Erikoislääkäri kertoo, mitkä asiat synnyttäjän olisi hyvä tietää hetken koittaessa – osa toimenpiteistä tulee monelle ensikertalaiselle yllätyksenä - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Erikoislääkäri kertoo, mitkä asiat synnyttäjän olisi hyvä tietää hetken koittaessa – osa toimenpiteistä tulee monelle ensikertalaiselle yllätyksenä

”Kaikkien synnytykseen osallistuvien tavoite on se, että synnyttäjälle saadaan hyvä kokemus, ja että vauva syntyy hyväkuntoisena”, sanoo erikoislääkäri.

Lääkäri haluaa muistuttaa, että apua kipuihin saa, suunnitelmia voi muuttaa myös kesken synnytyksen ja ennen kaikkea: kaikki ovat mukana tilanteessa äitiä ja lasta varten.

13.5. 19:30

Synnytyskokemuksia on vaihdettu aikojen alusta saakka, ja etenkin ensisynnyttäjillä taitaa olla kova tiedonjano.

Mitä lääkäri sanoisi niille, joiden ensimmäinen synnytyskokemus on kohta ovella?

– Ihan ensiksi sanoisin, että olemme kaikki samalla puolella. Kaikkien synnytykseen osallistuvien tavoite on se, että synnyttäjälle saadaan hyvä kokemus, ja että vauva syntyy hyväkuntoisena, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Myntti Husista.

Lähes kaikki synnyttäjät pitävät synnytystä kivuliaana. Kipua ei kannata Myntin mukaan kuitenkaan liiaksi jännittää.

– Sitä saadaan yleensä lievitettyä hyvin, ei tarvitse pelätä, hän sanoo.

Ennen synnytystä kivunlievitysvaihtoehdot käydään synnyttäjän kanssa läpi.

Epiduraalipuudutus on tehokkain kivunhoitomenetelmä. Se laitetaan tyypillisesti silloin, kun synnytys on jo selvästi käynnissä ja kohdunsuun avautuminen on alkanut.

Muita vaihtoehtoja ovat kohdunkaulapuudutus sekä ponnistusvaiheessa tehtävä pudendaalipuudutus ja ilokaasu. Kaasuseosta hengitetään maskista supistuksen alkaessa muutaman kerran ja lopetetaan supistuksen heiketessä.

Kipuja voivat lievittää myös asennon vaihtelu, kävely tai keinutuolissa istuminen sekä vesialtaassa oleilu.

– Mitään kivunlievitystä ei ole pakko ottaa, jos ei sitä itse halua. Mielipidettä saa myös muuttaa kesken kaiken.

Sekä äidin että sikiön vointia seurataan synnytyksen aikana tarkkaan.

Synnytyssalissa tarkka seuranta

Synnytys voi alkaa joko lapsivedenmenolla tai supistuksilla. Jos synnytys alkaa lapsivedenmenolla, supistusten alkamista voidaan odotella.

– Mikäli synnytys ei käynnisty itsestään, voidaan sitä edistää kohdunsuun kypsyttämisellä mekaanisesti tai lääkkeillä, ja sen jälkeen supistuksia tehostavalla tipalla.

Jos synnytys joudutaan käynnistämään, se ei silti tee synnyttämisestä sen rajumpaa tai kivuliaampaa.

Synnytyssaliin mennään synnytyksen ollessa käynnissä. Ensin kytketään seurantalaitteet, joiden avulla tarkkaillaan vauvan sydänääniä sekä synnyttäjän supistuksia.

– Vauvan vointia seurataan koko ajan sydänlyöntikäyrällä. Vaikka kätilö ei olisi koko ajan samassa huoneessa, käyrä näkyy muissakin huoneissa ja keskuskansliassa.

Synnytyksen annetaan mieluiten edistyä omaan tahtiinsa.

– Kipuun saa mitä haluaa ja tarvitsee, ja saa valita, haluaako lepäillä, olla seisaaltaan tai vaikka roikkua liinassa.

Kunhan se tuntuu itsestä hyvältä.

– Olisi erinomaista, jos uskaltaisi heittäytyä tilanteeseen ilman, että pitäisi kiinni jostain ennalta laaditusta käsikirjoituksesta. Tarkkaan ei voi tietää, miten synnytys tulee menemään tai miltä se tuntuu, Myntti sanoo.

Voidaan esimerkiksi todeta, että vauva ei kestäkään alatiesynnytystä. Tai synnytys ei jollain muulla tapaa edisty suotuisalla tavalla.

Keisarileikkauksia eli sektioita oli synnytyksistä vuonna 2019 noin 17 prosenttia.

Synnytys päätyy keisarileikkaukseen useimmiten kohdun supistusheikkouden, sikiön asentovirheen tai sikiön hapenpuutteen vuoksi. Alle puolet leikkauksista tehdään etukäteissuunnitelman mukaan. Leikkaus tehdään yleensä puudutuksessa.

Synnytykseen liittyvistä toimenpiteistä kerrotaan aina etukäteen.

– Joillekin saattaa tulla yllätyksenä esimerkiksi se, että joskus virtsarakko saatetaan joutua katetroimaan, jotta rakko tyhjenee.

Joskus taas lasta autetaan maailman imukupilla. Se voi tulla tarpeeseen, jos äiti alkaa olla uuvuksissa tai jos näyttää siltä, että vauvan syntymää olisi syytä nopeuttaa.

Tilastokeskuksen mukaan ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä oli Suomessa vuonna 2019 42 prosenttia.

Nopeutus voi olla tarpeen esimerkiksi vauvaa uhkaavan hapenpuutteen vuoksi eli jos sydänäänikäyrän perusteella näyttää siltä, ettei vauva kestä enää pitkään synnytystä.

Vauvan synnyttyä voi fiilistellä hetkeä

Synnytyssaliin saa ottaa yhden tukihenkilön.

– Se voi olla vaikka kumppani, doula, sisko tai äiti, jokainen saa itse valita. Tukihenkilön tärkein tehtävä on tukea synnyttäjää ja hänen henkistä jaksamistaan.

Älypuhelinten luvatulla aikakaudella kännyköiden käyttöä ei estetä. Jokainen saa päättää, minkä verran hän haluaa käyttää synnytyksen aikana puhelintaan ja olla yhteyksissä muualle.

– Monet laittavat välillä viestejä, ja viimeistään vauvan synnyttyä viestejä tai kuvia. Hyvä olisi tietysti keskittyä synnytyshetkeen, ja puolison tai tukihenkilön tukemistehtäväänsä. Vauvan synnyttyä voi keskittyä ihastelemaan vauvaa ja fiilistelemään ainutlaatuista hetkeä. Viestit ehtii laittaa vähän myöhemminkin, Myntti sanoo.

 Synnyttämään kannattaa tulla rauhallisin ja avoimin mielin. Henkilökunta on synnyttäjää varten, heiltä saa kysyä ihan mitä vain.

Ohjausta alkuun vauvan kanssa

Ensimmäisen synnytyksen kesto vaihtelee. Minimissään synnytys voi kestää noin neljästä kuuteen tuntia, joskus vuorokaudenkin.

Synnytyksen jälkeen salissa oleillaan vielä jokunen tunti.

– Siinä katsotaan, että äiti ja vauva voivat hyvin, ja että ei tule esimerkiksi ylimääräistä vuotoa. Jos synnytys on aiheuttanut repeämiä, kätilö ompelee ne sulavalla langalla.

Kätilö ohjaa myös ensimmäistä imetystä. Hän katsoo, että vauvan imuote on hyvä, ja että vauva saa hyvin nännistä kiinni. Lisäksi hän ohjaa äitiä auttamaan rinnan vauvan suuhun.

Tämän jälkeen synnyttäjä pääsee siirtymään osastolle. Siellä annetaan ohjausta vauvan hoidosta, kuten vaipanvaihdosta. Keskimäärin sairaalassa viivähtää parisen vuorokautta.

Mikä yllätti?

Synnytyskokemukset ja tarinat vaihtelevat.

Yksi asia, josta Myntin mukaan välillä yllätytään on se, että kätilö tutkii kohdunsuuta synnytyksen aikana. Niin on tarpeellista tehdä, jotta tiedetään eteneekö synnytys.

– Jotkut yllättyvät siitä, että synnytys olikin rankkaa tai että kohdun avautumisvaihe kestikin useita tunteja.

Monelle tuntemattoman kokemuksen kohtaamiseen voi olla vaikea heittäytyä, etenkin jos elämä on muuten kovin aikataulutettua.

– Synnyttämään kannattaa tulla rauhallisin ja avoimin mielin. Henkilökunta on synnyttäjää varten, heiltä saa kysyä ihan mitä vain, Myntti kannustaa.

Tunteiden vaihtelu synnytyksen aikana ja sen jälkeen on normaalia.

– On tavallista, että jossain kohtaa synnytystä tulee tunne, että tästä ei tule mitään, eikä enää jaksa. Myös viimeiset päivät ennen synnytystä voivat olla jo pitkästyttäviä ja olo voi olla turhautunut, jos odottaa jo kovasti synnytyksen käynnistymistä.

Synnytyksen jälkeen hormonit ja mielialat heittelevät.

– On tavallista, että äidit ovat herkistyneitä ja itkuisia, ärtyneitäkin. Tavallisimmin tämä tapahtuu muutama päivä synnytyksen jälkeen kun maito nousee. Se menee itsestään ohi.

Lähteitä: HUS, Terveyskirjasto, THL

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?