Näin oireilee yksi yleisimmistä sairauksista, joka tunnistetaan huonosti – havaitse epätyypillinen masennus

Epätyypillinen masennus ei nimestään huolimatta ole lainkaan harvinainen. Masennus voi oireilla monin eri tavoin.

Epätyypillinen masennus ei oireile unettomuutena, vaan päin vastoin uni maistuu liikaakin. Väsymys on silti jatkuvaa.

9.8. 18:45

Nukut paljon, mutta silti väsyttää jatkuvasti. Ruoka maistuu liiaksikin, paino hiipii ylöspäin ja jalat ovat kuin raskasta lyijyä.

Oireet voivat viitata masennukseen, joka poikkeaa oirekuvaltaan tyypillisestä masennuksesta.

Psykiatrian vastuulääkäri ja psykoterapeutti Teijamari Laasonen-Balkin mukaan sitä kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi, vaikka diagnoosiksi laitetaankin usein pelkästään masennus.

Tavallisesti masennuksen tyypillinen oire on tasaisen harmaa, apea ja toivoton olotila, jota positiivisetkaan asiat eivät juuri piristä.

– Tavallisesti masennuksen tyypillinen oire on tasaisen harmaa, apea ja toivoton olotila, jota positiivisetkaan asiat eivät juuri piristä. Usein masennukseen yhdistetään myös unettomuus ja ruokahalun väheneminen, Laasonen-Balk sanoo.

Niin kutsutussa epätyypillisessä masennuksessa oirekuva poikkeaa tavanomaisesta: Mieli on siinäkin maassa, mutta voi kuitenkin kohentua hetkellisesti, jos elämässä tapahtuu positiivisia asioita. Laasonen-Balkin mukaan tätä kutsutaan mielen reaktiivisuudeksi, ja se säilyy epätyypillisessä masennuksessa.

Itsetuhoiset ajatukset ovat myöskin harvinaisempia kuin tyypillisessä, vaikea-asteisemmassa masennuksessa.

Fakta

Epätyypillisen masennuksen oireet

  • Lisääntynyt unen tarve, vaikka uni ei virkistä.

  • Lisääntynyt ruokahalu ja mahdollisesti siitä johtuva lihominen.

  • Raskas ja voimaton olo, etenkin jaloissa.

  • Mieliala vaihtelee paljon myönteisten ja kielteisten ympäristötekijöiden ja tapahtumien mukaan.

  • Korostunut pelko torjutuksi tai hylätyksi tulemisesta.

Vaikea tunnistaa masennukseksi

Kolmisenkymmentä vuotta psykiatrina työskennellyt Laasonen-Balk on kuitenkin huomannut, että masennuksen oireet voivat vaihdella ihmisestä riippuen hyvinkin paljon. Siksi ei ole välttämättä tarvetta vetää rajaa sille, onko masennus epätyypillistä vai ei.

Sairaudella on nimittäin monet kasvot – onhan se yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista Suomessa. Arviolta joka viides sairastuu siihen jossakin elämänsä vaiheessa.

Lue lisää: Hälytysmerkki oli, kun omat lapsetkin alkoivat ahdistaa – kuusi suomalaista kertoo, miltä masennus tuntuu

Tärkeintä on, että masennus tunnistetaan ajoissa ja että sairastunut saa hoitoa ja tukea. Nimenomaan sairauden tunnistaminen on yleinen ongelma epätyypillistä masennusta potevalle ja hänen läheisilleen.

Masentunut saattaa ponnistella töissä ja suoriutua siellä hyvin. Kotona ja vapaa-ajalla jaksaminen ei kuitenkaan riitä mihinkään ylimääräiseen.

Ajatus jatkuvasti melankolisesta, toimintakyvyttömästä ja laihtuvasta masentuneesta istuu tiukassa: siihen mielikuvaan ei sovi henkilö, joka edelleen innostuu ilouutisista, kokee tunteita laidasta laitaan nopeallakin vaihtelulla sekä syö ja nukkuu hyvin.

