Rättiväsynyt työpäivän jälkeen? Psykologi kertoo, mikä muutos kannattaa tehdä

Palautuminen mielletään usein asiaksi, joka tapahtuu vapaa-ajalla – ja tätä käsitystä monen kannattaisi korjata. Tuoreessa kirjassa kuvaillaan, millainen on hyvä tauko.

Vietätkö työpäivän jälkeen aikaa lähinnä sohvalla?

21.12.2021 15:36

Jos et työpäivän jälkeen jaksa juuri sohvalta nousta, muutosta parempaan suuntaan kannattaa lähteä rakentamaan jo työpäivän aikana.

Tauoilla palautuminen auttaa meitä säätelemään stressiä ja kuormitusta jo työpäivän aikana, kirjoittaa psykologi Anniina Virtanen tuoreessa teoksessaan Psykologinen palautuminen (Tuuma).

– Riittävät tauot voivat parhaimmillaan saada aikaan sen, että emme olekaan rättiväsyneitä päivän päättyessä, vaan jaksamme tehdä illalla muutakin kuin vain toipua päivän rasituksista, Virtanen kertoo.

Palautua voi myös työpäivän aikana

Palautuminen ja rasituksesta toipuminen mielletään usein asiaksi, joka tapahtuu vapaa-ajalla, ja tätä käsitystä monen kannattaisi korjata.

– Vapaa-ajan lisäksi voimme palautua myös tauoilla työpäivän aikana, Virtanen kirjoittaa.

Vapaa-ajan lisäksi voimme palautua myös tauoilla työpäivän aikana.

Kirjan mukaan juuri nyt taukoihin olisi entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota, kun tietotyön tahti ja vaatimukset ovat kiihtyneet ja etätyö yleistynyt.

– Etätyössä taukojen pitäminen voi kärsiä, kun työporukan yhteiset kahvi- ja lounastauot vaihtuvat monella läppärin ääressä hörpittyyn kahviin ja työskentelyn lomassa hotkaistuun lounaaseen.

– Aitoa tehokkuutta on pitää huolta itsestämme, sillä se heijastuu hyvinvoinnin lisäksi myös aikaansaamiseen, kirjoittaa psykologi Anniina Virtanen.

Aivojen näkökulmasta tauko on tarpeen jo parin tunnin jälkeen – joskus useamminkin – jos haluamme pystyä täysillä keskittymään työhömme.

– Ajatus siitä, että tauoton työnteko olisi merkki tehokkuudesta, on harhaluulo. Aitoa tehokkuutta on pitää huolta itsestämme, sillä se heijastuu hyvinvoinnin lisäksi myös aikaansaamiseen.

Aitoa tehokkuutta on pitää huolta itsestämme, sillä se heijastuu hyvinvoinnin lisäksi myös aikaansaamiseen.

Palautumisen kannalta merkityksellistä on myös se, miten tauon käyttää:

Tällainen on hyvä tauko

■ Olisiko sinulla mahdollisuus mahduttaa pieni rentoutushetki tai ulkoilu työpäivääsi? Jos työaikasi joustavat, voisit ehkä hyödyntää sitä joskus niin, että jaat työpäiväsi useampaan osaan. Pidät hiukan pidemmän tauon keskellä päivää ja jatkat töitä hieman pidemmälle iltapäivään.

■ Palautumisen kannalta tauoilla on hyvä välillä irrottautua työasioista – esimerkiksi vaihtamalla työkaverien kanssa kuulumisia muista kuin työasioista. Yhteisiin taukoihin panostaminen on tärkeää myös etätyössä, jossa vuorovaikutus vähenee helposti.

Mikrotauko on paikallaan esimerkiksi silloin, kun keskittyminen herpaantuu.

■ Lounastaukojen ja muiden pidempien taukojen lisäksi myös aivan lyhyet mikrotauot auttavat säätelemään vireystilaa työpäivän aikana. Mikrotauko tarkoittaa hyvin lyhyitä, pisimmillään vain muutaman minuutin mittaisia taukoja, joita ei ole määritelty työsopimuksessa vaan joita pidetään oma-aloitteisesti työskentelyn lomassa. Mikrotauko on paikallaan esimerkiksi silloin, kun keskittyminen herpaantuu tai mielesi tekee kupillista kahvia.

■ Mikrotauko voi olla vaikkapa pari taukojumppaliikettä, lyhyt viestittely ystävälle tai puolisolle, tai mukavan työkaverin kanssa juttelu. Tällaiset asiat auttamaan irrottamaan ajatukset hetkeksi työasioista. Täydellistä työstä irrottautumista mikrotauoilla ei ole tarkoituskaan tavoitella, sillä jos lipsahdat täysin ulos työmoodista, voimavaroja kuluu myös siihen, että ohjaat ajatuksesi takaisin työtehtäviin.

Työuupumus on vakava aivojen uupumustila

Taukojen tärkeyttä käsitteli myös aivotutkija Minna Huotilainen tuoreessa teoksessaan Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma).

Huotilainen sanoo kirjassaan, että työn tauottaminen on jo aika ottaa vakavasti, ja syitä tähän on hänen mukaansa ainakin neljä:

1. Työuupumus on vakava aivojen uupumustila, jossa kognitiivinen toiminta kärsii. Työuupumuksen torjuminen vaatii sen, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, tuntee työnsä sujuvan hyvin ja kokee olevansa aikaansaava työntekijä.

2. Luovuus vaatii oikeaa autonomisen hermoston tilaa – muutoin aivoissa piilevät uudet ideat jäävät tietoisuuden ulkopuolelle.

3. Työ vaatii yhä enemmän yhteiskehittelyä. Toisin sanoen sitä, että erilaiset, eri aloilta ja mahdollisesti eri organisaatioista tulevat ihmiset tuottavat yhdessä suunnitelmia ja ideoita.

4. Kestävät työurat ovat koko yhteiskunnan perusta. Kestävä työura ei ole sprintti eikä maraton, vaan se on ultrajuoksua. Työn tulee olla myös palkitsevaa.

Ilman hyvää taukokulttuuria näihin asioihin on Huotilaisen mukaan vaikea yltää. Taukokulttuurin kehittäminen on olennainen keino niin uupumuksen ehkäisyyn kuin luovuuden lisäämiseen työpäivään.

Lue lisää: Pienillä päiväunilla on mullistava vaikutus, aivotutkija kertoo: ”Vaikutus säilyy useiden tuntien ajan”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?