Jääkiekko

Historiantutkijat selvittivät jääkiekon menestyksen salaisuuden – kiekkomiehet lobbasivat kuntapäättäjät puolelleen

Julkaistu:

Kolumni
Suomen jääkiekkoliitto täyttää ensi vuonna 90 vuotta, mutta lajin kehitystä kuvaava historiateos ilmestyi hyvissä ajoin, kirjoittaa Juha Kanerva.
Suomen jääkiekkoliitto juhlii ensi vuonna 90-vuotista olemassaoloaan. Historiakirja lajin kehityksestä näki päivänvalon ennen laskettua aikaa, sillä Urheilumuseon tuottama Koko kansan leijonat – Suomi-kiekon historia julkistettiin keskiviikkona.

Tilaisuuden päätähti saapui paikalle myöhässä. Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja lajin vahva mies Kalervo Kummola kömpi Bottan portaita tilaisuuden jo alettua.

Tampereen-juna oli myöhässä, ja lisäksi Kazakstanin presidentin Suomen-vierailu hidasti ratkaisevasti Kummolan matkaa julkistamistilaisuuteen.

Ei ole maailma entisellään, kun ”Rautakansleri” ei saa VR:ää aisoihin ja entisten neuvostotasavaltojen päämiehet menevät protokollassa ”Kalen” edelle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

No, tilaisuuden loppupuheenvuorossaan Kummola sentään muistutti, miten asiat ennen vanhaan junailtiin.

* * *

Jääkiekkoväen kunnallispoliittinen lobbaus onkin kirjan mielenkiintoisinta antia. Aiheesta kirjoittava Jouko Kokkonen avaa osuudessaan mekanismeja, joilla Jääkiekkoliitto yritti pehmittää kaupunkien päättäjiä 1970–80-luvuilla ja myöhemminkin.

Kummolan mukaan liitto yritti tietoisesti saada seurojen johtoon henkilöitä, jotka pystyivät asemansa tai kykyjensä puolesta vaikuttamaan kuntatason päättäjiin.

Lajin suosion kasvu liittyi olennaisesti jäähalliverkoston laajentumiseen. Hallien rakennusprojektit olivat suuruusluokaltaan mittavia, joten rakennusfirmat kilpailivat tiukasti urakoista.

Kuinka paljon rakennusyhtiöillä oli ”omia miehiä” kaupunkien päättävissä elimissä tai valtionavusta päättäneiden opetusministeriön virkamiesten keskuudessa? Sitä tuoreessa kirjassa ei kerrota, joten tutkittavaa vielä riittää.

* * *

Talous ja valta yhdistyvät 1990-luvun lamavuosina, kun Jääkiekkoliitto nousi johtavaan asemaan suomalaisessa urheiluelämässä.

SVUL oli innostunut kasinotaloudesta 1980-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa ”Svulli” sai maksaa seikkailuistaan. Järjestön talous romahti, ja sen pelastaminen konkurssilta jäi valtiovallan tehtäväksi.

Suomi oli järjestänyt MM-kisat 1991, joiden erinomainen taloudellinen tulos antoi Jääkiekkoliitolle taloudellista pelivaraa.

SJL irrotti talvella 1992–93 kassansa SVUL:n hoteista ja pelasti oman maksuliikenteensä, kerrotaan Kalle Rantalan kirjoittamassa luvussa. Kabinettipelin toinen voitto saatiin, kun lätkäjätkä Martin Saarikangas valittiin uuden SLU:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuonna 1993.


Samoihin aikoihin piti pelastaa Suomen Urheiluopisto. Kiekkoväki lunasti Vierumäen osakkeita ja sai sananvaltaa päätöksenteossa. Vierumäestä tuli seuraavina vuosina entistä vahvemmin jääkiekon harjoituskeskus.

Suomen isännöimien MM-kisojen tuotto on muutenkin ollut merkittävä lisäresurssi jääkiekon suosion kasvattamiselle. Kotikisoista kertyneiden miljoonien ansiosta Jääkiekkoliitto on pystynyt kehittämään toimintaansa aivan eri malliin kuin mikään muu lajiliitto.

Ja vielä...

Suomen jääkiekkoleijona nro 1 on Kauko Karvonen. Kun Suomen olympiakomitean hallitus päätti jääkiekkojoukkueen lähettämisestä Garmisch-Partenkirchenin kisoihin 1936, Karvonen vastusti kisamatkaa, vaikka oli tuolloin Jääkiekkoliiton puheenjohtaja.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voit lukea täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt