Juniorikiekon himoituimman palkinnon ensimmäinen suomalaisvoittaja oli mies, jonka mukaan Raimo Helminen nimesi poikansa

Julkaistu:

Jääkiekko
Memorial Cupin loppuottelussa on tänä keväänä yksi suomalaispelaaja. Historian aikana himoitun pokaalin on pystynyt voittamaan vain neljä suomalaista.
Juniorijääkiekkoilun kruununjalokiven, Memorial Cupin, finaali pelataan varhain maanantaiaamuna Regina Patsin ja Acadie-Bathurs Titanin välillä.

Mukana on myös suomalaisväriä, sillä Patsin hyökkäyksessä viilettää ensimmäistä kauttaan joukkueessa pelaava Espoon Bluesin kasvatti Emil Oksanen, 19.

Memorial Cup on Kanadan pääjunioriliigojen vuosittainen lopputurnaus. Siihen pääsevät mukaan WHL:n, OHL:n, ja QMJHL:n voittajat sekä isäntäseura, tänä vuonna Regina Pats.

Lopputurnauksessa oli mukana myös WHL:n mestarijoukkueen Swift Current Broncosin suomalaiskapellimestari Aleksi Heponiemi. Saskatchewanilaisten taival päättyi kuitenkin kolmen tappion myötä alkusarjaan.

Memorial Cupin on historian aikana voittanut vain neljä suomalaispelaajaa. Niistä ensimmäiset olivat Anssi Melametsä ja Veli-Pekka Kinnunen vuonna 1979. Viimeisimmät ovat kahdelta edelliskeväältä: Olli Juolevi 2016 ja Julius Nättinen 2017.

– Muistan hyvin sen mestaruuden, se oli huikea homma, Melametsä, 56, muistelee.

– Memorial Cup on Kanadassa todella arvostettu. Varmaan Stanley Cupin jälkeen toiseksi arvostetuin.

Nykyään suomalaispelaajien lähtö Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin ei ole kovinkaan tavatonta, mutta 40 vuotta sitten oli toisin.

Ikäluokan -61 lupaukset Melametsä ja Kinnunen olivat jo nousseet Jokerien liigajoukkueen harjoitusrinkiin, mutta kauden kynnyksellä valmentaja Matti Väisänen ilmoitti, ettei peliaikaa ole juurikaan luvassa.

– Meillä oli silloin Jokereissa yksi kanadalaispelaaja, David Conte. Hän kysyi, kiinnostaisiko meitä lähteä Kanadaan pelaamaan.

Kaksikko suuntasi Peterborough Petesin joukkueeseen, ja kausi huipentui Memorial Cupin voittoon.

Mestaruuden jälkeen molemmat palasivat takaisin Helsinkiin ja vakiinnuttivat paikkansa Jokerien liigamiehistössä.

Kinnunen pelasi lopulta hienon, 14 kautta kestäneen uran Suomen kaukaloissa. Melametsä sen sijaan nousi myöhemmin aina Leijona-kapteeniksi ja NHL-pelaajaksi asti.


SM-liigassa Melametsä muodosti legendaarisen tutkaparin yhdessä Tony Ariman kanssa. Kohusiirrolla kaudeksi 1981–82 HIFK:hon siirtynyt kaksikko kylvi 80-luvulla tuhoa molempien helsinkiläisseurojen paidassa.

Melametsä piipahti myös NHL:ssä Winnipeg Jetsin paidassa kaudella 1985–86. Näytönpaikat jäivät kuitenkin vähälle.

– Peliaikaa tuli muutamia vaihtoja pelissä nelosketjussa. Aina vain sanottiin, että ”be ready, be ready”.

Tutkapari Melametsä–Arima teki 80-luvun alussa vaikutuksen myös Tampereella. Tuolloin nuoret Ilveksen lupaukset Raimo Helminen ja Jari Neuvonen sopivat jopa nimeävänsä esikoispoikansa ihailemansa kaksikon mukaan.

Helminen kertoi taannoin ilmestyneessä elämäkertakirjassaan (Vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä, Vesa Laitinen, Aamulehti, 2004) pitäneensä kiinni lupauksestaan ja antaneensa 90-luvun alussa syntyneelle pojalleen nimeksi Anssi – juurikin Melametsän mukaan. Neuvonen sen sijaan oli isäksi tultuaan perääntynyt vedosta.

– Kyllähän se tietysti mieltä lämmitti ja lämmittää edelleen. Aika huikea juttu. Tunnen sekä Raipen että Neuvosen Jaken. Molemmat ovat ihan loistokavereita, Melametsä naurahtaa.


Melametsä lopetti komean pelaajauransa Kouvolan KooKoon 1. divarijoukkueessa vuonna 1994.

Nykyään, 56-vuotiaana, hän on mukana perheyrityksensä toiminnassa. Melametsä opiskeli jo peliuransa aikana kauppakorkeakoulussa ja valmistui myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi.

Jääkiekkoa hän kertoo seuraavansa nykypäivänä satunnaisesti.

– Lähinnä NHL:n tuloksia ja joitakin huippuhetkiä. SM-liigaa käyn pari matsia kaudessa katsomassa paikan päällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt