Sofian, 26, elämää varjostaa isän huumeriippuvuus – 10-vuotislahjaksi tuli autosta varastetut stereot

Sofia Haugan teki dokumenttielokuvan, jossa hän vielä kerran yrittää saada isäänsä kuiville huumeista.

Sofia Haugan kuvasi kolmen vuoden ajan huumeriippuvaisen Kjell-isänsä kamppailua.

22.1. 12:49

26-vuotias oslolainen Sofia Haugan on aina kokenut itsensä erilaiseksi kuin muut nuoret. Se johtuu hänen isästään. 54-vuotias Kjell on vankilassa istunut huumeriippuvainen, tytärtään laiminlyönyt ja addiktion vallan alla. Sofia päättää vielä kerran yrittää auttaa.

Samalla hän kuvaa dokumenttia poikaystävänsä kanssa. Itse ohjattu elokuva Ryövärintytär (Röverdatter / My heart belongs to daddy, 2018) päätyi palkituksi, poikkeuksellisen aidoksi filmiksi, jonka henkilökohtaisuus on riipivää. Vaikka tulos on kotikutoinen - välillä isä kuvaa itseään sekavana - on kokonaisuus vetävä ja koskettava.

Elokuvan kuvaamista ehdotti alun perin isä itse. Elokuva-alaa opiskelevalla tyttärellä oli edessään lopputyön lyhytelokuva, ja isä soitti vankilasta idean kera. Lyhytelokuva laajeni pitkäksi elokuvaksi rahoitustuen saamisen myötä. Isää ei siis kuvata sekavanakaan vastoin tämän omaa tahtoa.

Aluksi Sofian piti kuvata vain vuosi isän vieroitusmatkan onnistumista, mutta projekti venyi kolmivuotiseksi. Notkahduksia riitti, eikä vieroituspaikkoihin ollut helppo päästä. Materiaalia kertyi yli 200 tuntia. Osassa pätkistä isä heiluu ruudun edessä ase kädessä uhkaillen – ja nauraen.

Dokumentin alussa isä pääsee vankilasta 19 kuukautta lusittuaan. Yhdessä Sofian kanssa muistellaan lapsuuden leikkejä: piilota kaljapullo -leikki ja ota juoksutaksi -leikki olivat suosittuja. Sofia muistaa myös jotakin, joka ei ollut leikkiä: äidin kanssa piti paeta isää henkensä edestä.

– Sain 10-vuotislahjakseni autostereot, jotka oli selkeästi juuri varastettu jostakin autosta, hän muistelee.

On tuskaista seurattavaa, kuinka tytär yrittää auttaa isäänsä ja tämän naisystävää Trudea vieroitukseen, mutta isä vain lankeaa yhä uudelleen.

– Voin tehdä suunnitelman, jolla selvitän pääni maanantaiksi, isä lupaa, mutta kohta taas amfetamiini kutsuu.

Dokumentissa näytetään suoneen pistämistä ja Truden sairaalakeikka, ja pahaa tekee. Kuitenkin huumori on läsnä kaiken aikaa. Se kuplii uskomattomalla voimalla sitkeän tyttären ja kelmi-isän välillä. Ajoittain vakava keskustelu onnistuu, ja dokumentin rellestys vaihtuu herkäksi hetkeksi.

Esillä on kaksi tärkeää seikkaa: byrokratian suuret haasteet hoitoon saamiseksi sekä se, ettei isä ole vain pahantekijä, vaan uhri.

– Olisin halunnut olla luonasi, toteaa Kjell, ennen kuin viimeinen huumeyö ennen vieroitusta alkaa.

Ryövärintytär lauantaina Teema & Fem klo 22.35

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?