Illalla on paljon tekemistä, eikä nukkumaan malttaisi mennä. Aamulla herätyskello soi aikaisin ja väsyttää, mutta ylös on noustava. Sama kuvio toistuu taas seuraavana iltana ja yöunet jäävät jälleen lyhyiksi. Univelkaa kertyy pikkuhiljaa, eikä sen vaikutuksista välttämättä osaa edes heti välittää.
Väsyneenä monet asiat voivat tuntua normaalia raskaammilta. Väsymystä ei pidä väheksyä, sillä se vaikuttaa suuresti ihmisen toimintakykyyn. Univajeen myötä muun muassa keskittyminen on vaikeampaa ja ihminen ärtyy helpommin.
– Uni on meille fysiologisesti tärkeää ja välttämätöntä. Huonosti nukkumisella on merkittävä kokonaisvaikutus elämänlaatuun, Terveystalossa vastaavana työterveyslääkärinä toimiva Pauliina Liinavirta kertoo.
”Huonosti nukkumisella on merkittävä kokonaisvaikutus elämänlaatuun.
Tarvittavan unen määrä on yksilöllistä
Keskimäärin aikuiselle ihmiselle riittävä määrä unta on 7-9 tuntia yössä. Moni nukkuu kuitenkin jatkuvasti liian vähän. Jotkut ovat myös luonnostaan lyhytunisia, eikä se välttämättä aiheuta heille haittaa.
Mistä sitten tietää, milloin yöunet ovat olleet riittävät? Lähtökohtaisesti uni on ollut riittävää, jos päivän aikana ei ilmene oireita vähäisistä yöunista.
Väsymystä ei aina osata kuitenkaan yhdistää liian vähäisiin yöuniin.
– Lähtökohtaisesti jos kokee pärjäävänsä lyhyillä yöunilla niin ihminen pärjää, mutta on hyvä olla kartalla siitä, voisivatko jotkut oireet ja ilmiöt johtuakin vähäisestä nukkumisesta, Liinavirta sanoo.
Näin vähäinen uni voi vaikuttaa terveyteesi:
Kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski. Unettomuus kohottaa verenpainetta ja voi lisätä sydämen rytmihäiriöitä.
Vaikutukset painoon. Huonosti nukkuminen vaikuttaa muun muassa ruokahalun säätelyyn ja sitä myötä esimerkiksi painonnousuun. Sokerinsietokyky voi myös heikentyä, mikä lisää 2. tyypin diabeteksen riskiä.
Vaikutukset aivoihin. Vähäinen uni voi vaikuttaa älylliseen toimintaan, kuten keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisuun.
Alhainen mieliala. Vähäinen uni voi aiheuttaa masennusoireita.
Tapaturmien riskit lisääntyvät.
Heikentynyt vastustuskyky. Vähäinen uni voi vaikuttaa immunologiseen tasapainoon, minkä vuoksi ihminen saattaa sairastua helpommin.
Pitkäaikaiset kiputilat voivat myös olla yhteydessä riittämättömiin yöuniin.
”Lähtökohtaisesti jos kokee pärjäävänsä lyhyillä yöunilla niin ihminen pärjää, mutta on hyvä olla kartalla siitä, voisivatko jotkut oireet ja ilmiöt johtuakin vähäisestä nukkumisesta.
Stressihormonien avulla vähän nukkuva voi lyhytaikaisesti kokea pärjäävänsä lyhyillä unilla, jolloin hän ei heti havaitse lyhyiden unien haittoja. Toiset taas kokevat univajeen aiheuttamat oireet voimakkaampina ja haittaavampina.
Vähäisellä unella voi myös olla vaikutuksia ihmisen kehossa, vaikka suoranaista väsymystä ei tuntisikaan.
Esimerkiksi aivot tarvitsevat unta puhdistuakseen päivän kuona-aineista. Jo pelkästään yksi huonosti nukuttu yö heikentää ihmisen reaktionopeutta ja lisää tapaturmien riskiä. Lisäksi vähäinen uni nostaa verenpainetta ja sykettä.
Tärkeää on myös unen laatu
Ihminen, joka on tottunut valvomaan ja heräämään aikaisin, saattaa kokea vuorokausirytmin muutoksen vaikeana. Jos haluaa vähentää vähäisestä unesta johtuvia haittoja, ensimmäinen askel on kuitenkin unen määrän lisääminen.
Usein päivän ajalle kertyneet velvollisuudet rajaavat nukkumista molemmista päistä. Tilanteen mukaan kannattaa pyrkiä rauhoittamaan iltoja ja aikaistamaan nukkumaanmenoa. Iltavirkku voi myös vaihtoehtoisesti pyrkiä muuttamaan rytmiään niin, että unta saisi aamulla enemmän.
Lue myös: 2 asentoa, jotka helpottavat nukahtamista – kokeile itse, huomaatko näiden vaikutuksen
Väsyneenä kevyempi liikunta parempi vaihtoehto
Unen määrän lisäksi myös unen laadulla on vaikutusta. Unen laatua voi pyrkiä parantamaan terveellisillä elämäntavoilla, kuten säännöllisellä ruokarytmillä ja liikunnalla.
– Juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata välttämättä liikkua. On myös tärkeää huomioida omat stressitasot liikunnassa. Väsyneenä voi miettiä, jos kevyt liikunta olisi parempi vaihtoehto kuin kuormittava liikunta.
”Juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata välttämättä liikkua.
Rauhoittuminen jo päivän aikana edesauttaa myös iltaisin nukahtamista. Tauot ja rentoutumisharjoitukset päivän aikana opettavat mieltä päästämään stressaavista ja mieltä painavista asioista irti.
Se taas voi auttaa mieltä rauhoittumaan, kun on aika käydä nukkumaan.
Lähteitä: Terveyskirjasto
