Kommentti: Suomessa on yksi ammattiryhmä, jota arvostetaan aivan liian vähän

Kun haluan voida hyvin sekä fyysisesti että henkisesti, suuntaan ryhmäliikuntatunnille. Salikorttini sen sijaan on edelleen käyttämättä.

19.1. 8:45

Olen alkuvuodesta havahtunut siihen, että Suomessa on ammattiryhmä, joka saa julkisesti liian vähän kiitosta osakseen. Nyt on aika korjata asia.

Julkinen rakkaudentunnustukseni teille, ryhmäliikunnanohjaajat. Te olette koulutettuja ammattilaisia ja liikutatte meitä suomalaisia viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan ympäri Suomen. Sekä yksityisissä että kunnallisissa liikuntakeskuksissa. Parannatte sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme.

Olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti ryhmäliikuntatunneilla 16 vuotta. Omia henkilökohtaisia suosikkejani ovat pilates, bodybalance ja niin sanotut erilaiset perusjumpat.

Kun aloin teini-ikäisenä käydä ryhmäliikunnassa, tuntien henkinen sanoma oli erilainen kuin nykyään. Tuntien nimissä näkyi sellaisia sanoja kuin kiinteytys ja muokkaus. Tuli selväksi, että toisella näistä tunneista kehoa olisi mahdollista kiinteyttää ja toisella muokata mieleisekseen, eli saada lihasta.

Ohjaajat olivat jo tuolloin hyviä, mutta monesti heidän puheissaan oli laihdutuspuhetta, jossa kesän lähestyessä puhuttiin ”bikinivartalon” saavuttamisesta ja vatsalihasrutistuksia tehdessä saattoi ohjaajan mikrofonista kuulua muistutus siitä, että nyt poltetaan niitä syötyjä kaloreita.

En ole onneksi enää vuosiin törmännyt liikuntapaikoissa tällaiseen puheeseen. Nykyään ohjaajat puhuvat hyvinvoinnista, paremmasta kunnosta ja jaksamisesta.

Ennen minulla oli niin sanotuille muotisaleille kuukausijäsenyyksiä. Lopetin niiden ostamisen, kun selvisi, että niitä oli myyty eri hintoihin minulle ja ystävilleni, vaikka kaikilla oli tismalleen samanlainen ja samoihin aikoihin solmittu sopimus. Arvatenkin itse pulitin eniten.

Nykyään ostan Urheiluhallien ryhmäliikuntaan Helsingissä kymmenen kerran kortteja. Hiljattain ostin myös kymmenen kerran salikortin. Nyt ryhmäliikuntoja on jäljellä 4 kertaa, salikortissa täydet 10.

Pohdin, miksi näin on. Monesti ajattelen, että salille olisi ihan kiva lähteä, mutta valitsen aina mieluummin oikeastaan minkä tahansa ryhmäliikuntatunnin kuntosalitreenin sijaan.

Sitten tajusin: ohjaajat! Nämä aurinkoiset liikuttajat.

Joudun työssäni koko päivän miettimään omilla aivoillani. Vapaa-ajalla mietin kolmen lapseni tarpeita: mitä syödään, kenellä on hammaslääkäri ja kenelle piti ostaa uudet kurahousut. Kun astelen liikuntasalista sisään, on helpottavaa tietää, että tunnin ajan joku muu kertoo minulle, mitä pitää tehdä, kuinka kauan ja kuinka paljon. Pilateksessa jopa kerrotaan, miten tulee hengittää. Täydellistä. Pää tyhjenee ja kroppa kiittää.

Toki nykyään tuntuu olevan muodikasta ostaa saliohjelma Instagram-vaikuttajalta, jolla on mahdollisimman muodokas takapuoli ja paljon seuraajia.

Vaikka tämänkin treeniohjelma olisi hyvä, silti olisin salilla yksin sitä puurtamassa. Korvissani toki kuulokkeista musiikkia tai podcast. Mutta siellä ei olisi henkilöä, joka välillä katsoisi minua kannustavasti silmiin ja huikkaisi toistojen keskeltä musiikin pauhatessa: ”hyvin menee”, ”ota vähän kapeampi ote painotangosta” tai ”sinä jaksat vielä”. Koulutuettu personal trainer ajaisi ehkä saman asian, mutta sekään ei anna samaa tunnetta kuin sali täynnä eri-ikäisiä ihmisiä liikkumassa musiikin tahtiin.

Minäkin jaksan, jos nuo muutkin, ajattelen usein.

Hiljattain ryhmäliikunnanohjaaja Elina Laine kirjoitti liikuntastudionsa blogissa ryhmäliikuntaohjaajien palkkaongelmista. Hän muistutti siitä, etteivät liikunta-ala ja kuntokeskukset kuulu minkään työehtosopimuksen (TES) piiriin.

Rannan mukaan tässä tilanteessa ollaan, koska liikuntaryhmien ohjaaminen ei ole kaikille ohjaajille pääasiallinen tulonlähde, vaan sitä pidetään yleisesti sivutoimena tai B-suunnitelmana. Vuosikymmeniä ryhmäliikuntaa vetäneen Rannan mukaan alalla vallitsee yhä villejä käytäntöjä.

Asiakkaana toivon, että myös työnantajat arvostavat ohjaajiaan ja maksavat näille kunnon palkkaa, eivätkä esimerkiksi yritä maksaa pimeästi tai jättää sairausloman palkkaa maksamatta. Kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta ilmeisesti eivät sitä ole.

Paljonko ryhmäliikuntaohjaajat sitten tienaavat? Akavan Erityisalat AE ry. ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry. on listannut vähimmäispalkkasuosituksensa ammattikorkeakoulun suorittaneille yksityisen sektorin liikunta-alan työntekijöille. 1.5. alkaen yhdistykset suosittelevat, että palkkaa maksettaisiin yksityisellä sektorilla pääkaupunkiseudulla 2 771–2 944 euroa ja muualla Suomessa 2 635–2 792 euroa. Palkkaussuositus perustuu 37,5 tunnin viikkotyöaikaan.

Sen lisäksi, että ihailen ohjaajien ammattitaitoa, ihailen myös heidän sanavalmiuttaan. Suurin heistä on erinomaisia esiintyjiä. Monet voisi palkata juontajiksi television prime time -lähetyksiin.

Samalla kun he kyykkäävät suurten painojen kanssa, juttu luistaa. Liika on tietenkin liikaa, suun ei pidä käydä jatkuvasti. Tämäkin on taitolaji. Itseäni ärsyttävät ohjaajat, jotka laulavat mikrofoniin biisin sanoja, mutta heillekin varmasti löytyy faninsa.

Ja ikinä en ole tavannut ryhmäliikuntaohjaajaa, jolla olisi tunnin jälkeen kiire pois liikuntasalista. Heillä on aina aikaa meille asiakkaille.

Eilen bodypump-tunnin jälkeen katsoin, kun eturivissä olleet naiset kerääntyivät ohjaajan ympärille. Posket punoittivat, jokainen hymyili. Yksi jumppaajista sanoi: ”En meinannut jaksaa siinä yhdessä kohtaa yhtään, ajattelin, että jalat pettävät alta.”

”Mutta huomasin, että sinulla oli tangossa painoa viisi kiloa enemmän kuin viime viikolla. Tosi hienoa,” ohjaaja vastasi.

Juttua korjattu 10.49: muutettu Helsingin kaupungin tarjoama ryhmäliikunta muotoon Urheiluhallien ryhmäliikunta Helsingissä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?