Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tilastojen mukaan jääkiekko oli yksi dopingtestatuimmista lajeista vuonna 2017. Kiekkoilijoille tehtiin noin 200 testiä, mikä ei kuitenkaan vakuuta alan kaikkia asiantuntijoita.
Esimerkiksi suomalaisen huippu-urheilun tunnettu antidopingkriitikko Kari-Pekka Kyrö on väkevästi sitä mieltä, että SUEKin tilastot vääristävät totuutta.
– On uskomatonta, että jokin laji voi kasvaa kansallisesti niin suureksi, että sen edessä jopa dopingvalvonta polvistuu. Jääkiekko on sen tehnyt, enkä ihmettelekään yhtään, että kokaiinikohu ravisuttelee nyt lajin pääsarjaa SM-liigaa, Kyrö lataa.
– Tosin ravisuttelee vain sisäisenä asiana. Jos jokin muu urheiluorganisaatio setvisi kokaiiniepäilyjä omin päin ilmoittamatta niistä viranomaisille tai SUEKille, reaktiot olisivat äärimmäisiä.
Kyrön mielestä ”SUEK johtaa tilastomielikuvillaan ihmisiä tietoisesti harhaan”.
– SUEK tyytyy kritiikittä sylikoiran rooliin! Pidän tätä selvänä huijaamisena, sillä todellisuudessa jääkiekko tekee mitä huvittaa, vailla kunnon testipelkoa, maastohiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja tykittää.
”Naurettavat testausmäärät”
Jääkiekkoilijoiden dopingvalvonta on puhuttanut Ilta-Sanomien viime perjantaina julkaisemien uutisten jälkeen. IS paljasti, että yksi SM-liigaseura oli keväällä 2017 varoittanut SM-liigan ylintä johtoa muutamaan omaan pelaajaansa kohdistuneista kokaiinin käyttöepäilyistä.
Kokaiini luokitellaan dopingaineeksi, ja sen käytöstä voi saada kahden vuoden kilpailukiellon.
Ilta-Sanomat kertoi jääkiekon SM-liigan kokaiiniringistä viime viikon perjantaina.
IS:n perjantaisessa haastattelussa kyseisen liigaseuran johtohenkilö pelkäsi, että ”SM-liigassa kytee kokaiinipommi” ja arveli, että ”kokaiinia olisi käytetty useammassa kuin yhdessä liigaseurassa”.
– Jääkiekon testausmäärät ovat suorastaan naurettavia ammattiurheilijoiden määrään suhteutettuna, Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen dopingskandaalissa ryvettynyt Kyrö näkee.
Suomessa on yleisen käsityksen mukaan reilu tuhat ammattiurheilijaa, joista osa urheilee ulkomailla. Kyrö laskee, että tästä määrästä jääkiekkoilijoita on yli puolet, 500–600 yksilöä. Arvio pitääkin todennäköisesti paikkansa.
Hiihdossa testejä tehtiin kaikkiaan 167, mikä on suhteellisesti paljon lajia ammatikseen urheilevien määrään (20–30) nähden.
– Olen kritisoinut jääkiekon olematonta testauskulttuuria aiemminkin, enkä perusteetta. Jääkiekko on ylivoimaisesti Suomen suurin laji, mutta silti kaikista SUEKin testeistä vain alle 10 prosenttia tehdään tässä lajissa, Kyrö perustelee.
Vuonna 2017 SUEK teki Suomessa yhteensä 2 716 dopingtestiä.
– Vain joka kolmas jääkiekkoilija saattaa kauden aikana joutua testiin, ja joidenkin kohdalla arpaonni ei välttämättä osu viiteen vuoteen. Kun uskottavaa testauskulttuuria ei ole ja koska kokaiini ei asiantuntijoiden mukaan välttämättä näy elimistössä kuin joitakin vuorokausia, niin totta kai se madaltaa pelaajien kynnystä käyttää ainetta.
Kari-Pekka Kyrö suhtautuu kriittisesti jääkiekon dopingtestaamiseen.
Kyrön mukaan Suomen jääkiekon MM- ja olympiajoukkueiden runkopelaajat pelaavat sarjoissa, joihin SUEKin testaajilta on päästy kielletty.
– Jos joitakin maajoukkuepelaajia testataankin kerran vuodessa arvokisojen lähestyessä, sillä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä, Kyrö rummuttaa.
– Jos suomalainen jääkiekko haluaa oikeasti varmistaa puhtautensa tulevaisuudessa, kiekkoilijoiden testimäärät pitää moninkertaistaa liiton ja liigan kustannuksella.
”En tyrmää hänen kantaansa”
IS esitti Kyrön kritiikin keskeiset kohdat SUEKin testauspäällikölle Katja Huotarille. Hän ei karvannut tiukkasanaiseen vastahyökkäykseen.
– Jokaisella on tässäkin asiassa oikeus omaan mielipiteeseensä, niin Kyrölläkin. Näin ollen en tyrmää hänen kantaansa – vaikka olenkin eri mieltä sen sisällöstä, Huotari kommentoi.
SUEKin testauspäällikkö Katja Huotari ei niele Kari-Pekka Kyrön kritiikkiä sellaisenaan.
– Kyrö lähestyy asiaa jääkiekkoilijoiden ammattipelaajien määrän näkökulmasta. SUEK noudattaa Wadan ohjeistuksia, ja niiden perusteella ammattilaisuus ei ole ainoa testauskriteeri. Niitä on lukuisia. Me teemme asioita faktoihin perustuen, ja kun niiden valossa asioita tarkastellaan, Kyrönkin väittämät asettuvat täysin erilaiseen kontekstiin.
