”Uuden parisuhteeni alku oli aika tyypillinen narsistisuhteen alku. Mies nosti minut jalustalle, antoi huomiota ja imarteli. Hän hankki tietoa siitä, mitä haluan, ja loi itsestään kuvan juuri sellaisena miehenä. Se oli vähän kuin sellaista elokuvarakkautta, josta moni ihminen jollain tasolla haaveilee ja josta ajattelee, että voiko tämä olla totta. Ei se ollut.
Jo aika aikaisin selvisi asioita, joista olisi pitänyt tajuta, ettei hän ole sitä, mitä esittää. Sain esimerkiksi selville, että hänellä on tili pettäjien sivustolla. Hän sai kuitenkin seliteltyä tällaiset asiat parhain päin.
Ensimmäinen raivokohtaus alkoi, kun hän oli saanut päähänsä, että olisin puhunut hänestä jotain meidän yhteisille ystävillemme. Hän alkoi syyttää minua ja suuttui julkisella paikalla niin, että heitti pizzan kadulle ja ohikulkijatkin tulivat katsomaan, mitä tapahtuu. Kotona raivo kasvoi. Hän esimerkiksi hajotti makuuhuoneessamme olleet taulut.
”Ensimmäinen raivokohtaus alkoi, kun hän oli saanut päähänsä, että olisin puhunut hänestä jotain meidän yhteisille ystävillemme.
”Aloin uskoa häntä ja miettiä, että ehkä olin itse kuvitellut tilanteen rajuuden.
Olen miettinyt tosi paljon, miksi en lähtenyt jo silloin. Olin varmaankin niin shokissa, etten kyennyt ajattelemaan järkevästi. Kävi myös juuri niin kuin näissä suhteissa on tyypillistä. Hän palasi takaisin ihanimmaksi itsekseen. Aloin uskoa häntä ja miettiä, että ehkä olin itse kuvitellut tilanteen rajuuden.
Mukaan tuli heti myös häpeä. En voinut myöntää, että kyse olisi jostain muusta kuin tavallisesta parisuhteen riidasta.
Suhteemme jatkui yli neljä vuotta. Se oli taivaan ja helvetin vaihtelua. Hän käytti minua kohtaan henkistä väkivaltaa ja manipuloi uskomaan, että hän on hyvä ihminen ja jos muuta kuvittelen, vika on minussa. Hän oli väkivaltainen myös fyysisesti. En tehnyt rikosilmoitusta, koska hyvä itsetuntoni ihmisenä ja naisena oli vähitellen riisuttu minulta suhteen aikana pois. Hän ohjaili sitä, mitä ajattelin itsestäni. Se voi kuulostaa älyttömältä, mutta tilanne rakentuu hiljalleen pitkän ajan kuluessa.
Yritin päästä suhteesta eroon monta vuotta. Sekin aiheutti häpeää, että palasin aina takaisin. Minun oli vaikea uskoa, et kumppanini teki kaikki pahat asiat tarkoituksella. Halusin pitkään löytää selityksen muualta tai jopa itsestäni.
”Halusin pitkään löytää selityksen muualta tai jopa itsestäni.
Pelastukseni oli, että hän löysi heti uuden uhrin. Vielä eräänä perjantaina hän pyrki takaisin kotiin ja vannoi rakkauttaan, seuraavana päivänä hän löysi toisen naisen ja kertoi sen minulle. Etäisyyden saaminen oli elintärkeää.
Useampi ihminen varoitti minua kumppanini narsistisista piirteistä jo suhteen alussa. Silloin puolustin häntä, mutta jälkikäteen, kaiken hankkimani tiedon perusteella, olen vakuuttunut, että hänessä oli narsistisia piirteitä. Häneltä puuttui täysin esimerkiksi empatiakyky.
Liisa, 42
”Minua esti lähtemästä pelko ja häpeä”
”Olin ollut pitkän parisuhteen jälkeen sinkkuna jonkin aikaa, kun lähdin ystävieni kanssa ravintolaan. Siellä minua tuli hakemaan mies, joka jo parin tanssin jälkeen oli sitä mieltä, että vaikka hän oli tavannut elämässään lukuisia naisia, mitään niin kaunista ja upeaa kuin minä hän ei ollut koskaan kohdannut.
Hänen sanansa hivelivät minua. Ajattelin, että jopas olen tavannut itsevarman ja karismaattisen miehen. Aloimme pitää yhteyttä ja tapailla hänen halustaan hyvin tiiviisti. Hän oli hyvin hurmaava ja äärimmäisen huomaavainen. Hän avasi ovet, käytti kauniita sanoja ja vei minua pienille matkoille. Aloin nopeasti ihastua ja ajatella, että olen ehkä löytänyt elämänkumppanin.
Erään kerran myöhästyin tapaamisestamme vartin. Vaikka olin viestittänyt hänelle olevani hiukan myöhässä, hän ärähti asiasta pahasti. Säikähdin. Minun olisi kuulemma pitänyt ymmärtää, ettei mikään saa haitata yhteisiä suunnitelmiamme.
”Hänen sanansa hivelivät minua. Ajattelin, että jopas olen tavannut itsevarman ja karismaattisen miehen.
Jo seurusteluaikana hän otti minuun yhteyttä heti työpäiväni päätyttyä. Aloin järjestellä kalenteriani hänen toiveidensa mukaan ilman, että ymmärsin sitä itse.
Avioitumisen jälkeen oma elämänhallintani vaihtui kokonaan siihen, että hän hallitsi minua. Hänen mukaansa ei ollut mitään perustetta sille, että minulla olisi hänen lisäkseen muuta elämää. Ympäröivä maailmani pieneni, kun aloin tehdä valintoja, ettei hän hermostuisi.
Hän kritisoi läheisiäni ja määritteli, miten meillä ollaan. Yhdessä hetkessä tekemäni ruoka oli parasta, mitä hän on saanut. Toisella kertaa se oli paskaa. Toisina hetkinä hän rakasti, toisina ei. Koko ajan tuntui siltä, että toisella kädellä hän otti ja toisella antoi, enkä minä osannut pelata hänen peliään niin, että hän olisi pysynyt hurmaavana ja huomaavaisena.
”Pala kerrallaan itsetuntoni lakaistiin ja minulle tuli olo, etten osaa tehdä mitään oikein.
Olin ajatellut olevani fiksu, tasapainoinen ihminen, jolla on asiat kunnossa. Pala kerrallaan itsetuntoni lakaistiin ja minulle tuli olo, etten osaa tehdä mitään oikein. Vähitellen taloudellinen vastuuni myös hänen menoistaan kasvoi, koska hänen työntekonsa väheni.
Suhteemme loppu alkoi fyysisestä väkivallasta. Hän muun muassa rikkoi minua seksuaalisesti tekemällä asioita, joita pyysin, ettei hän tekisi. Ulospäin hän oli yhä hurmaava herrasmies.
Minua esti lähtemästä pelko, häpeä ja väsymys. Lopulta lähdin turvakotiin. Sain apua kriisikeskukselta ja vertaistuesta. Väkivaltatyöryhmässä arvioitiin, että myös kokemani henkinen väkivalta oli ollut henkeä uhkaavaa.
Samassa tilanteessa olevia kehotan hakemaan keskusteluapua ja vertaistukea.
Maarit, 50
”Elin vuosia vain toista varten”
”Vajaa kymmenen vuotta sitten olin tyytymätön avioliittooni ja elämäntilanteessa, jossa minut oli helppo valloittaa. Tapasin työpaikalla miehen, jonka kanssa aloitin kiihkeän, mahtavalta tuntuvan suhteen. Hän kohteli minua kuin prinsessaa, osteli lahjoja, sanoi sanoja, jotka halusin kuulla ja oli sitä mieltä, ettei minun kannattaisi jäädä liittooni. Hänellä oli kiire sitoutua ja pian puheeksi tuli myös yhteinen lapsi. Minä ajattelin, että mitäs tässä jarruttelemaan, kun kaikki on näin ihanaa. Olen luonteeltani hyväuskoinen ja kiltti, joten halusin uskoa häntä. Erosimme molemmat tahoillamme ja muutimme nopeasti yhteen.
