Jääkiekko

2002–2009 – mitä nämä numerot tarkoittavat Leijonien kannalta?

Julkaistu:

World Cup
Suomi-kiekko sai World Cupissa jääkylmän realismisuihkun, kirjoittaa Sami Hoffrén Torontosta.
Leijonat hävisi viime yönä Ruotsille 2–0. Tiukka kamppailu, mutta maiden tasoeroa kuvaavat oikeat numerot ovat 2002–2009.

Näiden vuosien väliin mahtuvaan ajanjaksoon tiivistyy Suomen ja Ruotsin välinen ero, jonka takia Ruotsi jatkaa välieriin ja Suomi ei.

Seitsemän vuoden etumatka on kiekkomaailmassa valtava. Ruotsi on tästä hyvä esimerkki.

Ruotsin jääkiekkoyhteisö istui isolla porukalla alas 14 vuotta sitten. Perinteisen ja ylpeän palloilumaan juniorikiekko riutui henkitoreissaan. Alle 20-vuotiaiden maajoukkue pelastautui putoamissarjan kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hätä oli kova. Painotuksia muutettiin yhdessä juniorivalmennuksessa ja pelaajakehityksessä. Alettiin panostaa ja vaatia kilpailua. Tulokset ovat nähtävillä Tre Kronorin pelaajaluettelosta.

Suomi seurasi perässä seitsemän vuotta myöhemmin. Länsinaapurista otettiin oppia, samalla vahvistettiin omaa suomalaista identiteettiä. Meidän pelin päälle nostettiin yksilö.

Suomen kohdalla ongelmana vain on, että hätäkokouksesta on aikaa seitsemän vuotta.

Suomalaiset uudet huippuyksilöt ovat vasta kypsymässä. Takamatkan pitääkin näkyä World Cupin tasoisessa turnauksessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kahden kerroksen väkeä

Vaikka Suomi-kiekossa tehtiin voimakas korjausliike, syksy 2016 on vielä kompromissien aikaa.

Suomi on pakon sanelemana Toronton kirkkaissa valoissa mukana kahden kerroksen väellä. Materiaalissa annettava tasoitus on raju turnauksen kärkiporukoihin. Yhden pelaajasukupolven puuttumisesta jäävää aukkoa ei paikata tuosta vain, kun pelataan maailman parhaita vastaan.


Aleksander Barkov ja Rasmus Ristolainen ovat leijonalauman nuoria NHL-tähtiä, mutta he ovat vasta lähestymässä parhaita vuosiaan. Sebastian Aho ja Patrik Laine ovat jo nyt poikkeuksellisia nuoria kiekkoilijoita, mutta täysraakileita tällä tasolla.

Neljän vuoden päästä World Cupissa Suomen tilanne on täysin toinen. Pojat ovat tuolloin miehiä.

Ruotsin rosteri on tässä turnauksessa täynnä mitat täyttäviä NHL-tähtiä ja vankkaa pelaajamassaa, josta ammentaa. 14 vuodessa ehtii kasvattaa pelaajia.

Perspektiiviä tuo Suomen ja Ruotsin puolustuskuusikot. Suomen kokemattoman puolustuksen yhteenlasketut NHL-ottelut (838) ja pisteet (277) kalpenevat länsinaapurin kuusikolle. Ruotsin timanttisessa puolustuksessa on NHL-kokemusta 2691 ottelun ja 1194 tehopisteen verran.

Suomi oli tiistaina Ruotsia parempi joukkue pelillisesti. Sitkeä leijonamiehistö oli taktisesti kypsempi. Lauri Marjamäen suojatit suorittivat ajoittain oman potentiaalinsa ylärajoilla.

Silti ei riittänyt. Miksi?

Ruotsin kolmospari on Oliver Ekman-LarssonNiklas Hjalmarsson. Suomen vastaava on Jyrki JokipakkaVille Pokka. Ruotsin nelosketjussa pelaa kaksi yli 50 tehopisteen NHL-pelaajaa. Suomen koko joukkueessa heitä on kolme.

Siinä ne erot.


Aito suurvalta

Viime talvi oli uskomatonta ilotulitusta suomalaisessa jääkiekkoilussa. Alle 20- ja alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruudet kertoivat isoin kirjaimin, mihin suuntaan Suomi-kiekko on matkalla. Korostetaan vielä: matkalla.

1990-luvun lopulla syntyneistä on kasvamassa uusi kultainen sukupolvi, jonka varaan suomalaista huippukiekkoilua voi rakentaa uskottavasti.

Tämän syksyn huipputurnaus pelataan Suomi-kiekon näkövinkkelistä liian aikaisin. Marjamäellä on käsissään ryhmä, josta löytyy parhaassa iässä olevia NHL-huippupelaajia yksinkertaisesti liian vähän.

Viime kauden kultakiimassa hätäisimmät ehtivät jo julistaa Suomen uudeksi jääkiekon suurvallaksi. Juniorimenestys on loistava alku, mutta siitä on vielä helkutisti matkaa maailman absoluuttiselle huipulle.

Aidolla jääkiekon suurvallalla on varaa pelata puolivaloilla World Cupissa - ja voittaa ottelu.

Torontossa saatiin tästä terve annos jääkylmää realismia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt