Ihminen voi sosiaalisesti hyvin, kun hänellä on itselleen riittävästi merkityksellisiä suhteita, sosiaaligerontologian apulaisprofessori Ilkka Pietilä Helsingin yliopistosta kertoo.
Sosiaalista hyvinvointia on kuitenkin vaikea mitata tai määritellä yksiselitteisesti, sillä se, minkä kukin kokee riittäväksi tai merkitykselliseksi ihmissuhteista puhuttaessa, on hyvin yksilöllistä.
– Jollekin riittää kaksi läheistä ihmissuhdetta, toinen on tyytymätön, vaikka niitä olisi kymmenen. Yksinäisyys on merkittävä sosiaalista hyvinvointia nakertava tekijä, ja sekin on varsin subjektiivinen asia. Ihminen voi kokea yksinäisyyttä, vaikka olisi jatkuvasti tekemisissä muiden kanssa, Pietilä sanoo.
”Jos ihminen kokee yksinäisyyden ongelmaksi, se tuottaa stressiä ja ahdistaa.
Ihmissuhteiden merkityksellisyys riippuu myös siitä, mitä ihminen toisilta kaipaa. Osa kokee yksin olemisen ikäväksi ja viettää mielellään aikaa muiden kanssa. Toiset puolestaan hakevat ennen kaikkea syvällistä keskustelukumppania ja reflektiopintaa tunteiden käsittelyyn.
Sosiaalinen hyvinvointi tuo terveyttä – ja mahdollisesti myös pitkää ikää
Sosiaalinen hyvinvointi on väestötasolla yhteydessä pitkään elämään, joskin yksilön kohdalla sosiaalisen hyvinvoinnin ja elinvuosien välille ei voi vetää yhteyttä. Sosiaalisesti hyvinvoiva on kuitenkin usein tyytyväisempi elämäänsä ja välttyy useilta terveyshaitoilta.
– Jos ihminen kokee yksinäisyyden ongelmaksi, se tuottaa stressiä ja ahdistaa. Lisäksi siihen voi liittyä pahan olon lääkitsemistä esimerkiksi alkoholilla. Aktiivinen sosiaalinen elämä puolestaan tuo useimmille tyytyväisyyttä elämään. On kuitenkin tärkeä muistaa, etteivät kaikki kärsi yksinolosta, Pietilä sanoo.
Ihminen voi sosiaalisesti hyvin silloin, kun hänellä on itselleen riittävästi merkityksellisiä suhteita.
Sosiaalinen hyvinvointi tuottaa usein myös fyysistä hyvinvointia. Kun ympärillä on läheisiä ihmisiä, tulee helpommin lähdettyä vaikkapa kävelylle tai osallistuttua erilaiseen toimintaan.
Ihminen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tai kaipaa muita ihmisiä, jos suhde perheeseen tai kumppaniin on avoin. Myös se vaihtelee, kuinka usein muita halutaan tavata ja mitä sosiaalisilta suhteilta kaivataan.
– Kyselytutkimuksissa nousevat esiin luottamus ja asioiden jakaminen. Lisäksi suhteilta toivotaan vastavuoroisuutta, Pietilä kertoo.
Eläkkeelle jääminen voi horjuttaa sosiaalista hyvinvointia
Ikääntyneiden elämässä on tilanteita, joissa sosiaalinen hyvinvointi voi olla uhattuna. Tällaisia ovat esimerkiksi puolison kuolema, muutto vieraalle paikkakunnalle tai eläköityminen.
Moni odottaa eläkkeelle jäämistä ja mahdollisuutta viettää aiempaa enemmän aikaa läheisten kanssa, mutta huomaakin kaipaavansa työkavereita. Työssäkäyvät unohtavatkin usein, miten paljon työkavereiden kanssa ollaan tekemisissä ja miten työn päättyminen muuttaa sosiaalisia suhteita.
– Eläkkeelle jääminen jättää aukon sosiaalisiin suhteisiin, Pietilä sanoo.
”Ennen kaikkea kannattaa tehdä sellaista, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Pakolla tekeminen ei tue hyvinvointia.
Tamperelaisen Mummon Kammarin vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja Soile Kukkonen kertoo, että myös muutto voi horjuttaa iäkkään sosiaalista hyvinvointia.
– Jos muuttaa esimerkiksi auttamaan lastenlasten hoidossa toiselle paikkakunnalle, saattaa lastenlasten kasvettua havahtua siihen, ettei tunne paikkakunnalta ketään omanikäistään. Osa muuttaa myös vanhalle kotipaikkakunnalleen ja huomaa, etteivät ihmiset ja tavat siellä ole enää samanlaisia kuin vuosikymmeniä sitten, Kukkonen sanoo.
Kukkonen huomaa työssään, miten sosiaalinen hyvinvointi lisää vanhusten elämäniloa ja toivoa. Mummon Kammari on vapaaehtoisen vanhustyön keskus, jolla on kohtaamispaikka Tampereen keskustassa. Lisäksi Mummon Kammari vie vapaaehtoistoimintaa vanhusten koteihin.
Kukkonen ja Pietilä korostavat kumpikin, että jokainen tietää parhaiten, mikä omassa elämässä tuottaa hyvinvointia. Tärkeintä onkin kuunnella itseään.
– Ennen kaikkea kannattaa tehdä sellaista, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Pakolla tekeminen ei tue hyvinvointia, Kukkonen sanoo.
Lisäisivätkö nämä sinun hyvinvointiasi?
1. Mieti, mistä pidät
Jos kaipaat elämääsi lisää sosiaalisia kontakteja, mieti ensin, mistä olet kiinnostunut ja millaisia taitoja sinulla on. Jos tykkäät tehdä käsitöitä, hakeudu porukkaan, jossa niitä tehdään yhdessä. Tai jos laulaminen on sinun juttusi, etsi matalan kynnyksen lauluryhmä.
– Tekemällä sitä, mistä itse tykkää, saattaa löytää ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä, Kukkonen sanoo.
2. Kokeile kerho- ja järjestötoimintaa
Yksinäisyyttä voi helpottaa hakeutumalla muiden seuraan, vaikka läheisiä ihmissuhteita ei olisikaan. Pietilä kehottaa osallistumaan esimerkiksi järjestötoimintaan, sillä Suomi on pullollaan erilaisia kerhoja ja järjestöjä.
– Järjestötyöstä voi löytää työpaikan kaltaisen yhteisön eläkepäiviin, Pietilä sanoo.
3. Pyydä vapaaehtoinen kotiin
Järjestötoiminta ja erilaiset ryhmät eivät ole kaikkia varten. Sosiaalisia kontakteja kaipaavan vanhuksen kannattaakin tutustua erilaisiin vapaaehtoisten tarjoamiin palveluihin. Mummon Kammarin vapaaehtoiset vierailevat vanhusten luona juttu-, ulkoilu- ja asiointikavereina. Samanlaista toimintaa järjestävät ympäri Suomea esimerkiksi SPR ja seurakunnat.
– Vapaaehtoistyöntekijät luovat vanhuksille myös luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä, mikä osaltaan lisää sosiaalista hyvinvointia. Osa vanhuksista saattaa puhua vapaaehtoiselle sellaisia asioita, joita ei ole koskaan kertonut kenellekään, Kukkonen sanoo.
4. Yritä syventää olemassa olevia ihmissuhteita
Moni meistä arkailee suhteen syventämistä, vaikka tapaisi ihmisen, jonka kanssa juttu luistaa.
– Eivät ihmiset yleensä pahastu, vaikka ehdottaisi tuttavalle uutta tapaamista, Pietilä kannustaa.
