Pienillä päiväunilla on mullistava vaikutus, aivotutkija kertoo: ”Vaikutus säilyy useiden tuntien ajan”

Minna Huotilainen on tunnettu aivotutkija. Hän listaa uutuuskirjassaan lukuisia perusteluja sille, miksi aivot tarvitsevat taukoja.

Viimeistään silloin olisi hyvä pitää tauko, kun ajatus on karannut, ja huomaa tuijottavansa lasittuneella katseella näyttöä.

14.9.2021 14:59

Onko väliä, ottaako iltapäivällä nokoset, seisoo hetken päällään, käy kävelyllä tai juo työkavereiden kanssa kahvit taukotilassa?

No ei – jos se on sopiva tapa tauottaa työtä ja virkistää mieltä.

Työn tauottaminen on jo aika ottaa vakavasti, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen uudessa kirjassaan Aivosi tarvitsevat tauon - Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma).

Syitä on Huotilaisen mukaan ainakin neljä:

  1. Työuupumus on vakava aivojen uupumustila, jossa kognitiivinen toiminta kärsii. Työuupumuksen torjuminen vaatii sen, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, tuntee työnsä sujuvan hyvin ja kokee olevansa aikaansaava työntekijä.

  2. Luovuus vaatii oikeaa autonomisen hermoston tilaa – muutoin aivoissa piilevät uudet ideat jäävät tietoisuuden ulkopuolelle.

  3. Työ vaatii yhä enemmän yhteiskehittelyä. Toisin sanoen sitä, että erilaiset, eri aloilta ja mahdollisesti eri organisaatioista tulevat ihmiset tuottavat yhdessä suunnitelmia ja ideoita.

  4. Kestävät työurat ovat koko yhteiskunnan perusta. Kestävä työura ei ole sprintti eikä maraton, vaan se on ultrajuoksua. Työn tulee olla myös palkitsevaa.

Ilman hyvää taukokulttuuria näihin on Huotilaisen mukaan vaikea yltää.

Taukokulttuurin kehittäminen on olennainen tapa ehkäistä uupumusta sekä lisätä huokoisuutta ja luovuutta työpäivään. Taukokulttuurin avulla erilaisista ihmiset voivat tutustua ja luottaa toisiinsa paremmin.

Taukokulttuurin kehittäminen on olennainen tapa ehkäistä uupumusta sekä lisätä huokoisuutta ja luovuutta työpäivään.

Taukokulttuurilla Huotilainen tarkoittaa työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka koskevat taukojen viettämistä.

Ilman taukoja ihminen ei palaudu, ja elimistö voi jäädä pitkäksikin aikaan stressitilaan. Se voi olla terveydelle varsin haitallista.

Aivot todella kaipaavat taukoja

Miksi työn tauottaminen on aivoille niin tärkeää?

– Heti tauon jälkeen työn sujuvuus ja tuottavuus kasvavat, virheiden määrä vähenee ja ratkaisut ovat aiempaa luovempia, Huotilainen kirjoittaa.

Heti tauon jälkeen työn sujuvuus ja tuottavuus kasvavat, virheiden määrä vähenee ja ratkaisut ovat aiempaa luovempia.

Jatkuva työnteko voi saada autonomisen hermoston ”tolaltaan” ja ihminen voi stressaantua tai väsyä liikaa.

– Sopivaan hetkeen ajoitettu tauko voi korjata tilanteen nopeasti, Huotilainen sanoo.

Pitkään jatkuva stressitila – eli autonomisen hermoston tunnista tai päivästä toiseen koodaama hälytystila ei ole terveellistä eikä työn sujuvuuden kannalta tehokkainta.

Aina työstä ei pääse tauolle, vaikka se tuntuisi tarpeelliselta, mutta milloin tauko olisi fiksuinta pitää?

– Ehkä paras tavoitteemme taukojen ajoituksessa olisi itsetuntemuksen kehittyminen: osaisimme pitää tauon vähintään silloin, kun huomaamme tuijottavamme lasittuneella katseella näyttöä ja ajatus on kokonaan karannut. Näiden hetkien huomaaminen on tärkeää, sillä ne tekevät työstä paitsi tuottamatonta myös raskasta, Huotilainen kirjoittaa.

