Heidi Parkkinen ei löytänyt treenihousuja, joista pikkarit eivät paistaisi läpi – nyt hänen trikoidensa sydänmalli on salien tuttu näky - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Heidi Parkkinen ei löytänyt treenihousuja, joista pikkarit eivät paistaisi läpi – nyt hänen trikoidensa sydänmalli on salien tuttu näky

2010-luku toi markkinoille lukuisia uusia urheiluvaateyrittäjiä. Kotimaiset brändit houkuttelevat asiakkaita laadulla ja vastuullisuudella.

Aleksi Koskelo, Anna-Mari Niutanen ja Heidi Parkkinen ovat urheiluvaateyrittäjiä.­

7.3. 10:00

Urheiluvaateteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Salibuumi ja treenivaatteiden siirtyminen jokapäiväiseen arkikäyttöön, ”athleisure”, ovat vauhdittaneet alan kasvua. Kun ala tuotti vuonna 2012 globaalisti noin 135 miljardia dollaria, viime vuonna rahaa liikkui jo lähes 200 miljardia.

Siivusta haluavat megabrändien takana osansa pienemmät merkit, joita on jo satoja. 2010-luvulla markkinoille on pyrkinyt useita kotimaisia yrittäjiä. He uskovat, että suomalainen kuluttaja on valmis maksamaan trikoista tuplahinnan verrattuna Kiinassa valmistettuihin kolmiraitoihin.

Se pitää paikkaansa, mikäli lukuja on uskominen. Vuonna 2015 perustettu lahtelainen Népra on tuplannut liikevaihtonsa joka vuosi. Edes korona ei ole hidastanut kehitystä, päinvastoin.

– Maaliskuu oli hiljaisempi, mutta sitten voisi puhua pienestä räjähdyksestä. Ostaminen on kääntynyt verkkoon, ja ihmiset kaipaavat hyvännäköisiä ja vastuullisesti tuotettuja vaatteita. Suomalaisten yritysten tukeminen on ollut paljon esillä korona-aikaan, mistä on ollut meille etua, Népran perustaja Anna-Mari Niutanen kertoo.

Anna-Mari Niutanen perusti Népran vuonna 2015 pian valmistumisensa jälkeen.­

Samaa kertoo Oulussa 2018 perustetun Gymnationin omistajapariskunta Saara ja Aleksi Koskelo.

– Maaliskuussa myynti sakkasi, ja yli puolet liikevaihdosta hävisi saman tien. Sitä kesti pari kuukautta, mutta syksyllä tehtiin jo myyntiennätyksiä. Toiminta kasvoi silloin todella paljon.

Népra syntyi Niutasen tarpeesta luoda vastuullisia urheiluvaatteita, jotka kestäisivät kovassakin käytössä, sillä hän ei löytänyt sellaisia markkinoilta.

Myös Gymnation perustettiin samoin ajatuksin.

– Halusimme tehdä asioita eri lailla kuin mihin on totuttu eli tuottaa vastuullisesti laadukkaita tuotteita Euroopassa. Kaukoidän bulkkitavaraa on pilvin pimein, Aleksi Koskelo sanoo.

Aleksi ja Saara Koskelo panostavat vastuullisuuteen.­

Kaikki haastatellut yrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että markkinajättejä vastaan ei kannata kilpailla niiden omalla tontilla. Menestys edellyttää, että pystyy vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin.

Luistelijoiden kisapuvuista aloittaneen Pinkkiheidin omistaja Heidi Parkkinen alkoi ommella fitness-mallistoa ensin omaan tarpeeseen.

– En löytänyt kaupasta kriteerini täyttäviä treenihousuja, eli joista pikkarit eivät paistaisi ja joissa vyötärö peittäisi makkarat. Tein itselleni muutamat housut, ja lähipiiri halusi samanlaiset. Yhtäkkiä niitä tehtiin enemmän ja enemmän.

Pinkkiheidin omistaja Heidi Parkkinen ompeli aluksi kaikkea verhoista juhlapukuihin. Kysynnän myötä hän pystyi keskittymään pelkästään urheiluvaatteisiin.­

Parkkisen mukaan hänen trikoidensa sydänmallia kopioidaan ulkomaita myöten.­

Vastuullisuus. Ekologisuus. Eettisyys. Ne ovat termejä, jotka löytyvät lähes jokaisen suomalaisen treenivaatefirman sivuilta. Sanahelinä ei enää riitä, vaan termien käytölle täytyy löytyä peruste.

Se on myös valtti kilpailussa suuria valmistajia vastaan, sillä suuryritykset eivät ole yksittäisiä erikoismallistoja lukuun ottamatta omaksuneet vastuullisuusajattelua laajamittaisemmin.