”Hän alkoi arvostella minua, mutta vetosi sen olevan vain huumoria.
Suhteemme alkoi muuttua pikkuhiljaa, kun tulin raskaaksi. Hän alkoi arvostella minua, mutta vetosi sen olevan vain huumoria. Hän piti minua epävarmuudessa sillä, että sanoi yhtä ja teki toista. Muiden edessä hän oli hyvin huomaavainen ja hassutteleva isäpuoli minun lapsilleni, mutta kotona hän ei sietänyt lasten melua, vaan komensi heitä omiin huoneisiinsa. Olin kotona yhteisen lapsemme kanssa, mutta hän arvosteli minua siitä, etten tuo enää rahaa taloon.
Lopulta nimittely oli jatkuvaa. En tehnyt mitään oikein. Koin täyttä arvottomuuden tunnetta, kun en osannut edes purkaa kauppakassia oikein. Erityisesti yksi lause on jäänyt ikuisesti mieleeni. Hän sanoi, että minulla on helppoa niin kauan kuin teen niin kuin hän sanoo.
Mieheni ei koskaan tehnyt fyysistä väkivaltaa, mutta nosti kerran käden ylös lyömisen eleeksi sekä minulle että lapselleni. Voin suhteessa hyvin huonosti, mutta toisina hetkinä hän kuitenkin yhä myös hemmotteli minua. Hän saattoi esimerkiksi ostaa minulle lahjoja, jotta piristyisin.
Oltuamme yhdessä muutaman vuoden hän jäi kiinni useista sivusuhteista, vaikka oli syyttänyt pettämisestä sekä vainoharhaisuudesta minua. Hänen mukaansa sivusuhde oli oikeutettu, koska minulla ei kuulemma ollut ollut enää aikaa hänelle. Teki hän mitä tahansa, vika oli minun.
”Kotiin palattuamme siirryimme suoraan turvakotiin ja laitoin vireille eron.
Silmäni avautuivat lopullisesti ollessani ulkomailla lasteni ja äitini kanssa. Etäisyys ja tiedon etsiminen netistä auttoi minua ymmärtämään, ettei mieheni psyyke ole terve. Kotiin palattuamme siirryimme suoraan turvakotiin ja laitoin vireille eron. Siitä tuli vaikea, koska mieheni oli tietysti toista mieltä.
Sain apua vertaistukiryhmästä ja kriisikeskuksesta. Meidät tunteneet ihmiset sanoivat, ettei kukaan olisi voinut päällepäin uskoa, mitä kotonamme tapahtui.
On mennyt vuosia, että pystyn kertomaan tarinaani itkemättä. Olin elänyt vain toista varten ja miettinyt, mikä miellyttäisi häntä. Suhteen jälkeen jouduin etsimään sitä, mitä minä itse olen.
Saana, 39
Narsisti manipuloi ja käyttää hyväksi – psykiatrian professori kertoo kahdesta erilaisesta tyypistä
Psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan ihmiset käyttävät arkikielessä riitatilanteissa narsisti-sanaa usein väärin.
– Voi toki olla, että toisella on narsistisia piirteitä, mutta narsisti-sanaa käytetään myös leimaamaan toista pahaksi ihmiseksi. Ei sanota, että hän on paha, vaan että hän on narsisti.
Psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on eri asia kuin tavalliset ja terveet narsistiset piirteet. Korkeilan mukaan kaikilla ihmisillä on esimerkiksi tarve positiiviseen mielikuvaan omasta itsestä ja toisilta saatuun myönteiseen palautteeseen.
