110-senttinen Milla, 31, saa kuulla jatkuvasti epäasiallisia kommentteja – kertoo, millaisia erikoisia oletuksia lyhytkasvuisuuteen liitetään – ja mitä toivoisi työnantajilta

Milla Lassila, 31, ymmärtää, että pienikokoisuuteen liittyy paljon tietämättömyyttä. – Sillä, mihin sävyyn kysyy, on merkitystä.

”Ensimmäisen raskauden aikana perinnöllisyystutkimuksissa selvisi, että meistä vain minä kannan RHH-geeniä, joten lapsistamme ennustettiin suurella todennäköisyydellä normaalipituisia. Ennuste oli oikeassa”, Milla kertoo.

26.3. 10:00

Elämä 110 senttimetriä pitkänä aikuisena ei ole aina mutkatonta ja helppoa. Tämä ei johdu vain siitä, ettei yletä hyllyille, sopivia vaatteita on vaikeaa löytää ja että auton muokkaaminen omille mitoille sopivaksi maksaa valtavia summia. Suurimpia ongelmia ovat ihmisten ennakkoluulot ja oletukset.

Milla Lassila on 31-vuotias nuori nainen, jolla on tyypillisen suomalaisen tapaan 6- ja 9-vuotiaat lapset, aviopuoliso ja kultainennoutaja. Ainoa asia, joka herättää yleisesti ihmetystä, on hänen lyhytkasvuisuudestaan johtuva pieni koko.

Millalla oli jo syntyessään harvinainen sairaus nimeltä Rusto-hiushypoplasia, lyhyemmin RHH, joka aiheuttaa lyhytkasvuisuutta. RHH:lle on geneettinen taipumus, sillä se on niin sanotusti peittyvästi periytyvä sairaus.

Millan kohdalla se tarkoittaa sitä, että hänen molemmat vanhempansa ovat sattumalta kantaneet RHH:ta aiheuttavaa geeniä, vaikka he ovat olleet normaalipituisia. Myöskään Millan sisaruksista tai lähisuvusta kukaan muu ei ole lyhytkasvuinen.

Lapsistamme ennustettiin suurella todennäköisyydellä normaalipituisia.

– Ensimmäisen raskauden aikana perinnöllisyystutkimuksissa selvisi, että meistä vain minä kannan RHH-geeniä, joten lapsistamme ennustettiin suurella todennäköisyydellä normaalipituisia. Ennuste oli ihan oikeassa, Milla selittää.

RHH ei aiheuta ainoastaan lyhytkasvuisuutta, vaan sen liitännäisenä esiintyy usein liuta erilaisia terveysongelmia.

– Itselläni on krooninen keuhkoputken tulehdus sekä heikentynyt immuniteetti. Olen pari kertaa joutunut sairaalaan tiputukseen keuhkokuumeen vuoksi. Lisäksi minulla on selkärangan skolioosi, Milla luettelee.

Lyhytkasvuiset ry:n sivuilla kerrotaan, että Suomessa syntyy vuosittain vain 1–3 RHH-lasta. Usein rusto-hiushypoplasia voi aiheuttaa immuunipuutoksen lisäksi vaikeaa, jo varhain lapsuudessa esiintyvää anemiaa sekä synnynnäisen paksunsuolen kehityshäiriön eli Hirschsprungin sairauden.

RHH:ssa voi olla myös suurentunut riski imusolmukesyövälle, minkä takia terveydentilaa seurataan säännöllisesti.

Tyypillisesti RHH aiheuttaa myös hiustenkasvun heikentymistä, mutta Millalla hiukset ovat kasvaneet täysin normaalisti.

Tökeröä kommentointia

Milla on saanut elämänsä aikana huomata, että pienikokoisuus herättää ihmisissä hyvin usein ennakkoluuloja. Yleensä luullaan, että lyhytkasvuisuus on yhteydessä myös älylliseen kehitykseen. Siihen RHH ei Millan mukaan kuitenkaan vaikuta millään tavoin.

Millan kokemusten mukaan monet ihmiset yhdistävät älyllisen kehitysvammaisuuden ja lyhytkasvuisuuden kuitenkin sitkeästi toisiinsa.

Millan toisella lapsella on todettu lievä kehitysvamma, määrittelemätön kehitysvamma ja autismikirjon häiriö. Milla on kertonut tästä avoimesti sosiaalisessa mediassa.

Kommentit ovat olleet todella ilkeitä.

Kipeimmältä Millasta ovat tuntuneet piikittelevät kommentit, joissa ihmiset ovat väittäneet, että hänen lapsensa erityispiirteet ja haasteet johtuvat hänen lyhytkasvuisuudestaan.

– Kommentit ovat olleet todella ilkeitä ja niitä on alkanut tulla selvästi enemmän sen jälkeen kun kerroin poikani olevan erityislapsi. Minua on niissä kommenteissa muun muassa syytetty ja haukuttu kääpiöksi tai vammaiseksi, Milla kertoo.

Toisinaan töykeitä kommentteja hän saa osakseen myös muualla kuin ruudun äärellä. Erityisesti hänen kykyään hyvään vanhemmuuteen on kyseenalaistettu.

– Kun olin raskaana ja kuljin yhdessä normaalipituisen mieheni kanssa vaikkapa kaupassa, ihmiset saattoivat tuhahdella, katsoa paheksuen meitä ja puhua ikävään sävyyn. Samoin silloin, kun kuljin lastenvaunujen kanssa.

Ymmärrän, että ihmisiä kiinnostaa kovasti. Sillä, mihin sävyyn kysyy, on merkitystä.

Milla toivoisi, että ihmiset kysyisivät huomaavaisesti ennemmin kuin väittäisivät hänestä asioita tietämättä, mistä on kyse.

– Minulta saa toki tulla kysymään asiallisesti ja vastailen mielelläni, sillä ymmärrän, että ihmisiä kiinnostaa kovasti. Mutta sillä, mihin sävyyn kysyy, on merkitystä, Milla painottaa.

”Myyjä saattaa puhua henkilökohtaiselle avustajalleni eikä minulle”

Kaikki satuttavat kommentit eivät kuitenkaan ole tarkoitettu sellaisiksi, vaan johtuvat Millan mukaan silkasta ymmärryksen puutteesta tai epähuomiosta. Niissä tilanteissa Millaa on usein luultu lapseksi hänen pituutensa vuoksi.

– Usein kaupan kassalla, etenkin nyt kun on maskit käytössä, myyjä saattaa puhua henkilökohtaiselle avustajalleni eikä minulle. Joskus myös lässyttäen kehutaan, kuinka hienosti osasin maksaa itse ostokset, Milla kertoo.

Millan mieleen on jäänyt erityisesti yksi tilanne. Hän oli hakemassa lastaan päiväkodista, kun eräs toisen lapsen vanhempi avasi hänen edessään päiväkodin pihan portin. Kun Milla oli tulossa lapsensa kanssa ulos samalla avauksella, vanhempi tokaisi, etteivät lapset saisi poistua yksin pihalta.

– Menin vain niin hämilleni tilanteesta, etten saanut sanaa suustani. Jäimme sitten porttien taakse seisomaan lapseni kanssa, Milla muistelee.

Monesti ihmiset ovatkin menneet hämilleen tilanteesta ja pahoitelleet.

Suurin osa kommenteista, joita Milla saa, ovat kuitenkin myönteisiä, ystävällisiä ja kannustavia. Etenkin somesta hän on löytänyt myös vertaistukea ja saanut lämmittävää palautetta sekä muilta lyhytkasvuisilta että erityislasten vanhemmilta.

Vaikka joskus Millaa saattaa turhauttaa, hän osaa suhtautua tilanteisiin myös huumorilla. Esimerkiksi, jos häntä on vahingossa luultu lapseksi, tilanne on naurattanut – kunhan kommentoijaa on ensin oikaistu erehdyksestä.

– Monesti ihmiset ovatkin sitten menneet hämilleen tilanteesta ja pahoitelleet.

Lyhytkasvuisuus tulisi huomioida työpaikoilla paremmin

Vaikka Milla kokee, että hän saa elää aivan tavallista perheenäidin elämää, on lyhytkasvuisuus asettanut myös rajoja etenkin työelämässä. Tällä hetkellä Milla on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja toimii erityislapsensa omaishoitajana.

Millalla on merkonomin paperit, ja hän on ollut monissa työharjoitteluissa. Töihin hän ei silti ole päässyt valmistumisen jälkeen.

Monissa fyysistä voimaa vaativissa töissä kokoni on ymmärrettävästi rajoite.

– En ole aina kokenut tarpeelliseksi kertoa heti, että olen lyhytkasvuinen. Ilmeet työhaastatteluissa ovat sitten olleet melko yllättyneitä, Milla kertoo.

– Uskon, että toimistotyötä voisin tehdä, mutta sellainen ei ole yhtään oma juttuni. Olen haaveillut töistä muun muassa eläinten parissa, kuten eläintenhoitajana tai vaikkapa vaatekaupassa. Monissa fyysistä voimaa vaativissa töissä kokoni on ymmärrettävästi rajoite, hän jatkaa.

Toivon, että pääsisin vielä joku päivä työelämään.

Milla ymmärtää, että pituus voi olla monissa töissä esimerkiksi työturvallisuusriski. Silti hän toivoisi, että työnantajat olisivat joustavampia ja pystyisivät mukauttamaan työtehtäviä ja -tapoja lyhytkasvuisille sopiviksi, eivätkä vain jättäisi suoraan palkkaamatta.

– Toivon, että pääsisin vielä joku päivä työelämään mieleisiini hommiin. Nyt keskityn kuitenkin täysillä lapsiini, Milla sanoo.

Lue lisää: Anniina, 23, alkoi kertoa elämästään somessa, koska lyhytkasvuisuuteen liittyy yhä erikoisia oletuksia

Lue lisää: Ennen Sara, 27, ei uskaltanut edes uida ilman vaatteita – nyt hän poseeraa uikkareissa, sillä kaikki kehot saavat näkyä rannalla ja kaikkialla muuallakin

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?