Népralle se tarkoittaa muun muassa, että yritys suosii kierrätettyjä materiaaleja ja jokaisesta myydystä tuotteesta menee 50 senttiä hyväntekeväisyyteen. Gymnation käyttää ympäristöystävällisiä materiaaleja ja tuottaa vaatteensa liettualaisessa tehtaassa, jolla on Bluesign-sertifiointi. Pinkkiheidin koko tuotanto on omissa käsissä aina kaavoituksesta strassien kiinnitykseen.

 Alusta asti ajatuksemme oli, että vaatteet kestävät aikaa. Emme halua olla osa kertakäyttökulttuuria.

Kun vaate kestää käyttöä, uutta ei tarvitse ostaa niin usein. Vastuullisuus näkyy myös siinä, että globaalien brändien tapaan suomalaisyritykset eivät lanseeraa erillisiä mallistoja. Edellisen syksyn kukkakuosi ei vaihdu raidoiksi parin kuukauden kuluttua.

– Nämä ovat korkeamman hintaluokan tuotteita, joten haluamme niiden olevan ajattomia ja monikäyttöisiä. Meillä ei ole kausiajattelua. Monesti kuosit ovat hetken huumaa, mutta me pyrimme pysyviin mallistoihin, Koskelot kertovat.

– Alusta asti ajatuksemme oli, että vaatteet kestävät aikaa. Emme halua olla osa kertakäyttökulttuuria, Niutanen sanoo.

Népran tuotteet tehdään pienessä 13 hengen ompelimossa Tallinnassa.­

Vastuullisuudella on kuitenkin hintansa, sillä kierrätysmateriaalit ja eurooppalainen alkuperä maksavat.

– Puolet tuotteen kustannuksesta tulee raaka-aineista ja toinen puoli työstä. Yritykselle jäävä kate on huomattavasti pienempi kuin toimijalla, joka tekee edullisemmilla kankailla ja työvoimalla Kaukoidässä, Koskelot sanovat.

– Hintastrategiamme ei tue valtavia katteita alennuksia varten, emmekä edes halua tarjota sellaisia, Niutanen sanoo.

Kun samaan pakettiin on saatava ekologisuus, käytettävyys ja kestävyys, ei yhtälö aina ole yksinkertainen.

– Ostimme toimittajalta ecolycraa, mutta testikäytössä se ei ollut riittävän hyvälaatuista. Tuote ei ole enää ekologinen, jos se on hyvä vain hetken aikaa, Parkkinen huomauttaa.

Kolmesta yrityksestä vain Pinkkiheidin tuotteet ommellaan kotimaassa. Syyt eivät ole ainoastaan taloudelliset.

– Suomessa vaihtoehdot ovat vähissä, jos haluaa tehdä nykyaikaisia vaatteita. Emme löytäneet Suomesta sopivaa kumppania, Aleksi Koskelo sanoo.

– Suurin haaste on löytää Suomesta ammattitaitoisia ompelijoita, joilla olisi myös motivaatiota tehdä tätä. Monet ompelijat, jotka ovat olleet sarjatyössä, eivät olet käsitelleet joustavia materiaaleja, Parkkinen kertoo.

Värillä on väliä urheiluvaatteissa.­

Pinkkiheidi toimi pitkään Turussa, mutta nykyään luistelupuvut ja treenivaatteet valmistuvat Jyväskylässä.­

Maailmantähtiä on turha havitella, mutta suomalaista kuluttajaa kannattaa tavoitella kotimaisilla kasvoilla. Kaikki kolme yritystä ovat käyttäneet tai käyttävät brändilähettiläitä. Sekä Népra että Gymnation murtautuivat markkinoille crossfitin avulla pitkälti oman harrastustaustan ja kentältä saatavan palautteen takia.

– Crossfit on hyvä laji testata vaatteita, koska siellä on liikettä, hankausta ja erilaisia liikeratoja. Kuvamaailmassa näkyy kuitenkin muitakin lajeja, ja tuotteita testataan niissä. Meille on tärkeää, että brändilähettilään jakavat samat arvot yrityksen kanssa, Niutanen sanoo.

 Moni somevaikuttaja on ottanut itse yhteyttä ja haluaa nostaa nimenomaan suomalaisia yrityksiä.

Somepersoonia ja urheilijoita ei enää tarvitse houkutella mukaan. Kotimaisuus on nykyään valtti.

– Moni somevaikuttaja on ottanut itse yhteyttä ja haluaa nostaa nimenomaan suomalaisia yrityksiä. Se on hieno ilmiö, eikä ilman heitä tällainen kasvu olisi ollut mahdollista, Aleksi Koskelo sanoo.

Parkkinen toivoo, että ajattelutapa tulisi kentälle laajemminkin.