– Masentunut saattaa myös ponnistella töissä ja suoriutua siellä hyvin. Kotona ja vapaa-ajalla jaksaminen ei kuitenkaan riitä mihinkään ylimääräiseen, Laasonen-Balk kuvailee.

Usein myöskin ajatellaan, että epätyypillinen masennus olisi lievempää.

Pitkittyessään se voi kuitenkin kääntyä vaikeammaksi, jos elämässä vastoinkäymiset seuraavat toisiaan. Silloin sairastuneelle voi alkaa tulla enemmän tyypillisen masennuksen oireita ja itsetuhoisia ajatuksia.

Masennus on hankala sairaus myös siksi, että se voi muuttaa muotoaan ja toistua jaksoittain. Jos on ollut ennenkin masentunut, seuraava masennusjakso voikin olla oirekuvaltaan aivan erilainen kuin edellinen.

Sekoittuu helpommin muihin mielenterveyden häiriöihin

Laasonen-Balk huomauttaa, että epätyypillisen masennuksen tunnistaminen on vaikeaa myös psykiatreille.

Koska mielialat käyvät vuoristorataa, sairaus voi muistuttaa oireiltaan esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön kakkostyyppiä. Siinä lievät mania- ja masennusjaksot vuorottelevat lyhyelläkin aikavälillä.

Hetkelliset onnen tunteet ja mielialan nousut positiivisten asioiden myötä voivat muistuttaa niin sanottua lievempää hypomaniaa.

– Hetkelliset onnen tunteet ja mielialan nousut positiivisten asioiden myötä voivat muistuttaa niin sanottua lievempää hypomaniaa. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hypomaniaa voi seurata hyvinkin nopeasti masennusjakso.

Myös tunne-elämän epävakaus ja voimakas hylkäämisen pelko voivat olla masennuksen sijaan merkkejä esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, Laasonen-Balk lisää.

Jos mielialamuutokset ovat henkilölle epänormaaleja, on jo syytä hakea apua.

– Tässä on toisaalta myös huomioitava ihmisen yksilölliset persoonallisuuden piirteet ja temperamentti. Jos mielialamuutokset ovat henkilölle epänormaaleja, toimintakyky ja arjessa jaksaminen ovat selkeästi heikentyneet tai hän itse kärsii oireistaan, on jo syytä hakea apua.

Epätyypillinen muttei harvinainen

Nimestään huolimatta epätyypillinen masennus ei ole sen harvinaisempi. Itse asiassa hyvin monilla masennusdiagnoosin saaneilla oireet ovat epätyypillisiä.

Varovainen arvioni on, että hieman alle puolet masentuneista oireilee epätyypillisesti.

– Varovainen arvioni on, että hieman alle puolet masentuneista oireilee epätyypillisesti, Laasonen-Balk sanoo.

Oli masennus millainen hyvänsä, hoito on käytännössä samanlaista: lääkityksen kokeilemista ja psykoterapiaa.

– Masennuslääkkeistä etenkin niin sanotut MAO-estäjät ovat tehonneet hyvin epätyypillisiin masennuksiin. Yleisesti käytetään aivojen serotoniinin takaisinottoa estäviä SSRI-lääkkeitä, Laasonen-Balk selittää.

Masennuksen syntysyyt ja altistavat taustatekijät ovat myöskin usein samankaltaisia, vaikka ne ovatkin yksilöllisiä.

Epätyypillisistä masennusoireista kärsivillä saattaa olla taustalla enemmän traumaattisia tapahtumia ja jo lapsuudessa hylätyksi tulemista.

Toisaalta yksi epätyypillisen masennuksen piirre voi tutkimusten perusteella kertoa sairastuneen menneisyydestä: masentunut ei menetä mielenkiintoaan muihin ihmisiin, mutta on usein hyvin riippuvainen hyväksynnästä ja turvasta.

– Epätyypillisistä masennusoireista kärsivillä saattaa olla taustalla enemmän traumaattisia tapahtumia ja jo lapsuudessa hylätyksi tulemista. Näitä muistoja pystytään käsittelemään psykoterapiassa, Laasonen-Balk kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?