Tervettä narsismia on sekin, että ihminen kykenee säilyttämään itsestään positiivisen mielikuvan myös haastavissa tilanteissa. Myös dominoivuus on lähtökohtaisesti persoonallisuuden normaali, vaihteleva piirre.
Varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä on kaksi eri tyyppiä. Toinen on sensitiivinen muoto, jossa ihminen kokee tulevansa hyvin helposti loukatuksi ja häneltä tulee herkästi ylimitoitettuja tunnereaktioita.
– Ihminen esimerkiksi ahdistuu tai masentuu pienistäkin vastoinkäymisistä hyvin herkästi, Korkeila kuvailee.
”Narsisti kokee olevansa etuoikeutettu, pitää muita vallassaan ja dominoi.
Toinen narsistisen persoonallisuushäiriön tyyppi on ulospäin suuntautunut muoto, jossa ihminen kohtelee toisia ihmisiä piittaamattomasti. Korkeilan mukaan narsisti esimerkiksi käyttää muita hyväksi ja manipuloi heitä, jotta omat tarpeet toteutuvat. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, pitää muita vallassaan ja dominoi. Jos vuorovaikutuksessa tulee ristiriitoja, narsisti hyökkää helposti takaisin ja kostaa.
– Taustalla voi olla se, että narsistit kokevat tavallista suurempaa nöyryytetyksi tulemisen uhkaa.
”Taustalla voi olla se, että narsistit kokevat tavallista suurempaa nöyryytetyksi tulemisen uhkaa.
Korkeilan mukaan narsisti pystyy olemaan tietyissä rajoissa empaattinen, mutta uhatuksi tullessa empaattisuus katoaa. Tyypillistä on, että ulkopuolisista ihmisistä osa ihailee narsistia ja osa pitää häntä hyvinkin epämiellyttävänä. Läheisillä ihmisillä voi olla narsistista hyvin ristiriitainen käsitys.
”Usein käy niin, että toinen osapuoli ei enää tiedä, kumpi on oikeassa.
– Usein käy niin, että toinen osapuoli ei enää tiedä, kumpi on oikeassa. Hän epäilee, onko hän niin huono kuin narsisti sanoo, koska narsisti on hyvin vakuuttava.
Korkeilan mukaan narsisti hakee harvoin apua itse narsismiin. Koska narsistinen persoonallisuushäiriö on yleisempi ihmisillä, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö tai päihdeongelma, narsismi voi selvitä näitä ongelmia hoitaessa. Muutoin asia paljastuu usein niin, että narsistin puoliso hakee apua omaan oloonsa.
Kaksi kolmasosaa narsisteista on miehiä. Korkeilan mukaan narsistinen persoonallisuushäiriö on eri tutkimusten mukaan arviolta alle prosentilla väestöstä. Se on siis harvinainen, mutta koskettaa silti suoraan tai välillisesti Suomessakin kymmeniätuhansia ihmisiä.
”Narsistit eivät yleensä itse miellä olevansa sairaita, vaan pikemminkin esimerkiksi röyhkeitä.
Korkeilan mukaan häiriön hoitaminen ei ole helppoa. Narsistit eivät yleensä itse miellä olevansa sairaita, vaan pikemminkin esimerkiksi röyhkeitä. Usein he katsovat hyötyvänsä omasta tavastaan toimia. Jos narsisti sitoutuu terapiaan, se voi auttaa.
– Ylikorostuneille tavallisen persoonallisuuden piirteille ei voi oikein mitään, mutta terapia voi auttaa toimimaan paremmin sosiaalisissa tilanteissa, mikä vähentää omaa ja läheisten kärsimystä.
Narsistin läheisiä Korkeila kehottaa hakemaan tarvittaessa apua.
Narsismin uhrien tuki ry:n nettisivuilta saa lisää tietoa narsismista ja tarjolla olevasta tuesta, esimerkiksi vertaistukipuhelimesta. Tarinansa kertoneiden naisten nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.