– Somevaikuttajat käyttävät edelleen paljon vain isojen valmistajien vaatteita, joten helposti myös seuraajat ostavat niitä, hän huomauttaa.

Népra on alusta asti suuntautunut kansainvälisille markkinoille, ja sillä on paljon asiakkaita Saksasta. Myös Gymnationin pitkän tähtäimen tavoite on laajentua ulkomaille.

Isoimpia kilpailijoita ovat kuitenkin tällä hetkellä muut kotimaiset ja pohjoismaiset brändit.

– Markkina on tosi pirstaloitunut, kun kaikki alustat ovat kansainvälisiä. Esimerkiksi Ruotsista tulee brändejä, jotka näkyvät vahvasti Suomessa, Aleksi Koskelo sanoo.

Pitkä sairasloma toimi kipinänä Aleksi Koskelon uudelle urasuunnalle. Gymnationissa hän ja Saara-vaimo pystyvät yhdistämään vaatealan osaamisen ja rakkauden urheiluun.­

– Tuntuu, että viime vuosina tarjonta on kovasti laajentunut, ja on tullut paljon pieniä merkkejä. Kilpailemme niiden kanssa vähän yhteisöstä riippuen, Niutanen huomioi.

Parkkinen näkee, että urheilijoiden kisa- ja esiintymispuvuissa kovin kilpailu tulee ulkomailta, sillä Suomessa toimijoita on vähän.

– Heillä on edullisemmat hinnat, koska työn tekeminen Suomessa on kallista. Monilla on asenne, että ostetaan Virosta, kun on aina ostettu, vaikka toimituksessa olisi jatkuvasti ongelmia, hän sanoo.

Markkinoiden moninaistuminen ei kuitenkaan ole vain huono asia.

– Emme pysty olemaan kaikkea kaikille, joten on hyvä, että nykyään löytyy myös muita vastuullisia merkkejä, Niutanen huomauttaa.

Gymnationilla ei ole kivijalkakauppoja, mutta tuotteita pääsee hypistelemään Pitäjänmäessä.­

Yrittäjät ennustavat, että vastuullisuus nousee tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi mittariksi ostopäätöstä tehdessä. Niutanen uskoo, että myös globaalien brändien on pakko alkaa miettiä nykyistä enemmän tuotteidensa eettisyyttä.

Ainakin toistaiseksi suomalainen kuluttaja tekee kuitenkin päätöksensä pääasiassa muilla mittareilla.

– Varmasti on entistä enemmän niitä, joille vastuullisuus on tärkeintä. Urheiluvaatteissa olennaista on kuitenkin funktionaalisuus ja että ne ovat hyvännäköisiä ja käyttötarkoitukseen sopivia. Valtaosa tekee ostopäätöksen noiden asioiden perusteella, Niutanen sanoo.

On myös muistettava, että moni kuluttaja kokee kansainvälisen verkkokauppaviidakon edelleen hankalaksi.

– Sanoisin, että meidän kanssamme asioidessa ratkaiseva tekijä on helppous ja hyvä asiakaspalvelu. Asiakkaan on mahdollista saada täysin hänelle räätälöity treenivaate, Parkkinen summaa.

Suomalaisia yrityksiä

  • Biancaneve: Tamperelaisyritys tunnetaan esiintyvien urheilijoiden asuista ja nykyään myös näyttävistä naisten fitnessvaatteista.

  • Gazz: Tamperelainen urheilijoiden kilpailu- ja esiintymisasujen sekä treenivaatteiden valmistaja.

  • Gymnation: Oulussa perustettu firma tekee vastuullisia kovaan treeniin sopivia urheiluvaatteita.

  • Lovent: Nummelassa sijaitseva yritys valmistaa lähituotantona kestäviä ja ekologisia treenivaatteita naisille ja lapsille.

  • Misha Lily: Helsinkiläinen vastuullisia jooga- ja fitnessvaatteita valmistava yritys.

  • Népra: Yksi ensimmäisiä vastuullisia treenivaatemerkkejä Suomessa, valmistaa urheiluvaatteita kovaan käyttöön.

  • Njálla: Suomen luonnosta inspiraationsa saavia ekologisia joogavaatteita.

  • NoPain: Joensuusta tuleva salitreeni-, crossfit- ja joogavaatteita valmistava yritys.

  • Pinkkiheidi: Turussa perustettu urheilijoiden esiintymisasuja ja treenivaatteita sekä fitnessvaatteita valmistava yritys muutti hiljattain Jyväskylään.

  • Piruetti: Tanssi- ja treenivaatteita tekevällä yrityksellä on myös kolme kivijalkakauppaa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

  • Zeropoint: Kompressiovaatteisiin erikoistunut yritys tähtää siihen, että tänä vuonna 100 % materiaaleista on kierrätettyjä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?