Mitä tehdä tauolla?

Tauon aikana voi tehdä aika lailla mitä vain. Kuunnella musiikkia, pistäytyä ulkona, jutella työkaverin kanssa taukohuoneessa tai vaikka osallistua lounasdiskoon – niitäkin on joillain työpaikoilla järjestetty.

Taukoliikunta on Huotilaisen sanoin ”taukojen kuningatar”. Koko kroppa on työpäivän aikana usein yhdessä ja samassa asennossa. Tauon aikana keho tarvitsee toimintaa.

Olen aloittanut tunnin kävelylenkit keskipäivällä liukuman avulla. Kävelen ennen lounasta. Ruokahaluni ja yöuneni ovat parantuneet. Iltapäivän työtunnit ovat paljon tehokkaampia kuin ennen. En enää vaihtaisi tätä pois.

Muun muassa tämä testimoniaali löytyy kirjasta.

Moni nappaa heti pienessäkin raossa käteensä älypuhelimen ja alkaa selailla sosiaalisen median kanavia. Someselailu ei saa Huotilaiselta täystyrmäystä.

– Sometauko fyysistä työtä tekevälle ihmiselle voi olla ihan hyvä hengähdys, jos selattava materiaali on iloa ja inspiraatiota tuottavaa.

Etenkin tietotyöläisiä Huotilainen kehottaa tarkkailemaan, missä asennossa puhelinta selailee. Näyttöpäätteen äärellä kroppa on kaiken aikaa herkästi kumarassa asennossa.

Lue lisää: Kiristääkö niskaa? Ei venyttely, vaan yksi täsmäliike auttaa heti: ”Pystyt välittömästi lievittämään jumeja”, kertoo fysioterapeutti ja lentoemäntä

Päiväunet todellinen tehosteruiske

Päiväunet ovat Huotilaisen mukaan ”taukokulttuurin nouseva tähti”.

Päiväunien vaikutuksesta vireystilaan, kognitiiviseen toimintaan, mielialaan ja yöuniin on paljon tutkimuksia. Monissa tutkimuksissa iltapäiväaikaan sijoitetut lyhyet päiväunet vaikuttivat myönteisesti vireystilaan ja suorituskykyyn työssä useiden tuntien ajan päiväunien jälkeen. Tämä havaittiin myös niillä työntekijöillä, joilla ei ollut univajetta.

Lyhyet päiväunet vaikuttavat myönteisesti luovaan ongelmanratkaisuun ja loogiseen päättelyyn. Ne mahdollistavat uusien asioiden oppimista ja vahvistavat jo opittujen asioiden muistijälkiä aivoissa.

– Näitä etuja havaitaan päiväunien jälkeen myös muilla kuin univajeesta kärsivillä, ja päiväunien tuottama tehostusruiske kognitiivisissa tehtävissä säilyy useiden tuntien ajan, Huotilainen sanoo kirjassaan.

Näitä etuja havaitaan päiväunien jälkeen myös muilla kuin univajeesta kärsivillä, ja päiväunien tuottama tehostusruiske kognitiivisissa tehtävissä säilyy useiden tuntien ajan.

Entäs jos mieli pyörii väkkärän lailla eikä uni tahdo kesken työpäivän millään tulla? Avuksi voi ottaa vaikka rentoutusharjoituksen.

Ihmisen ei Huotilaisen mukaan välttämättä tarvitse nukahtaa, mutta lepääminen olisi tärkeää.

Eri asia on sitten se, miten tauot voidaan työpäivän aikana järjestää ja miten työnantaja niihin suhtautuu.

Lue lisää: Nukahda kahdessa minuutissa! Armeijan salainen kikka lupaa tuoda unen pikavauhtia

”Jos huonoihin puoliin on kiinnittänyt huomiota, sometaukoa ei pidä tuomita”, Minna Huotilainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?