hakametsän jäähallissa länsirannikkoo vastaan ja valitettavasti Hantta Virran johrolla länsirannikko murhasi meirät.”

3. Kansallisesti merkittävä kertomus

– Jutilan käyttämän retoriikan (puhetaidon) lisäksi kyseessä on kiinnostava muistamiseen liittyvä ilmiö. Rintamakertomusten (sota-ajan) rinnalle ovat nousemassa lätkämuistelot. Molempien avulla luodaan yhteisöllisyyttä ja kansallista identiteettiä.

”Ysiviis. Maailmanmestarit, se oli jotai ainutlaatuista. Kurre, Ara ja Heksi teki mahtavan joukkuestaffin, johon kuulu myös sitte meirän huolto.”

4. Tulevan ennakointi

”Kimen (Kimmo Timonen) paita nousi kattoon tossa muutama viikko sitte ja puhe kesti nelkytä minsaa ja nyt tää kestää tunnin – Tampereen murteella.”

Jouni Tilli kutsuu Jutilan puheen alussa käyttämää kohtaa ”metatekstiksi”

– Kerrotaan, mitä tuleman pitää.


5. Tampereen murre

– Tampereen murteen käyttö on tuttua ja turvallista, Tilli sanoo.

6. Jutilan omintakeinen sanasto

– ”Kotoisa” ns. jutisanasto, sopii nimenomaan tälle henkilölle. Tästä muotoutuu puhujansa näköinen puhe.

Jutila: ”Välillä mä lährin hiipii ja kävelee siältä johonki takanurkalle ja Essi (Esa Keskinen) pani lätyn ja mä panin tyhjiin. Soli kyllä..., jos mä sillon sanoin Essi niin ku mä Essi sanoin sulle, että kyllä maalinteko on helppoo, ku tällästä tää on.”

7. Edesmenneiden sankareiden ja oppi-isien kunnioittaminen

Jutila puhui kauniisti idoleistaan, muun muassa jääkiekkopuolustajasta Pekka Marjamäestä: ”Mä tiedän, että se kolmonen on tua ylhäällä. Se pelaa siellä ylivoimaa, mutta se kuulee meitä kaikkia. Annetaan kolmoselle viä aplodit. Aika fantastinen stoori, että mun idolista tuli mun opettaja, pelikaveri ja ikuinen ystävä. Kiitos Marja.”

Tillin mukaan Jutila on tilaisuudessa juhlittavana, mutta hän osoittaa olevansa samalla myös nöyrä kunnioittamalla esikuvaansa Pekka Marjamäkea (1947–2012).

Tilli huomauttaa, että elävistä henkilöistä hän osoittaa kunnioitusta myös erityisesti Rauno Korpea kohtaan, joka on tärkeä henkilö tamperelaiselle ja suomalaiselle jääkiekkoilulle.

8. Suuren yleisön huomioiminen

”Te fanit. Suomi. Te fanit. Tampere. Muu Suomi. Mä toivon että te ymmärtäisitte mikä merkitys siitä on meille.”

– Jutila huomioi fanit, ns. suuren yleisön, kuten kunnon reetorin tuleekin.

Tillin mukaan Jutilan keino luo samastuttavuutta puhujan ja yleisön kesken.

9. Tunnettujen henkilöiden mainitseminen

Tillin mukaan yksi Jutilan tehokeinoista oli luetella rennosti niin sanottuun Suomen jääkiekkokaanoniin kuuluvia nimiä.

”Fennia- kautta Pohjola-leirin parhaita pelaajia luettelen tässä nyt muutaman: Seitkytä yhreksän Raipe Helminen, kaheksakytä Esa Keskinen, kaheksankolme Janne Ojanen, kasikasi Janne Niinimaa, anteeksi Jere Lehtinen ja yheksänkytä Janne Niinimaa. Ja kaikki on maailmanmestareita!”

10. Huumori

Jutila kertoi muun muassa tämän hauskan jutun: ”Eräänä maanantaina soi puhelin. Äitee herätti, Korven Rane soittaa. Rane kysy multa, että herätinkö. Mä sanoin, että et herättänyt. Äiti herätti. Rane ilmotti mulle, että Tapparan erustusjoukkueen reenit alkaa. ”Kuustoist kolmekymmentä kokoontuminen, seittemäntoista reenit, tuukko mukaan.” Mä sanoin ”tulen”.”

Tilli luonnehtii puheen huumoria ”jutimaiseksi”.

– Sopiva huumori saa aikaan hyvää mieltä puhujaa kohtaan, tässä tapauksessa toimii hyvin.

11. Monikielisyys

Jutila käytti puheessa neljää eri kieltä. Suomea, ruotsia, englantia ja tsekkiä:

”Med Kurre (Curt Lindström). Du visa veegen för oss. Dy truu på oss. De va dyy som klaag ihoop. Lita på oss och gör den saakken att vi har vi saansen och att vinna VM-kuld. De hände nittifem.”

– Jutila käytti eri kieliä sopivissa yhteyksissä, Tilli kehuu.

12. Synekdokee

Tillin mukaan Jutila käytti yhtenä puheen tehokeinona myös niin sanottua ”synekdokeeta” Kalervo Kummolan kohdalla. Synekdokee tarkoittaa sitä, että jokin yksityiskohta edustaa suurempaa kokonaisuutta:

”Oot johtaja, oot päätöksentekijä ja se tyä ja päivämäärä, mitä sä oot vuosikymmenet tehny suomalaisen jääkiekkoilun eteen, on jotain aivan uskomatonta. Mun sanat ei riitä kertoo siitä. Ja ennen kaikkee, mikä sydän sulla on tälle suomalaiselle jääkiekkoilulle on kertakaikkiaa fantastista.”

– Kalervo Kummolan sydän edustaa koko miestä mutta myös suomalaista jääkiekkoa. Kummolan sydämeen kiteytyy se, mitä suomalainen jääkiekko on, Juti tekee siitä melkeinpä kansallisen lätkäsymbolin, Tilli sanoo.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt