Kun ihminen rakastuu, aivoissa alkaa tapahtua: myötätuntoinen rakkaus tuntemattomiin ihmisiin näkyy aivoissa eri tavalla kuin romanttinen rakkaus.

Näin rakkaus näkyy aivoissa – selvä ero ystävyyden ja intiimin suhteen välillä

Romanttinen rakkaus kumppaniin aktivoi aivoja eri tavalla kuin rakkaus ystäviin tai lemmikkieläimeen.


11.2. 15:45

Suurikokoinen kuvantamislaite hurisee Aalto-yliopiston laboratoriossa Espoon Otaniemessä. Siemensin valmistama möhkäle tuottaa kolmen teslan magneettikentän, jonka avulla ihmisen aivoista ja niiden aktiivisista alueista voidaan saada millimetrintarkkoja kuvia.

Vaikka laitteella ei juuri nyt kuvata, sen nestemäistä heliumia kierrättävät jäähdytyspumput pitävät ääntä. Kuvauksen aikana meteli nousee huomattavasti.

Miten ihmeessä tällaisessa sairaalaympäristössä voidaan tutkia rakkautta?

Tarinoiden avulla. Ne on kirjoittanut filosofian tohtori Pärttyli Rinne, joka koordinoi Aalto-yliopistossa meneillään olevaa monitieteistä rakkaustutkimusta.

Pärttyli Rinne ja Mikko Sams käyttivät rakkaustutkimuksessa Aalto-yliopiston MRI-skanneria.

Tutkimuksessa koehenkilöiden aivoja kuvattiin samaan aikaan, kun naisääni kertoi heille kuulokkeista pieniä tarinoita.

– Vaikka sellaisen, että olet kumppanisi kanssa pyykkituvassa, ja hän kääntyy katsomaan sinua hymyillen. Yhtäkkiä muistat, kuinka ihana ihminen kumppanisi onkaan ja tunnet rakkautta häntä kohtaan, kertoo Rinne IS:lle Otaniemen Magneettitalon pohjakerroksessa.

Tutkijat valikoivat koehenkilöiksi 55 ihmistä, jotka kokivat tutkimuksen aikana olevansa rakastavassa parisuhteessa. Lisäksi valikoiduilla on lapsia.

– Romanttinen rakkaus ja rakkaus lapsiin ovat yleisesti tunnustettuja rakkauden ydinalueita. Halusimme varmistaa, että koehenkilöillä on omakohtaista kokemusta juuri näistä rakkauden lajeista sillä hetkellä, kun he tulevat tänne, Rinne selittää laboratoriossa.

Rinne kirjoitti tutkimusta varten tarinoita kuudesta eri rakkauden tyypistä. Satunnaisessa järjestyksessä koehenkilöille kerrotut tarinat kuvasivat romanttisen rakkauden lisäksi rakkautta lapsiin ja ystäviin, myötätuntoista rakkautta tuntemattomiin ihmisiin sekä rakkautta lemmikkieläimiin ja kauniiseen luontoon. Vertailukohtana oli sävyltään neutraaleja tarinoita – niissä ei tapahtunut mitään erikoista.

– Aikaisemmissa tutkimuksissa on lähinnä tutkittu romanttista rakkautta ja rakkautta lapsiin. Me halusimme ottaa mukaan laajemman tunteiden kentän, Rinne sanoo.

Me halusimme ottaa mukaan laajemman tunteiden kentän.

Tältä ihmisaivot näyttävät kuvankäsittelyohjelmalla muokatussa fMRI-kuvassa, joka tuo esille eri aivoalueiden aktivaatioita. Kuva ei liity Aalto-yliopiston tutkimukseen.

Kun koehenkilöt eläytyivät tarinoihin, niiden herättämät tunteet aktivoivat tiettyjä aivoalueita. Aktivaatioiden kuvantamiseen soveltui parhaiten toiminnallinen magneettikuvaus eli fMRI (engl. functional Magnetic Resonance Imaging), kertoo tutkijaryhmän neurotieteilijä, MAGICS-infrastruktuurin tiedejohtaja ja Aalto-yliopiston professori Mikko Sams.

– Toiminnallisen magneettikuvauksen hyvä puoli on se, että sillä me pystymme hyvinkin tarkkaan katsomaan, missä paikoissa aivoissa asioita tapahtuu. Menetelmällä on omia rajoituksia, mutta paikkatarkkuus on tässä tutkimuksessa kaikkein tärkeintä, Sams kertoo.

Rinne, Sams sekä tutkijat Linda Henriksson, Juha Lahnakoski, Heini Saarimäki ja Mikke Tavast ovat vasta analysoimassa koehenkilöiden fMRI-kuvista saatua dataa. Tuloksia alkaa kuitenkin jo näkyä.

– Näyttää siltä, että aivoissa on yhteisiä mekanismeja, jotka liittyvät kaikkiin koettuihin rakkaustyyppeihin. Se oli myös meidän arvaus – näin sen tulisi olla, koska kyse on evoluutiossa eri eläimillä ja myös ihmisillä säilyneestä järjestelmästä, Sams sanoo.

– Rakkauden kohde määrittää, mitä muita alueita tietyn tyyppisen rakkauden prosessointiin liittyy.

Rinteen mukaan tutkimusaineistossa näkyy ihmisiin kohdistuvissa rakkauden lajeissa aktivaatioita alueilla, jotka yhdistyvät sosiaaliseen prosessointiin.

– Sen lisäksi nähdään aktivaatioita alueilla, jotka yhdistyvät palkinnon tai mielihyvän käsittelemiseen, Rinne sanoo.

– Jännää tässä on se, että aktivaation määrä tai voimakkuus muuntuu sen mukaan, kuinka läheisestä kiintymyssuhteesta on kysymys. Me nähdään vahvempia aktivaatioita silloin, kun kiintymyssuhde on hyvin läheinen.

Jännää tässä on se, että aktivaation määrä tai voimakkuus muuntuu sen mukaan, kuinka läheisestä kiintymyssuhteesta on kysymys.

Pärttyli Rinne ja Mikko Sams ovat jo saaneet alustavaa dataa tutkimustuloksista.

Tutkijat havaitsivat aivokuvista, että tarinat aktivoivat aivojen pintakerroksissa niin sanottua mielen teoriaan liittyvää verkostoa. Mielen teoria viittaa ihmisen ymmärrykseen siitä, että hänellä on oma tietoisuus, ajatukset ja tunteet ja että muut ihmiset ovat samanlaisia.

Mielen teorian verkosto aivoissa aktivoituu, kun ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Silloin aivot käsittelevät sosiaalista informaatiota. Rakkauden tunne ei kuitenkaan jää siihen.

– Syvemmällä, niin sanotussa palkintojärjestelmässä, on aika voimakkaita aktivaatioita, Rinne kertoo.

Rakkaus asuu siis useilla aivojen alueilla. Niiden aktivaatio muuttuu kiintymyssuhteen voimakkuuden mukaan: myötätuntoisessa rakkaudessa tuntemattomiin ihmisiin aktivaatiot ovat selvästi heikompia kuin rakkaudessa intiimiin kumppaniin ja jälkeläisiin.

Eroja on myös muissa rakkauden tyypeissä.

– Rakkaus lemmikkeihin ja rakkaus luontoon ei aktivoi samalla tavalla sosiaaliseen prosessointiin liittyviä alueita. Sitä me arvelimmekin jo ennen kokeen aloittamista, Rinne sanoo.

Tämän tyyppistä rakkautta käsittelee muun muassa aivojen pihtipoimun etuosa, joka on mukana monissa erilaisissa toiminnoissa. Välillä se toimii osana dopamiinin ja oksitosiinin eritystä säätelevää palkintojärjestelmää, välillä se yhdistyy sosiaaliseen prosessointiin. Dopamiini ja oksitosiini ovat mielihyvähormoneita.

Rakkaus lemmikkeihin ja rakkaus luontoon näyttää aktivoivan hyvään mieleen tai positiiviseen mielialaan liittyvää aluetta, jolla toki on monia muitakin funktioita.

Rakkaustutkimuksen tuoretta aineistoa: Romanttisen rakkauden kokemuksen herättämä aktivaatio näkyy selvästi koehenkilön aivoissa.

– Tämä alue on löydetty johdonmukaisesti esimerkiksi onnellisuustutkimuksissa. Meditaatiotutkimuksissa se on yhdistetty ahdistuksen vähenemiseen. Eli rakkaus lemmikkeihin ja rakkaus luontoon näyttää aktivoivan hyvään mieleen tai positiiviseen mielialaan liittyvää aluetta, jolla toki on monia muitakin funktioita.

Arkielämän havainnot tukevat hyvin tätä tutkimustulosta. Lemmikin lämpö ja läheisyys ja luonnossa liikkuminen tuovat hyvän olon.

Rakkaus asuu toki aivojen lisäksi myös kehossa. Rakastuneen sydän pamppailee, rintaa korventaa ja posket hehkuvat.

– Tunnepuoli vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Vahvimmissa kiintymyssuhteissa kehokokemukset paikallistuvat rinnan alueelle, Rinne sanoo.

– Kun mennään etäisempiin kiintymyssuhteisiin, rinnan alueen aktivaatio heikkenee, mutta aivoissa aktivaatio pysyy. Myötätuntoinen rakkaus tuntemattomiin ihmisiin ei saa sydäntä sykkimään samalla tavalla kuin romanttinen rakkaus.

Lue lisää: Rakastuitko ystävääsi? Jopa 70 prosenttia romansseista alkaa ystävyydestä, paljastaa tuore tutkimus – jaa meille omat kokemuksesi!

Tutkimus näyttäisi vahvistavan myös vanhaa sanontaa, jonka mukaan rakkaus on sokea. Kumppaniaan ja lastaan rakastava ei tarkastele rakkautensa kohdetta viileän objektiivisesti, vaan ikään kuin ruusunpunaisten silmälasien läpi. Silloin sosiaalista päätöksentekoa ohjaavien alueiden aktiivisuus vaimenee aivoissa.

Ilmiö on havaittu jo aikaisemmissa tutkimuksissa.

– Näyttää siltä, että ystäviä kohtaan tunnettu rakkaus vaatii hieman enemmän sosiaalista prosessointia kuin meidän lähimpiin ja intiimeimpiin kumppaneihin ja lapsiin kohdistuva rakkaus, Rinne kertoo.

Myötätuntoinen rakkaus tuntemattomiin ihmisiin ei saa sydäntä sykkimään samalla tavalla kuin romanttinen rakkaus.

Aalto-yliopiston AMI-keskuksen laboratoriomestari Rami Kunnas (vas.) ja Pärttyli Rinne viettivät tutkimuksessa pitkiä aikoja MRI-skannerin äärellä.

Mutta voiko rakkautta tutkia ja ymmärtää tieteellisesti?

Professori Samsin korviin on kuulunut kollegoilta yllättävää kritiikkiä Aalto-yliopiston rakkaustutkimusta kohtaan. Aihetta on yleensäkin tutkittu maailmalla vain vähän.

– Tavallaan tilanne on samanlainen kuin silloin, kun osa neurotieteilijöistä alkoi kiinnostua emootioista, tunteista. Osa oli sitä mieltä, että ne ovat sellaista mössöä, jota ei kannata tutkia ollenkaan. Nyt se on neurotieteellisen ihmistutkimuksen valtavirtaa.

Sams pitää Aalto-yliopiston rakkaustutkimusta laajana ja kansainvälisestikin kiinnostavana. Sillä on mahdollisuuksia viedä tiedettä eteenpäin.

– Tämä on edistynein ja systemaattisin tutkimus, jota rakkauden eri tyypeistä on tehty. Koehenkilöiden määrä on varsin hyvä, 55. Tyypillisesti koehenkilöiden määrä on paljon pienempi, Sams kertoo.

Lue lisää: Miksi vatsaan tulee perhosia jännittävässä tilanteessa? Psykologi antaa kattavan selityksen yleiseen ilmiöön

Rinteen mukaan arvostelijoiden argumentit ovat tämän tyyppisiä: ”Te kuvittelette, että rakkaus ei ole mitään muuta kuin aivojen sähkökemiallista toimintaa.”

– Ei me niin ajatella. Tämä on vain yksi näkökulma, ja tosi jännittävä ja kiinnostava näkökulma. Mutta vain yksi, Rinne sanoo.

– Kirjallisuus, taide, ja kulttuuri osallistuvat myös rakkauden ilmiöön ja voivat myös osallistua rakkauden ymmärtämiseen. Kaikki näkökulmat voivat olla käytössä. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta rakkauteen.

Rinne on jo nyt saanut tutkimukselta paljon. Parasta on ollut monitieteisyys ja hyvä yhteistyö tutkijoiden kesken.

– Tulen vielä vanhana pappana muistelemaan, että tämä oli maagista aikaa, kun päästiin tekemään tällaista.

Fakta

Aalto-yliopiston AMI-keskuksen käytössä Espoon Otaniemessä on kolmen teslan magneettikentän tuottava MRI-skanneri.

Toiminnallinen magneettikuvaus

1. Aivojen magneettikuvaus (MRI) ja toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) ovat perustutkimuksessa ja lääketieteellisessä diagnostiikassa laajimmin käytettyjä aivojen kuvantamismenetelmiä.

2. Toiminnallisessa magneettikuvauksessa MRI-skanneri kuvantaa aivojen eri osissa olevan veren happipitoisuuksien muutoksia. Menetelmä tuo esille kudosten aktivaation.

3. Mitä voimakkaamman magneettikentän MRI-skanneri tuottaa, sitä pienempiä yksityiskohtia kuvista voidaan havaita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?